JOUTSENET, HANHET, VESILINNUT

Päivitetty 5.5.2019 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, laulujoutsen, metsähanhi, lyhytnokkahanhi, tundrahanhi, kiljuhanhi, merihanhi, lumihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sepelhanhi, ruostesorsa, ristisorsa, haapana, harmaasorsa, tavi, amerikantavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punapäänarsku, punasotka, ruskosotka, amerikantukkasotka, tukkasotka, lapasotka, haahka, kyhmyhaahka, allihaahka, alli, mustalintu, pilkkasiipi, telkkä, uivelo, tukkakoskelo ja isokoskelo. 


KYHMYJOUTSEN, Cygnus olor

kyhmyjoutsen.jpg

Kyhmyjoutsen, Uki Vasikkari 2.4.2010.

Kyhmyjoutsen on yleinen pesimälintu koko alueella järvillä, merenlahdilla ja saariston eri osissa, ulkosaaristoa myöten. Laji on kuitenkin vakiintunut Ukiin vasta 1956. Suuria pesimäkeskittymiä ei ole, mutta pesimäajan ulkopuolella lähinnä syksyllä kerääntyy säännönmukaisesti suuria määriä Pitkäluodon vesialueille Lautvedelle ja erityisesti sen eteläosaan Ruskiavuorenaukolle, suurimpana lukuna 385 yks 28.11.2014. Myös Kuljussa toisinaan suuria kertymiä, parhaana 242 yks 30.11.2014. Keväällä suurimmat kertymät myös samoilla paikoilla, Lautveden maksimi 170 p 28.4.1991 ja Kuljussa 81 yks 21.4.1991. Kesäkaudella ilmeisesti pesimättömiä lintuja näkee sekä lepäilemässä (max. 66. yks 4.6.2006 Urpoisten aukolla ja 65 yks 30.5.2003 Lautvedellä) että kiertelemässä pikku parvissa (esim. 10.7.1996 16 S Vasikkarissa). Ulkomerellä ja Hangon ympäristössä tapaa myös esiaikuisten lintujen sulkimisparvia, joissa saattaa olla kymmeniä lintuja.

Muutto

Kyhmyjoutsen esiintyy alueella läpi vuoden, yksittäisiä lintuja ja perhekuntia näkee jäidentuloon saakka ja sula-alueilla läpi talven. Lopputalvesta kyhmyjoutsen on ensimmäisiä saapujia, usein meren ollessa vielä jäässä. Lajin aikaisuutta kuvaa esim. 97 muuttavaa / kiertelevää Liesluodossa 26.2.1992.

Keväällä parhaat muutot näkee maaliskuun lopulla: Vasikkarissa 22.3.2009 339 m, 18.3.2019 313 m, 28.3.2008 306 m, 28.3.1997 253 m ja 27.3.2004 242 m. Huhtikuun alun paras lukema on 266 m 2.4.2009. Kevään 339 m on Tiiran tietokannan mukaan myös TLYn alueen suurin muuttolukema. Syksyn suurin päivämuuttosumma on pakkasen liikkeelle ajamana Vasikkarissa 28.12.1997, yht. 337 yks. Muut "syksyn" lukemat muuttolennolla jäävätkin selvästi tästä, lukuun ottamatta 220 m 12.1.2008 Vasikkarissa.


PIKKUJOUTSEN, Cygnus columbianus

210311ccol2.jpg

Pikkujoutsen, Uki Pitkäluoto 21.3.2011.

Pikkujoutsen on Ukissa vähälukuinen mutta lähes vuosittainen muuttaja. Tiedossa on vuodesta 1984 yli 30 havaintoa aikaväleiltä 27.2. - 30.4. ja 23.9. - 5.12. Suurin kerralla nähty määrä on 7 yks 10.10.1992 paikallisena Lautvedellä. Tyypillisimmin pikkujoutsenen voi nähdä huhtikuun alkupuoliskon - puolivälin aikoihin muutolla rannikon muutontarkkailupaikoilla tai lokakuussa muiden joutsenten joukossa lepäilevänä.


LAULUJOUTSEN, Cygnus cygnus

laulujoutsen.jpg

Laulujoutsen, Uki Vasikkari 2.4.2010. 

Laulujoutsen on runsastumisensa myötä levittäytynyt myös Ukin alueelle, ja pesivä kanta lienee nykyään 5 - 10 paria. Suhteellisen vakituisia pesimäpaikkoja ovat olleet Alhontaanjärvi, Iso-Häähäjärvi ja Hiunjärvi, mutta pesintöjä on todettu muutamalla muullakin paikalla. Jonkin aikaa ennakoitu ja mahdollisesti maamme ensimmäinen ulkosaaristopesintä todettiin v. 2011, kun Klopilla todettiin 3.7. joutsenpari aivan juuri kuoriutuneiden poikasten kera. Pesimäaikainen runsastuminen on heijastunut myös kesäaikaisten kiertelijöiden määrässä. Tiiran yli 50 kesäkauden havainnosta vain 9 on tehty ennen 2000-lukua, vaikka lukusuhteeseen voi tosin hieman vaikuttaa myös tehtyjen havaintoilmoitusten ja havainnoitsijoiden määrä. Eniten kierteleviä laulujoutsenia näkee kesäkuun alkupuolella, esim. 10.6.2000 12 NE Vasikkarissa ja 11.6.2006 11 NE Vekarassa. Heinäkuussa yksittäisiä kiertelijöitä näkee vain satunnaisesti ja vielä vähemmän elokuussa, mutta havaintomäärät ovat koko ajan kasvussa.

Muutto

Laulujoutsen saapuu keväällä keskimäärin hieman kyhmyjoutsenta myöhemmin, sillä helmikuulta on vain pari muuttohavaintoa. Varhaisimmat muuttajat on nähty 23.2.2008 ja 23.2.2014 Vasikkarissa, mutta ennen maaliskuun puoliväliä laulujoutsen on yleensä vielä vähälukuinen. Kuitenkin maaliskuussa etenkin loppupuolella voi jo nähdä melko suuriakin määriä, maksimina lepäilevänä 335 yks Kytämäenraumassa 22.3.2008 ja muutolla 16.3.2008 Vekarassa käsittämättömät 844 yks! Tämä on myös suurimpia muuttosummia koko TLYn alueelta Tiira-havaintotietokannassa, mutta ennätyksenä on 7.4.2018 Vasikkarissa havaitut 1155 muuttavaa. Aikaisena keväänä 2014 Vasikkarissa muutti jo 9.3. 376 yks. Vajaan sadan yksilön muuttopäiviä on maaliskuun lopulta useampia. Päämuutto osuu yleensä huhtikuun alkupuoliskolle, josta suurin lepäilijälukema on 285 yks Valkiamerellä 2.4.2009 ja suurimmat muutot 379 m Vasikkarissa 2.4.2010, 286 m Vasikkarissa 2.4.2009, 263 yks Vasikkarissa 12.4.2010, 240 m Vasikkarissa 5.4.2011 ja 234 m Kankarovuorella 2.4.2005. Päämuutto loppuu melko jyrkästi huhtikuun puoliväliin, ja loppupuoliskolla päiväkohtaiset maksimit muutolla ovat 20 yks luokkaa, mutta lepäilijöitä voi nähdä vielä muutamia kymmeniä lähinnä Lautvedellä ja Häähäjärvellä, kuten 18.4.2003 80 yks. Toukokuun ylivoimaisesti suurin lukema on 34 yks Häähäjärvellä 5.5.2006, muut jäävät noin kymmeneen yksilöön tai alle.

Syksyllä muutto alkaa syyskuun puolivälin paikkeilla, ensimmäinen muuttohavainnoksi tulkittava on 11.9.2005 1 SW Vasikkarissa. Syyskuussa laji on vielä vähälukuinen ja suurin lukema on 16 yks Lautvedeltä 27.9.2000. Lokakuun parhaat muutot ovat aivan kuun lopulta, parhaana 153 m Kankarovuorella 29.10.2006. Marraskuun suurin lepäilijälukema on Valkiamereltä 189 yks 27.11.2009 ja muuttajamäärä saman verran 189 m Pyhämaan merialueella 22.11.2008. Laulujoutsenella voi, vesien jäätymistilanteesta riippuen, nähdä reipasta muuttoa vielä aivan joulukuun lopulla, ja kuun suurin lukema onkin 190 m 28.12.2008 Pyhämaan saarilla. Joulukuun suurin lepäilijämäärä on 55 yks 2.12.2003 Lautvedellä. Yksittäisiä lintuja tai pieniä perhekuntia näkee niin kauan kuin sulaa vettä riittää, mutta tammikuussakin voi olla vielä kohtalaista muuttoa, esim. 21.1.2007 34 m Lintuluodossa kylmänpurkauksen yhteydessä. Helmikuulta on vain kymmenkunta havaintoa talvehtijoista, ja kaikissa tapauksissa vain muutamista yksilöistä.


METSÄHANHI, Anser fabalismetsahanhi.jpg 

 

Metsähanhia, Uki Vasikkari 12.4.2010.

Metsähanhi ei kuulu Ukin pesimälinnustoon eikä näin ollen esiinny alueella kesäaikaan. Laji ei tunnu juuri vaeltelevan eikä seikkailevan pesimäalueiden ulkopuolella, sillä muuttoaikojen ulkopuolelta lajista on yksi ainoa ilmoitettu havainto: 7.6.2003 1 yks SW Vasikkarissa merihanhiparven mukana. Lajista on vain kaksi talvihavaintoa: 5.12.2014 1 yks Vartsaaressa ja 4.12.2017 5 yks Tammistossa.

Muutto

Keväällä ensimmäiset metsähanhet on havaittu 27.2.2014, 10 yks Levanteentiellä. Aikaisena keväänä 2008 nähtiin poikkeuksellinen muuttoryntäys jo maaliskuun puolivälissä, kun 16.3. laskettiin Vekarasta yhteensä 942 m ja muualtakin Ukista 200 - 300 summia. Vastaavanlainen ilmiö nähtiin myös 2014 jolloin jo 9.3. muutti Vasikkarissa yht. 860 yks ja lisäksi satoja muualla Uudessakaupungissa, sekä 2017 jolloin Vasikkarissa muutti 1507 yks 18.3. ja eri puolilla Uuttakaupunkia oli lepäilevänä jo edellisenä päivänä ainakin 1500 yks. Usealta vuodelta on muuttohavaintoja maaliskuun lopulta, eli yleensä metsähanhen muutto käynnistyy melko nopeasti ja säännöllisesti maaliskuun loppupäivinä, tietysti sääoloista riippuen. Toistaiseksi suurin maaliskuinen muutto on Vasikkarista 18.3.2019 jolloin muutti 2190 yks. Vaikuttaakin että viimeisten 10 vuoden aikana metsähanhen muutto on selvästi aikaistunut.

Huhtikuussa metsähanhia muuttaa koko kuun ajan. Päämuutto sijoittui aiemmin melko säännönmukaisesti kuun puolivälin ympärille. Suurin lukema on 21.4.2013 2249 m Vasikkarissa, mikä on samalla TLY:n ennätys. Muut mitalisijat ovat 1394 m 12.4.2010 Vasikkarissa, 1240 m Vasikkarissa 15.4.2010, 1231 m Vasikkarissa 5.4.2011 ja 1150 m Kankarovuorella 16.4.1994, yli tuhat lintua (1130 m) on nähty Kankarolla myös 23.4.1988. Metsähanhet eivät yleensä juuri pysähdy lepäilemään Ukin alueelle, mutta vuodet ovat tämän suhteen varsin erilaisia. Hyviä "lepäilijävuosia" ovat olleet 2008 jolloin muuttoryntäys pysähtyi länsirannikolle ja Valkiamerellä laskettiin enimmillään 422 yks 16.3 ja ainakin 1000 harmaahanhea (joista suurin osa epäilemättä metsähanhia) 21.3., 2010 jolloin Kallelassa lepäili enimmillään 620 yks 17.4., 2016 jolloin esim. 19.3. Kallelassa oli 1800 metsähanhea sekä ennätyksenä 2017 jolloin Kallelassa laskettiin 18.3. 2500 hanhea ja Valkiamerelläkin 1500 yks. Muut lukemat muilta vuosilta jäävät pääosin alle sadan linnun.

Metsähanhen kevätmuutto päättyy nopeasti huhtikuun loppupuolella, ja toukokuulta on yhteensä vain 11 havaintoa. Näistäkin seitsemän on ajalta 1.-3.5., minkä jälkeen metsähanhi on havaittu vain 6.5., 17.5., 18.5. ja 19.5. Toukokuun suurin lukema on 30 m Hiussa 3.5.1980.

Syksyllä muutto alkaa aivan elokuun loppupäivinä, varhaisimman havainnon ollessa 26.8.2000 jolloin nähtiin Vasikkarissa jo 54 muuttavaa kahdessa parvessa. Metsähanhen syysmuutto on alueella paljon epäsäännöllisempää kuin kevätmuutto, ja yli 100 linnun päiviä on vain 7 kappaletta. Syksyn ylivoimaisesti paras muuttopäivä on ollut 28.9.1992 kun Putsaaressa nähtiin 1995 muuttavaa (vai olisiko ollut 1992, vuosiluvun kunniaksi?). Tavan mukaan tämäkin on samalla TLYn alueen suurin muuttolukema. Seuraavaksi paras lukema jää kauas tästä: samana päivänä mutta vuonna 2007 nähtiin 300 m Lyökissä, joista tosin vain vajaa puolet lajilleen määritettyjä.

Syksyn päämuutto on yleensä selvästi syys - lokakuun vaihteessa, sillä ennen syyskuun puoliväliä ainoa yli sadan päivälukema on 183 m ulkoluodoilla 12.9.2009. Lokakuun parhaat päivät ovat 140 m Kuuanvuorella 9.10.2006 ja 133 m Vasikkarissa 6.10.2001. Syksylläkään metsähanhet eivät alueella lepäile, ja aivan poikkeuksellisena havaintona onkin 76 paikallista Vekarassa 7.10.2005. Muutto loppuu nopeasti lokakuun alkupuolella, ja 15.10. jälkeen ei ole yhtään yli 10 linnun päivää. Marraskuulta on vain viisi havaintoa: 1.11.2008 1 m Liesluodossa, 7.11.2003 1 yks Lautvedellä, 11.11.2006 1 yks Valkiamerellä, 11.11.2009 1 yks Hakoisissa ja 22.11.2009 1 yks Lokalahdella mikä on siis myöhäisin syyshavaintopäiväys.


LYHYTNOKKAHANHI, Anser brachyrhynchus

anserbrachyrhynchus.jpg

Lyhytnokkahanhia (4 alinta) metsähanhien seurassa, Uki Valkiameri 7.4.2010.

Lyhytnokkahanhi on Ukin alueella jokavuotinen läpimuuttaja, vaikkei kaikilta vuosilta havaintoja olekaan ilmoitettu. Pääsyy lienee siinä, että hanhet eivät aina Ukin alueella lepäile, ja muuttoparvista lyhytnokan löytäminen on aina vähän tuurista kiinni. Kuitenkin Mietoistenlahden ohella Ukin rannikon niemet lienevät alueemme varmimpia paikkoja lyhytnokkahanhen löytämiseen, etenkin hanhien päämuuton aikoihin.

Yhteensä Ukin alueelta on ilmoitettu yli 30 havaintoa. Näistä n. 2/3 on keväältä: 19.3. - 27.4. väliseltä ajalta. Ehkä siis yllättäenkin melko suuri osa havainnoista on syksyltä aikaväliltä 10.9. - 14.11. Muilta kuukausilta ei ole havaintoja.

Aikaisin keväthavainto on 9.3.2014 jolloin 2 yks Valkiamerellä. Suurin osa keväthavainnoista koskee metsähanhiparvissa muuttaneita lintuja, lukuun ottamatta neljän linnun lajipuhdasta parvea 15.4.2001 Vasikkarissa, 11 linnun lajipuhdasta parvea Vasikkarissa 2.4.2009 ja komeaa 19 lyhytnokkahanhen ja 6 tundrahanhen sekaparvea Vasikkarissa 25.4.1999.

Syksyllä ensimmäiset lyhytnokat on nähty 10.9., jolloin Vasikkarissa matkasi 2 yks lounaaseen v. 2000. Ainoat syksyiset lepäilijät ovat Kytämäenraumasta 20.-21.9.2006 1 yks ja 27.9.2008 4 yks, Valkiamereltä 14.11.2016 1 yks joka on samalla myöhäisin havainto lajista, sekä 21.9.2017 Kytämäenraumalta 5 yks. Syksyltäkin on yksi suuri parvi: 17 yks yhden metsähanhen kera kaakkoon 7.10.2006 Vasikkarissa. Nämä Vasikkarin parvet ovat samalla suurimmat TLY:n alueella havaitut, kuinka sattuikaan (vrt. edelliset lajit). Porin seudultahan löytyy jo paljon yli 20 yks parvia.

Vinkki: Lyhytnokkahanhet näyttävät mielellään lentävän matalalla meren pintaa, kun metsähanhet taas tekevät niin hyvin harvoin. Metsähanhivoittoisissa sekaparvissa tämä ei tietenkään päde, mutta lajipuhtaissa tai lyhytnokkavoittoisissa kylläkin lienee suuntaa antava vihje. Lyhytnokkahan on paljon merellisempi laji kuin metsähanhi. Esim. 9.10.1999 Vasikkarissa nähdyt kaksi lintua saapuivat mantereen yltä idästä ja laskivat heti veden pintaan jatkamaan matkaa - en ole koskaan nähnyt metsähanhen käyttäytyvän siten.


TUNDRAHANHI, Anser albifrons

anseralbifrons.jpgKaksi tundrahanhea (kahden merihanhen seurassa), Uki Vanhatie 2.4.2010.

Tundrahanhi on alueella luonnollisesti vain läpimuuttaja, eikä edes kovin säännöllinen verrattuna esim. TLYn alueen eteläisimpiin osiin. Havaintoja on ainoastaan muuttokausilta maalis-toukokuusta sekä syys-lokakuusta.

Varhaisin keväthavainto on 12.3., jolloin v. 2014 Kallelassa oli 1 lintu ja v. 2016 Valkiamerellä samoin yksi. Lähes kaikki keväthavainnot ovat huhtikuulta, ja toukokuulta on ilmoitettu vain kolme havaintoa. Huhtikuun havainnot painottuvat selvästi kuun puoliväliin ja loppupuolelle. Suurimmat päivälukemat ovat 51 yks Kallelassa 28.3.2016, 37 yks Kallelassa. 1.4.2015, 27 p Kytämäenraumassa 12.4.2012, 22 yks Valkiamerellä 18.3.2017, 14 yks Vanhatiellä 11.4.2010, 13 yks Valkiamerellä 5.4.2009, 7 paikallista Kytämäenraumassa 14.4.2006 ja 6 muuttavaa 25.4.1999 Vasikkarissa. Toukokuun havainnot ovat 1 paikallinen yks Kammelassa 4.-23.5.2006 sekä 2 m 17.5.1970 Kajakulmassa ja 1 m 18.5.2000 Vasikkarissa.

Syksyn ensimmäiset linnut on nähty 23.9.1990, jolloin laji nähtiin sekä Liesluodossa että Pitkäluodossa. Syyskuun lopulta on jo mielenkiintoinen parvihavainto, kun 30.9.2006 Päiväkarissa muutti 120 yks 30 merimetson seurassa. Lokakuulta on kaksi päiväsummaa yli muiden: 550 m Vekarassa 12.10.1993 ja 400 m Hangossa 11.10.1997. Myöhäisin syyshavainto on 31.10.1987 1 yks Valkiamerellä.


KILJUHANHI, Anser erythropus

ansery03.jpg

Kiljuhanhi, 15.6.2004 Espoo. Kuva M. Rekilä (www.tarsiger.com).

TLYn kuntien lajiluettelon mukaan laji on tavattu Ukissa, mutta yhtään ilmoitettua tai hyväksyttyä havaintoa RK:n toiminta-ajalta en ole löytänyt. Todennäköisesti laji on havaittu - ehkä useinkin - ennen sen harvinaistumista 1950-luvulla, mutta ainakaan yli 30 vuoteen alueelta ei liene havaintoja.


MERIHANHI, Anser anser

merihanhi.jpg

Merihanhia, Uki Vasikkari 15.4.2010. 

Merihanhi on yleinen, joskaan ei runsaslukuinen, pesimälaji alueen ulkosaaristossa sekä runsas läpimuuttaja keväällä. Syksyllä merihanhi on alueella selvästi vähälukuisempi. Ukin pesimäkannan suuruus lienee arvioitu mutta en ole löytänyt tästä julkaistua tietoa. Oma arvaukseni on 30 - 50 paria. Merihanhen esiintymiselle luonteenomaisia piirteitä ovat vilkas sulkasatomuutto kesäkuun alkupuolella sekä ulkomerellä näkyvät sulkimisparvet keskikesällä.

Kesäkuun alussa etelään - lounaaseen tapahtuvan muuton paras päivälukema on peräti 334 yks 8.6.2003 Vasikkarissa, ja edellisenä päivänäkin 7.6. 314 yks. Muutto tapahtuu melko ulkona merellä ja hyvin tarkkaan aivan toukokuun viimeisinä päivinä ja kesäkuun ensimmäisen kolmanneksen kuluessa. Sulkimisparvien esiintyminen taas keskittyy varsin tarkkaan kesä-heinäkuun vaihteeseen ja sekin ulkomerelle. Parhaat lukemat ovat 368 yks Vähä-Harmaaletolla 28.6.2009, 250 yks Harmaaletoilla 1.7.2008 ja samoin 250 yks Vekarassa 24.6.2009. Heinäkuun lopulla - elokuun alussa voi nähdä melko suuria määriä myös sisämaan puolella, kuten 161 yks Lamminjärvellä 29.7.2006, 131 yks Kytämäenraumassa 25.7.2006 ja suurimpana kertymänä 500 yks Kytämäenraumassa 2.8.2008.

Muutto

Merihanhi saapuu Ukin alueelle yleensä varsin säännöllisesti maaliskuun puolivälin jälkeen yleistyen nopeasti. Varhaisin havainto on 1 yks 28.2.2016 Vasikkarissa ja toiseksi varhaisin 3 yks 8.3.2007 Heikkalassa, mutta varhaisena keväänä 2008 oli jo 11.3. Valkiamerellä 50 yks. Maaliskuun lopulla merihanhi on usein jo runsas, suurimpana lukemana 370 yks paikallisena Valkiamerellä 30.3.2009. Muuttolennossa paras päiväsumma on 217 m Vasikkarissa 31.3.2002. Suurimmat kertymät nähdään huhtikuun alkupuolella, parhaana 850 yks 14.4.2011 Valkiamerellä. Vuosien välillä voi olla suuriakin eroja, ja isoja kerääntymiä ei välttämättä nähdä joka vuosi. Huhtikuun paras muuttolukema on 151 muuttavaa 11.4.1998 Nurmisessa ja edellisenä päivänä naapurisaaressa Ruskiossa 126 m. Kevätmuuton päättymistä on vaikea arvioida alueella jatkuvasti liikkuvien kiertelijöiden takia. Alkukesän sulkasatomuutto alkaa toukokuun puolivälin paikkeilla, ja 16.5.2006 Kammelassa oleilleet 40 yks lienevät jo tällaisia lintuja.

Syysmuuton alkua on myös vaikea hahmottaa, jos sellaiseksi ei lasketa edellä kuvattua alkukesän muuttoa. Heinäkuun loppupuolella näkee vielä paljon pohjoiseenkin päin lentäviä lintuja, esim. 16.7.2000 yht. 24 yks N Vasikkarissa. Nämä lienevät kokoontumis- ja ruokailualueille matkaavia lintuja. Elokuussa suurempia merihanhimääriä voi nähdä vain sisämaassa, suurimpana lukuna 600 yks SW Lokalahdella 29.8.1999 ja kymmentä päivää aiemmin 525 yks Ahmasvedellä - kyseessä lienee sama parvi. Ulompana muutto on vähäistä ja elokuun suurin päiväkohtainen muuttajamäärä on Vasikkarista vain 25 yks.

Syyskuun alussa merihanhia näkee sisämaan puolella vielä melko paljon, suurimpana lukemana 400 yks Alhontaanjärvellä 10.9.1995. Kuitenkin kuun lopullakin 30.9.2000 on vielä nähty 160 yks matkalla SW Lokalahdella. Merellä liikehdintä on vähäistä ja satunnaista, ja syyskuun suurimmassa lukemassa Vasikkarista 2.9.1995 48 yks matkasi luoteeseen ja 16 itään! Lokakuulta on Tiirassa enää 15 havaintoa, mutta lokakuun alussa 4.10.2002 vielä 100 yks Ahmasvedellä. Marraskuulta on vain neljä havaintoa.

Merihanhesta on myös kolme talvihavaintoa: 3.12.2011 1 yks Suurikkalassa, 12.12.1996 1 yks Hangossa sekä hämmästyttävä 11 yks parvi SW Vasikkarissa 14.1.2006.


LUMIHANHI, Anser caerulescens

anscae_290305_3.jpg

Lumihanhia, 29.3.2005 USA. Kuva S. Laukkanen (www.tarsiger.com).

Lumihanhesta on kolme havaintoa Ukista, kaikki RK:n hyväksymiä. Ensimmäinen on jo vuodelta 1969, jolloin 14.9. nähtiin Kalannin Peteksessä 2 yks matkalla länteen merihanhiparvessa. Seuraava havainto on tehty 15.6.1998 Vasikkarissa, jolloin niin ikään merihanhiparvessa ollut ad. lintu laskeutui parven mukana Harmaaletoille. Kolmas havainto tehtiin 21.4.1999, jolloin Kankarovuorella nähtiin metsähanhien seurassa koilliseen matkaava lintu - sama yksilö oli aiemmin nähty Isokarissa.


KANADANHANHI, Branta canadensis

070712bcan.jpg

Kanadanhanhi, Uki Kloppi 7.7.2012.

Kanadanhanhi on vähitellen levittäytynyt pesimään vähälukuisena myös Ukin alueelle, ja Lintuatlaksen mukaan se pesii koko Ukin alueella. Laji on kuitenkin edelleen melko harvalukuinen pesijä, ja mitä ilmeisimmin pääosa pesii rannikon lahdissa, josta poikueet siirtyvät usein kesällä ulommas merelle. Vakituisimpia pesimäpaikkoja lienee Liesluodonputa. Suuria lepäilijämääriäkään ei Ukin alueella ole toistaiseksi esiintynyt.

Muutto

Kanadanhanhi on varhaisimpia kevätmuuttajia. Helmikuulta on kuitenkin vain kaksi ilmoitettua havaintoa: 17.2.1990 3 yks Ukin kalasatamassa (saattanevat olla talvehtivia) ja selvät ensimmäiset muuttajat 24.2.1996 25 + 10 yks N Vasikkarissa. Seuraavat havainnot ovat pääosin vasta maaliskuun jälkipuoliskolta 15.3. lähtien, suurimpana määränä 20 yks Valkiamerellä 15.3.2008. Päämuutto on selvästi maalis-huhtikuun vaihteessa, ja suurin Ukin päivälukema on 58 lepäilijää Valkiamerellä 8.4.2006. Toukokuussa lajia näkee lähinnä vain paikallisena, ja viimeiset pohjoiseen matkaajat lienevät pesimättömiä lintuja, esim. 13.5.2006 Kurulmissa 2 yks NW ja 10.6.1996 Vasikkarissa 3 yks N.

Syyspuolen suurin kertymä on jo elokuun alusta: 5.8.2006 17 yks Hiussa. Muuttolennossa lajia näkee syksyllä hyvin vähän, Tiirassa on ainoastaan neljä tällaista havaintoa, joista suurin lukema 12 SW 20.9.2003 Vasikkarissa. Viimeiset kanadanhanhet on nähty Ukin kalasatamassa 8.1.2001 (7 yks).  Vasikkarissa muutti 9.10.1999 valkoposkiparvessa pienikokoinen kanadanhanhi, mahdollisesti hutchinsii-alalajin yksilö. 


VALKOPOSKIHANHI, Branta leucopsis

brantaleucopsis.jpg

Valkoposkihanhi, Uki Syväletto 21.6.2009. 

Valkoposkihanhen runsastuminen Itämeren alueella on näkynyt myös Ukissa. Lajia tapaa nykyään säännöllisesti joskin vähälukuisena koko pesimäkauden ajan. Alueen pesivä kanta on koko ajan kasvussa ja käsittänee nykyään noin 10 paria, sijoittuen lähinnä ulkosaaristoon ja toisaalta Hangon seudulle. Ukin alueella ei myöskään ole lajin säännöllisiä kokoontumis- tai ruokailualueita. Valkoposkihanhesta on vain yksi havainto talvikaudelta: 14.-21.12.2014 1 yks Hakoisissa.

Muutto

Kevään varhaisin havainto on tehty 17.3.2016, jolloin 1 yks nähtiin Valkiamerellä.  Pääosin muut havainnot ovat vasta huhtikuun loppupuoliskolta, maksimina yht. 6 m 30.4.2004 Vasikkarissa. Toukokuussakin havainnot painottuvat selvästi loppukuuhun, mikä viittaa havaittujen lintujen olevan ainakin osittain arktista kantaa. Yhtään suurta kevätparvea ei ole ilmoitettu, ja paras päiväsumma on vain 17 m (5 a) 3.5.2008 Vasikkarissa. Kevätmuuton loppumista on melko mahdoton hahmottaa paikallisen kannan takia, esimerkkinä vaikka 17.6.2006 Vasikkarissa etelään matkanneet 9 lintua.

Heinä-elokuusta alueelta on havaintoja vain paikallisista pesimälinnuista. Syysmuutto osuu toisinaan Ukin alueelle melko näyttävästikin, muttei läheskään vuosittain. Laji on kuitenkin syksyisin selvästi sepelhanhea runsaampi. Varhaisimmat syysmuuttajat on nähty 20.9.2003, jolloin Vasikkarissa muutti 130 yks parvi lounaaseen. Syyskuun paras summa on 30.9.2006 260 m Vekarassa. Näyttävimmät muutot sijoittuvat yleensä lokakuun toiselle viikolle, selvästi parhaana lukemana 1443 m Putsaaressa 9.10.1993. Lokakuun puolivälin jälkeen ei yli sadan linnun päiviä ole enää nähty, ja kuun lopulla laji on jo harvinainen. Marraskuulta on kolme havaintoa: 1.11.2008 4 yks Lautvedellä, 8.11.2007 saakka 1 yks Valkiamerellä ja 13.-14.11.2000 1 yks Alhontaanjärvellä.


SEPELHANHI, Branta bernicla

brantabernicla.jpg

Sepelhanhi, Uki Kloppi 2.10.2009. 

Sepelhanhi on Ukin alueella harvalukuinen ja epäsäännöllinen läpimuuttaja, eikä lajista ole kaikilta vuosilta edes ilmoitettuja havaintoja. Sepelhanhi on viidesti tavattu muuttokauden ulkopuolella (16.6. - 15.9. välillä), kaikki keskikesällä ulkosaaristossa yksittäisiä lintuja. Talvihavaintoja ei ole.

Muutto

Keväisin sepelhanhi on hyvin vähälukuinen, eikä runsasta esiintymistä ole nähty minään keväänä kaikkien havaintojen koskiessa yksittäisiä ilmeisesti muuttoreitiltä harhautuneita parvia tai yksilöitä. Näistä varhaisin on 80 m Liesluodossa 9.5.2016 ja suurin on Vekarassa 26.5.2002 nähty 120 linnun parvi.  Myöhäisin kevätmuuttaja on 15.6.1997 Vasikkarissa pohjoiseen matkannut yksilö.

Syksyllä sepelhanhi on selvästi säännöllisempi Ukin alueella, mutta suuria muuttoja ei ole silloinkaan nähty. Ainoastaan kahtena päivänä on nähty useampia parvia, ja tällöinkin summat ovat jääneet kaksinumeroisiksi. Varhaisimmat syysmuuttajat on nähty vasta syyskuun lopulla, 20.9. Toisaalta syyspuolen suurin parvi 150 yks on nähty 28.9.2007 Hangossa. Lokakuun suurin lukema on 45 yks parvi Vasikkarissa 14.10.2006. Lokakuun loppua kohti havainnot harvenevat, ja marraskuulta on vain kaksi havaintoa: 1.11.2008 2 m Liesluodossa ja 9.11.1985 1 yks Pyhämaan Letolla.


RUOSTESORSA, Tadorna ferruginea

tadfer_060826_fin_kyli_jjn_7747.jpg

Ruostesorsa, 26.8.2006 Köyliö. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Ruostesorsasta on alueelta vain yksi tiedossa oleva havainto: 12.6.1999 2 yks Vekarassa (RK:n hyväksymä).

 


RISTISORSA, Tadorna tadorna

tadornatadorna.jpgRistisorsia, Uki Kloppi 6.5.2009. 

Ristisorsa on hiljalleen tasaisesti runsastunut alueella sekä pesijänä että läpimuuttajana. Vanhojen tietojen mukaan ristisorsa olisi saattanut pesiä Ukissa jo 1940-luvulla, ja 25.4.1945 on Ukissa nähty 11 yks parvi. Laji pesii nykyisin ulkosaarilla ja myös rannikolla lähellä avomerta. Pesivän kannan suuruus lienee kymmenisen paria. Vakituisin ja pitkäaikaisin (ainakin 1976 lähtien) pesimäalue on Santakarin saariryhmä, jossa on enimmillään nähty neljä poikuetta (yht. 33 poikasta) yhtäaikaisesti 28.6.2008. Ristisorsa pesinee melko säännöllisesti myös ainakin Vekarassa, Harmaaletoilla, Vasikkarin - Liesluodon alueella sekä Kajakulman seudulla. Ensimmäiset poikueet ilmestyvät aivan kesäkuun alkupäivinä. Keväisin ristisorsa on ulkosaaristossa näkyvä laji, mutta sisempänä jopa harvinainen. Poikueet ovat hyvin näkösällä heinäkuun loppupuolelle asti, mutta sen jälkeen ristisorsat katoavat yleensä varsin huomaamatta, eikä varsinaista syysmuuttoa näe kuin poikkeuksellisesti.

Muutto

Ensimmäiset ristisorsat saapuvat varsin säännöllisesti maaliskuun lopulla, varhaisin havainto on 9.3.2014 Vasikkarista. Suurin päivälukema maaliskuulta on 8 muuttavaa, 22.3.2009 Vasikkarista. Päämuutto on huhtikuun alkupuolella, selvästi parhaimpana lukemana 25 muuttavaa 14.4.2003 Vasikkarissa. Kevätmuuton loppumista on paikallisen kannan takia vaikea arvioida, mutta ainakin toukokuun alkupuoliskolla pohjoiseen matkaajia näkee vielä melko säännöllisesti.

Etelään päin matkaavia lintuja näkee harvakseltaan kesäkuussa, ja näistä ainakin osa lienee muuttajia. Heinäkuussa etelään menijöitä näkee hyvin vähän, ehkä vielä vähemmän kuin kesäkuussa. Elokuussa muuttajia näkee hieman enemmän, mutta ilmeisesti muutto tapahtuu pääosin yöllä tai hyvin ulkona, koska nuoret linnutkin huomioiden määrät ovat hyvin vaatimattomia kevääseen verrattuna. Ainoana poikkeuksena on 13 yks perhekunta (1 ad + 12 juv) muuttolennossa SW 18.8.2007 Vasikkarissa. Syyskuussa ristisorsa on jo harvinainen, sillä havaintoja on vain kuusi ja suurin päiväsummakin vain 2 yks. Lokakuulta on vain kolme havaintoa, ja myöhäisimpänä on 2 yks Vekarassa 6.11.2011 nähtynä.


HAAPANA, Anas penelope

anaspenelope.jpg

Haapanapari, Uki Kloppi 6.5.2009.

Haapana on näkyvin muuttaja Anas-lajeista Ukin seudulla. Pesimälajina se on hyvin vähälukuinen, mutta yksittäisiä pesijöitä lienee vuosittain alueen rehevillä lahdilla, ja laji on pesinyt mm. Vekaran järvellä. Haapanan esiintymisessä alueella mainittavimmat piirteet ovat keskikesän sulkasatomuutto kesä-heinäkuussa, alkusyksyn päämuutto syyskuun alkupuolella sekä ulkomerellä olevat viivyttelijät myöhäissyksyllä.

Muutto

Varhaisin keväthavainto on 15.3.2007 Kemirantiellä nähty pari. Maaliskuussa lajia ei ole nähty joka vuosi. Keväällä ei nähdä suuria muuttoja, ja huhtikuun päämuuttokaudelta suurin päivälukema on vain 65 m Vasikkarissa 30.4.2005. Samaa suuruusluokka on kuun suurin lepäilijämäärä, n. 60 yks Lamminjärvellä huhtikuun 2002 lopussa. Selvästi suurin haapanalukema on kuitenkin yllättäen vasta toukokuun alusta, jolloin Esimossa oli 165 lepäilijää 4.5.1996. Kevätmuuttajia näkee harvakseltaan vielä toukokuun lopussa, jolloin alkavat ilmaantua myös ensimmäiset etelään sulkimaan matkaavat koiraat. Niinpä selvät viimeiset kevätmuuttajat ja ensimmäiset syysmuuttajat ovat samalta päivältä: 20.5.2006 9 yks NW Lyökissä ja 3 SW Vasikkarissa.

Sulkasatomuutto käynnistyy reippaammin yleensä vasta kesäkuun puolivälissä, alkupuoliskon parhaan päivälukeman ollessa 42 m Vasikkarissa 10.6.1996. Kesäkuun paras noteeraus on 117 m Vasikkarissa 25.6.1998. Heinäkuun paras lukema jää tästä selvästi, 12.7.1999 46 m Vasikkarissa. Sulkasatomuutto päättyy käytännössä heinäkuun puoliväliin.

Varsinainen syysmuutto käynnistyy hiljalleen elokuun toisella viikolla, mutta aivan kuun lopussakin parhaat päivälukemat jäävät alle puolen sadan. Muuton huippu on pitkä ja vaihteleva syyskuun alkupuolelta lokakuun alkupuolelle, parhaana 750 m 29.9.2008 Pohjaisissa ja lepäilijöistä 410 yks Taipalelahdella 21.9.1995. Yli sadan yksilön muuttopäiviä on ilmoitettu yhteensä yhdeksän aikaväliltä 3.9. - 7.10. Vielä lokakuun loppupuolellakin voi nähdä kymmeniä muuttajia, ja lokakuun suurin lepäilijämäärä on 200 yks Lautvedeltä 17.10.2005. Marraskuussa on vielä 1.11.1991 nähty Vekarassa 60 yks ja 4.11.2008 ulkoluodoilla 40 yks. Joulukuun puolella haapana on nähty viidesti, viimeisen ollessa 11.12.2005 Kuljussa.


HARMAASORSA, Anas strepera

anasstrepera.jpg

Koiras harmaasorsa, Uki Kloppi 30.4.2009. 

Harmaasorsa pesinee nykyään säännöllisesti harvalukuisena Ukin saaristossa. Ensimmäinen pesintä on ilmoitettu jo vuodelta 1969 Lokalahdelta (TLYn alueen ensimmäinen pesintä), ja myöhemmin pesinnät on varmistettu ainakin Syväletolta, Ärväskiveltä ja Vekarasta. Säännöllinen kesäaikainen esiintyminen Pyhämaan saaristossa viittaa vakiintuneeseen pieneen kantaan. Laji pesinee ainakin ajoittain myös Lamminjärvellä.

Muutto

Varhaisin keväthavainto on tehty 20. - 21.3.2004, jolloin Lautvedellä nähtiin koiraslintu. Samalta paikalta on toinenkin maaliskuinen havainto 28. - 29.3.1998. Huhtikuun alkupuolella harmaasorsa on vielä harvinainen, yleistyen huhtikuun lopulla ja etenkin toukokuun alkupuolella. Keväisin ei ole nähty kolmea lintua enempää samana päivänä. Paikallisten lintujen takia viimeisten muuttajien ajankohtaa on vaikea arvioida.

Kesäisten sulkimaan muuttavien Anas-sorsien joukosta harmaasorsaa ei ole toistaiseksi löytynyt, ja kaikki kesä-heinäkuun havainnot koskenevat paikallisia lintuja. Suurin määrä on 7 yks Klopilla 4.8.2009. Ensimmäiset ilmeiset syysmuuttajat ovat elokuun lopulta, esim. 20.8.1995 1 yks sinisorsaparvessa W Vasikkarissa. Syksyllä harmaasorsa on harvinainen, ja ilmoitettuja havaintoja on vain kymmenisen. Näistä mainittavimmat ovat 10.9.1995 Vekarassa ja 18.10.2006 Ärväskivellä nähdyt kuuden linnun parvet. Myöhäisin havainto on pariskunta Vohlosta 7.11.1976 (RK:n hyväksymä). 


TAVI, Anas crecca

anascrecca.jpg

Tavikoiraita, Uki Ärväskivi 21.6.2009. 

Tavi on Ukin alueella runsas läpimuuttaja etenkin keväällä, mutta harvalukuinen pesijä rehevimmillä järvillä ja lahdilla. Tavi ei pesi ulkoluodoilla, mutta Vekaran järvellä se lienee pesinyt. Tavin näyttävimmät esiintymiset liittyvät huhtikuiseen ja elokuiseen muuttoon, jolloin mukavia määriä voi nähdä sekä lepäilijöinä että muuttolennossa. Uutena löytönä on myös tavin mahdollisesti säännöllinenkin esiintyminen ulkoluodoilla alkutalvella.

Muutto

Kevään saapumisennätys on 15.3.2007 1 yks Pitkäluodosta. Maaliskuussa tavi on vielä harvinainen, eikä kaikkina vuosina saavukaan ennen huhtikuuta. Päämuutto keskittyy selvästi huhtikuun loppupuolelle. Selvästi suurin lepäilijälukema on 850 yks Taipaleenlahdella 29.4.2003, ja samalta päivältä on myös toiseksi korkein luku 600 yks Lautvedeltä. Muuttolennossa paras lukema on 153 m Vasikkarissa 25.4.1998. Toukokuulta on vain yksi yli 100 yks päivälukema: 3.5.2006 Kytämäenraumassa 120 lintua. Muuttolennossakin laji vähenee nopeasti huhtikuun lopun jälkeen, toukokuun parhaan ollessa 36 m 9.5.2002 Vasikkarissa.

Tavikoiraiden sulkasatomuutto alkaa touko-kesäkuun vaihteessa, esim. 1.6.2000 yht. 7 koirasta S. Muutto jatkuu päiväkohtaisesti hyvin vaihtelevana koko kesäkuun, ja paras päivä on 69 m 8.6.2003 Vasikkarissa. Heinäkuussa määrät ovat hieman pienempiä, mutta muuttajia näkee koko alkupuoliskon ajan, ja vielä kuun 20. päivän paikkeilla voi nähdä parikymmentä muuttajaa päivässä. Klopilla oli 11.7.2007 90 tavia paikallisena.

Sulkasatomuutto muuttuu melko huomaamatta syysmuutoksi, joka painottuu elokuun alkupuoliskolle. Tällöin suurimmat lukemat ovat olleet 280 p Liesluodossa 13.8.2004 ja 100 m 7.8.2004 Vasikkarissa. Syyskuussa suurimmat lukemat ovat vastaavasti 200 yks Kalaletolla 25.9.2008, 120 p Lamminjärvellä 25.9.1999 ja 35 m 3.9.1995 Vasikkarissa. Lokakuussa voi vielä nähdä kohtalaisia parvia ulkoluodoilla, esim. 6.10.2006 70 yks Klopilla. Muutolla tavi on lokakuussa jo vähälukuinen, mutta vielä 16.10.2004 muutti Liesluodossa 20 yks. Ulkoluodoilla voi aivan loppusyksylläkin nähdä melko suuria määriä, esim. 4.11.2008 yht. 140 yks ja 22.11.2008 110 yks.

Harmaalettojen alueella on usein viihtynyt taveja vielä myöhään, mm. 10.12.2006 45 yks, 20.1.2007 39 yks ja 5.1.2013 2 yks + Syväletolla 16 yks. Helmikuun 10. pv 2008 tavi nähtiin sekä Vekarassa (1 ♂) että Harmaaletoilla (♂♀).


AMERIKANTAVI, Anas carolinensis

anacar_rannila_140407.jpg

Amerikantavi koiras, 14.4.2007 Hanko. Kuva V-P. Rannila (www.tarsiger.com tai www.kolumbus.fi/vprannila).

Amerikantavi on nähty Ukissa jo neljästi: 14.4.1999 Pitkäluodossa, 23. - 24.4.2000 ja 28.4.2001 Lamminjärvellä sekä 3. - 4.5.2006 Kytämäenraumassa. Kaikki nämä juhlapukuisia koiraita koskevat havainnot ovat RK:n hyväksymiä.


SINISORSA, Anas platyrhynchos

anasplatyrhynchos.jpg

Sinisorsa koiras, Uki Vähä-Harmaaletto 30.4.2009. 

Sinisorsa on yleinen pesimälaji koko Ukin alueella, ulkosaaristoa myöten. Huolimatta siitä, että laji on runsain Anas-sorsamme, sen lepäilijä- ja etenkin muuttajamäärät ovat suhteellisen vaatimattomat. Vastaavaa merimuuttoa kuin esim. haapanalla ei näe lainkaan, ja tavikin ohittaa määrissä yleensä sinisorsan. Talvella sinisorsat hakeutuvat Ukin kaupungin sula-alueille ja toisaalta ulkoluodoille. Talvikuukausien suurin lukema on 455 yks Kemiran sulasta 13.2.2010 ja ulkomereltä 250 yks Pyhämaan saarilta 10.2.2008 ja Ärväskiveltä 28.12.2008.

Muutto

Kevätmuuton alkua on vaikea hahmottaa talvehtijoiden takia, mutta se alkaa usein jo helmikuun lopulla - esim. 1 N Vasikkarissa 17.2.2002 on varmastikin muuttajia. Kevään suurin muuttajalukema, 170 yks, on nähty 14.4.2003 Vasikkarissa. Suurin lepäilijämäärä taas on 386 yks Vahteruksesta 11.4.2006.

Sinisorsakoirailla on vähäistä sulkasatomuuttoa kesällä, mutta mittakaava on hyvin vaatimaton. Syksyisin suurehkoja kerääntymiä näkyy elokuun lopulta lähtien. Suurin lukema on 450 yks Sinneskereillä 31.10.2009. Muuttolennossa laji on vähälukuinen, parhaimman noteerauksen ollessa vain 68 m Liesluodossa 25.9.2004. 


JOUHISORSA, Anas acuta

280413aacu.jpg

Jouhisorsa, Uki Kloppi 28.4.2013. 

Jouhisorsa ei kuulune enää Ukin vakituiseen pesimälinnustoon, mutta alueelta tunnetaan aiempia ulkosaaristopesintöjä. Jouhisorsaa nähdään etenkin ulkosaaristossa koko kesäkauden ajan, mutta on vaikea usein arvioida ovatko nämä pesiviä, kierteleviä vai lepäileviä läpimuuttajia. Talvihavaintoja on vain yksi: 14.1.2007 1 naaras S Vasikkarissa.

Muutto

Ensimmäiset jouhisorsat nähdään joinain vuosina maaliskuun lopulla, selvästi varhaisimpana koiras Kytämäenraumalla 9.3.2015 ja toiseksi varhaisimpana 4 m 25.3.2007 Vasikkarissa ja 1 koiras 25.3.2014 Isonummella. Päämuutto on huhtikuun lopulla - toukokuun alussa, jolloin suurin muuttajalukema on 44 yks Vasikkarissa 4.5.2013 ja lepäilijämäärä 36 yks Esimossa 4.5.1996. Viimeiset kevätmuuttajat matkaavat toukokuun puolivälissä. Pian tämän jälkeen ilmestyvät ensimmäiset koiraat sulkasatomuutollaan etelään, varhaisimpana 25.5.1997 1 S Vasikkarissa.

Jouhisorsa on sulkasatomuutollaan vähälukuinen, ja vain yhtenä päivänä on ilmoitettu yli 10 yks lukema: 15 m 31.7.1999 Vasikkarissa. Etelään matkaavia lintuja saattaa nähdä pitkin kesää, myös naaraslintuja. Muutto vilkastuu elokuussa ja huipentuu elo - syyskuun vaihteessa, parhaana lukemana 44 m Vasikkarissa 5.9.2004. Muuttokausi on kuitenkin pitkä, ja mm. 25.9.2004 Liesluodossa muutti 38 yks ja 8.10.2006 Vasikkarissa 25 yks. Syksyn suurin päiväsumma on lepäilevänä Lamminjärveltä 6.10.2002 tavattu 71 yks. Lokakuun aikana jouhisorsat häviävät nopeasti, ja marraskuulta on vain yksi havainto Pullonkarista 22.11.2009.


HEINÄTAVI, Anas querquedula

anasquerquedula.jpg

Naaras heinätavi, Uki Iso-Santakari 23.8.2009. 

Heinätavi on jatkuvasti surullisella tavalla harvinaistunut, mikä heijastuu mm. siinä, että 2000-luvulta ei kahdelta vuodelta (2003/2005) ole ilmoitettu yhtään havaintoa Ukista. On käsittämätöntä, että lajia saa edelleen metsästää - vaikka eipä rauhoituksella ole käytännön merkitystä, jos tavia ei samalla rauhoiteta. Heinätavi pesinee silti edelleen vuosittain Ukin alueen rehevimmillä järvillä tai lahdilla. Tyypillinen heinätavihavainto on koiraslintu tai pariskunta toukokuussa alueen rehevimmillä lintuvesillä. Muuttolennossa lajia näkee harvoin. Kesäkaudellakin lajia on nähty vähän. Heinätavi on ilm. ainakin yrittänyt pesintää Vekarassa kesällä 1992.

Muutto

Keväällä 1996 heinätaveja nähtiin maassamme poikkeuksellisen aikaisin, ja tuolloin tehtiin myös TLYn alueen saapumisennätys, kun Pitkäluodossa oleskeli koiraslintu ajalla 19. - 25.3. Seuraavat havainnot ovatkin vasta yli kuukautta myöhemmin, 22.4. Kevätmuuton suurin lukema on kuitenkin huhtikuulta, kun 23.4.1983 nähtiin 7 yks Liesluodossa, tosin saman verran heinätaveja nähtiin myös 10.5.1996 Esimossa. Muuttolennossa laji on ilmoitettu keväältä vain viidesti, kaikki Vasikkarista.

Kesällä lajista on ilmeisten pesimäpaikkojen ulkopuolelta muutamia havaintoja, joista viisi Vasikkarista (kaikilta kesäkuukausilta, yleensä muiden Anasten seurassa matkalla etelään) ja muut ulkosaarilta. Syyskuun puolelta heinätavista on kahdeksan havaintoa, joista vain yksi 2000-luvulta. Myöhäisin on 25.9.1999 Lautvedeltä. 


LAPASORSA, Anas clypeataanasclypeata.jpg 

Lapasorsia, Uki Ärväskivi 23.8.2009. 

Lapasorsa pesii harvalukuisena sekä Ukin lintuvesillä että saaristossa, esim. Vekarassa vakituisesti. Muutolla laji on vähälukuinen niin keväällä kuin etenkin syksyllä. Kesäkaudella lapasorsia liikkuu Ukin alueella suuntaan ja toiseen, ilmeisesti sekä pesivien lintujen että pesimättömien toimesta. Lajista nähdään harvoin myöskään suuria kertymiä, todennäköisimmin rehevillä lintuvesillä kevään päämuuttoaikaan.

Muutto

Aikaisin havainto lapasorsasta on muuttavasta koiraasta 9.4.2012 Vasikkarissa. Kuun puolivälin jälkeen lapasorsa yleistyy nopeasti: 26.4.1997 Esimossa oli jo 24 yks ja 26.4.2003 Vasikkarissa nähtiin yht. 20 yks. Muuttavia lapasorsia näkyy vielä toukokuun alkupuolella, mutta loppukuusta näkyvät linnut näyttävät olevan paikallista kantaa. Kevään suurin kertymä on 50 yks Kuivaraumassa 4.5.1996.

Kesällä myös lapasorsalla on vähäistä sulkasatomuuttoa kesäkuusta lähtien, parhaana lukemana 16 SW 24.6.2000 Vasikkarissa. Varsinainen syysmuutto käynnistyy elokuussa ja suurimmat lukemat on nähty elokuun lopulla - syyskuun alussa, tällöinkin lepäilijöinä max. 25 yks ja muuttolennossa max. 13 yks. Syyskuun alun jälkeen lapasorsa on jo vähälukuinen, joskin 3.10.2000 Pitkäluodossa nähtiin vielä 16 yks. Marraskuulta on vain kolme havaintoa, viimeisenä 17.11.1999 1 yks Santtiossa. 


PUNAPÄÄNARSKU, Netta rufina

netruf_070415_fin_skyl_jjn_6925.jpg

Punapäänarsku pariskunta, 15.4.2007 Säkylä. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi/).

Narsku on nähty Ukissa kolmasti: 15. - 19.10.1997 koiras Liesluodossa, 1. - 4.5.1998 koiras Lamminjärvellä sekä pitkään oleskellut koiras 24.7. - 25.9.1999 Kuljussa. Kaikki ovat RK:n hyväksymiä.


PUNASOTKA, Aythya ferina

040513afer4.jpg

Punasotkakoiras, Uki Pietolanlahti 4.5.2013. 

Punasotka pesii säännöllisesti alueen rehevillä lintuvesillä ja kanta on kohtalaisen vahva. Ulkosaaristossa lajia tavataan vain harvalukuisena läpimuuttajana, lukuun ottamatta Vekaraa jonka järvellä pesii pieni kanta. Laji saattaa pesiä myös Kajakulmassa ja on pesinyt puuttomalla Haminakarilla v. 1993. Punasotkan esiintymisessä Ukissa huomattavin ilmiö on suuret kerääntymät Lautvedellä, etenkin syksyisin. Talvihavaintoja on ilmoitettu toistakymmentä, joista mainittavimpana 13 koirasta Ahmasvedellä 1.12.2000 sekä myöhäisimpänä 1 npuk Sikaniemenlahdella 26.1.2008.

Muutto

Selvästi aikaisin muuttohavainto on 1 koiras N tukkasotkaparvessa 23.2.2008 Vasikkarissa. Muut varhaisimmat punasotkahavainnot ovat Pitkäluodosta, jonne laji yleensä ilmaantuu aikaisin, varhaisimmillaan 11.3.2008. Maaliskuun lopulla laji yleistyy nopeasti, ja suurin lukema on 250 yks Ahmasvedellä 31.3.1990. Päämuutto on huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja ylivoimaisesti suurin kertymä on Pitkäluodossa (= Lautvedellä) 21.4.1993 nähty 348 yks. Yli 100 linnun kertymiä ei muilta paikoilta ole ilmoitettu, Kuljun ja Lamminjärven tullessa seuraavina n. 60 yks ennätyksillä. Muuttolennossa havaintoja on keväältä vain kymmenkunta, suurimpana määränä 11 koirasta N 30.4.2004 Vasikkarissa. Kevätmuuton päättymistä voi arvioida vain harvoista merimuuttohavainnoista, joista myöhäisin on 4 koirasta NE 13.5.2007 Vasikkarissa.

Muiden vesilintujen tapaan punasotkillakin voi nähdä kesällä etelään suuntautuvaa sulkasatomuuttoa, ja Vasikkarista onkin parikymmentä kesäkuukausien havaintoa. Määrät ovat kuitenkin pieniä, maksimina 10 S 13.7.1999.

Syyskertymiä alkaa ilmaantua elokuun lopulla. Kuukausikohtaiset maksimit ovat 110 yks Ahmasvedellä 16.8.2007, 2000 yks Lautvedellä 23.9.1989 ja 550 yks Lautvedellä 4.10.2002. Huomattavat summat ovat myös 910 yks Lautvedellä 27.9.1996 ja 500 yks Ahmasvedellä 21.9.1979. Muuttolennossa laji on syksyllä suorastaan harvinainen, ja  ilmoitettuja havaintoja on syys - marraskuulta vain 9 (yhtä lukuun ottamatta Vasikkarista). Lokakuussa punasotkat häipyvät ja marraskuulta on enää kuusi havaintoa.


RUSKOSOTKA, Aythya nyrocaayt_nyr_pk_02.jpg

Koiras Ruskosotka, 27.4.2007 Helsinki. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Ruskosotka on nähty Ukin alueella kerran: 30.4. - 11.5.1996 juhlapukuinen koiras Kuljussa.


AMERIKANTUKKASOTKA, Aythya collaris

amerikantukkasotka26.4.2009_filtered.jpg

Amerikantukkasotka koiras (punasotkan seurassa), Uki Kursilansalmi 26.4.2009. Kuva R. Heinonen. 

Amerikantukkasotka on tuoreimpia lisäyksiä Ukin lajiluetteloon: 26.4.2009 1 koiras Kursilansalmessa satojen muiden sotkien joukossa, sama lintu nähtiin myöhemmin päivällä Karhun alueella ja lopuksi Lamminjärvellä.


TUKKASOTKA, Aythya fuligula

aythyafuligula.jpg

Tukkasotka koiras, Uki Kemirantie 20.3.2010 

Tukkasotka on yleinen ja runsaslukuinen alueen lintuvesillä ja merenlahdilla, ja harvalukuinen mutta säännöllinen pesijä myös ulkosaaristossa. Koko TLYn alueen selvästi suurimmat ja säännöllisimmät tukkasotkakertymät nähdään Lamminjärvellä, mutta melko suuria kertymiä on nähty myös muilla Ukin lintuvesillä. Muutolla tukkasotkaa nähdään säännöllisesti, mutta lajin yleisyyteen nähden pienehköjä lukemia. Tukkasotkaa nähdään talvisin niin kauan kuin vedet ovat auki, mutta helmikuulta on vähän havaintoja.

Muutto

Tukkasotka saapuu varhain ja aikaisin ilmoitettu havainto on 16.2.2008 18 yks N Vasikkarissa. Maaliskuun alkupuolella laji on vielä vähälukuinen, yleistyen selvästi kuun puolivälissä. Lamminjärven ollessa vielä jäässä suurimmat maaliskuun kertymät ovat Lautveden sulassa, maksimina 500 yks 14.3.2008. Suurimmat tukkasotkakertymät nähdään huhtikuun lopulla, ennätyksenä 3340 yks 28.4.2007 Lamminjärvellä. Lautveden maksimi on 1800 yks 21.4.1993, ja yli 1000 yksilön lukuihin on päästy myös Kuljussa ja Kursilansalmessa. Muuttolennossa parhaat päivälukemat jäävät yleensä alle sadan yksilön, poikkeuksena 520 m Vasikkarissa 13.3.2017. Lamminjärven suuret kertymät ovat paikalla toukokuun toiselle viikolle yleensä vähitellen pienentyen, toukokuun maksimin ollessa 3120 yks 5.5.2005.

Kesällä tukkasotkia näkee merialueella enemmän kuin keväällä, ja kesäkuun alkupuoliskolta lähtien lajilla on sulkasatomuuttoa etelään. Se huipentuu heinäkuun alkupuolella, jolloin paras päiväsumma on 234 m S 7.7.2001 Vasikkarissa. Elokuussa tukkasotkasta ei näe sen enempää suuria kertymiä kuin mainittavaa muuttoakaan.

Syyskuussa tukkasotkia alkaa jälleen kerääntyä ruokailualueille, suurimpana lukuna 1500 yks Lautvedellä 26.9.1992. Lokakuussakin voi vielä nähdä satojen lintujen kertymiä, parhaana noteerauksena 890 yks Ruskiavuorenaukolla 27.10.2007. Lokakuussa on myös muuttolennossa nähty parhaana päivänä 245 m Vasikkarissa 7.10.2001. Vuodenvaihdetta kohti määrät vähitellen yleensä pienenevät, mutta marraskuunkin paras lukema on 800 yks Pitkäluodossa 14.11.2011 ja joulukuun 750 yks Pitkäluodossa  14.12.2014. Vuonna 2007 nähtiin vielä tammikuun puolella 8.1. Ruskiavuorenaukolla 332 yks.


LAPASOTKA, Aythya marilalapasotka_04_korppoo_01_07.jpg

Koiras lapasotka, 27.1.2007 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Lapasotka on nykyään hyvin harvinainen eikä todennäköisesti edes vuosittainen pesimälaji Ukin ulkosaaristossa. Laji oli vielä 1900-luvun puolivälissä tietojen mukaan kohtalaisen yleinen ja 1970-luvun lopullakin Ukin alueella mainitaan pesineen yli kymmenen paria. Pääasiassa laji esiintyy nykyään siis vain läpimuuttajana, niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Näissä määrissä ei tunnu tapahtuneen suuria muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lapasotkaa nähdään myös talvisin: tammikuulta on yhdeksän havaintoa ja helmikuulta yksi - 2.2.1991 naaraslintu Lyökissä.

Muutto

Lapasotkasta on vain kolme havaintoa maaliskuun puolelta, varhaisimpana 11.3.2014 Vohlossa 1 yks. Huhtikuun ensimmäiseltä viikoltakin on vain yksi havainto, lajin yleistyessä vähitellen vasta huhtikuun toiselta viikolta lähtien. Suurimmat määrät nähdään lepäilevänä lähinnä Lautvedellä ja Lamminjärvellä, huhtikuun maksimina 28 yks Lautvedellä 17.4.1992. Suurin huhtikuussa nähty muuttajamäärä on 18 m Harmaaletoilla 25.4.2008. Kevätkauden ennätykset ovat toukokuun alkupuolelta Lamminjärveltä, enimmillään 35 yks 10.5.2007. Muutolla paras lukema on ollut 20 yks Vasikkarissa 7.5.2000. Lamminjärveltä lapasotkat vähenevät yleensä pian kuun puolivälin jälkeen. Kuitenkin laji muuttaa vielä toukokuun lopullakin, esim. 25.5.1995 7 N Vasikkarissa.

Muiden sotkien tapaan koiraslintuja muuttaa kesällä etelään, ja ensimmäisiä voi nähdä jo toukokuun lopulla - esim. 31.5.1998 5 koirasta S Vasikkarissa. Eniten näitä lintuja näkee kesä - heinäkuun vaihteessa, parhaana päiväsummana yht. 28 koirasta S 8.7.1995.

Elokuussa lapasotka on melko vähälukuinen, mutta havainnot lisääntyvät kohti syys - lokakuussa olevaa päämuuttoa. Sen parhaat lukemat ovat 40 paikallista Pitkäluodossa 10.9.1988 ja 31 m Harmaaletoilla 30.9.2007, ja lokakuulta 90 paikallista 31.10.2004 Ruskiavuorenaukolla ja 38 m 12.10.1993 Liesluodossa. Marraskuussa lapasotkaa ei ole nähty muutolla juuri lainkaan, mutta lepäilevänä lajista on vielä paljon havaintoja, enimmillään 25 yks Pitkäluodossa 13.11.2001. Joulukuultakin on vielä parikymmentä havaintoa, ja Pyhämaan Letolla nähtiin vielä 28 yks 4.12.2005.


HAAHKA, Somateria mollissima

somateriamollissima.jpg

Haahkaparvi, Uki Vähä-Harmaaletto 30.4.2009. 

Haahka on Ukin merialueiden näkyvimpiä lintuja. Alueella pesii runsas ja vakaa haahkakanta, ulkoluodoille painottuen. Keväällä haahkojen muutto Ukin merialueilla on näyttävää, ja kesäkuussa ulkomerellä voi nähdä koiraiden paluumuuttoa. Syksyllä haahkat häviävät lähes huomaamatta, ja vain poikkeuksellisesti näkee mainittavia muuttoja. Syksyisin haahka keskittyy kaikkein uloimmalle merialueelle, jossa myös muutto pääosin tapahtuu. Talvella laji on lähes harvinainen, selvästi vähälukuisempi kuin Melanitta-lajit.

Muutto

Haahkamuutto alkaa heti helmi-maaliskuun vaihteessa riippuen jäätilanteesta. Neljänä keväänä muuttajia on nähty jo helmikuun puolella: 17.2.2002 4 paria N, 27.2.2000 96 m N, 28.2.1998 116 m N ja 23.2.2008 2 koirasta N, kaikki Vasikkarista. Maaliskuun alkupuolella määrät ovat vielä vähäisiä, mutta muutto huipentuu nopeasti maaliskuun loppupuolella - huhtikuun alussa. Maaliskuun paras päiväsumma on 8140 m 28.3.1997 ja toiseksi paras 7300 m kahta päivää myöhemmin 30.3.1997, molemmat Vasikkarista. Monina vuosina parhaat muuttopäivät osuvat huhtikuun puolelle, kuten 2.4.2009 6800 m Vasikkarissa, 10.4.1998 Ruskiossa 6200 m ja 9.4.2007 Vasikkarissa 5083 m. Huhtikuun puolivälissä voi vielä nähdä "massapäiviä", ja itse asiassa Ukin ennätys 10310 m on nähty 14.4.2003 Vasikkarissa. Myöhäisin yli 1000 yks:n muutto on 25.4.1992 Putsaaresta nähty 1500 muuttajaa.

Keväinen haahkamuutto tapahtuu tuulista riippuen melko leveällä rintamalla mutta suurimmat määrät seuraavat yleensä Pyhämaan ulkoluotoja. Haahkamuuttoa ei ole päästy seuraamaan ulkoluodoilta, joista lukemat saattaisivat olla vielä komeammat. Mantereen havaintopisteistä Vasikkari ja Liesluoto ovat muuton seuraamiseen selvästi parhaat.

Toukokuussa haahkan muutto on enää hyvin vähäistä, mutta lepäilijöitä voi nähdä melko suuriakin määriä, parhaana 1300 yks 16.5.1999 Vasikkarissa. Koiraslintujen paluumuutto alkaa toukokuun lopulla, ja huipentuu kesäkuun alkupuolella. Suurin havaittu määrä on 2400 koirasta paikallisena Vasikkarin merialueella 1.6.2001, ja muuttolennossa 1170 koirasta 14.6.1998 Vasikkarissa. Koiraiden muutto päättyy kesäkuun lopulla, mutta joinain vuosina koiraita jää kohtalaisesti sulkimaan Ukin merialueelle.

Haahkan syysmuutto alkaa heinäkuun lopulla, jolloin ulkomerellä voi nähdä pieniä määriä matkalla etelään. Elokuussa on nähty jo 1000 yks:n kerääntymä Koirankarilla Kajakulman pohjoispuolella 12.8.1995. Haahkan syksyistä vähälukuisuutta kuvaa se, että syyskuulta on Tiirassa vain muutamia havaintoja. Osasyy lienee, että tällöin haahkat pääosin lepäilevät jo kaukana rannikosta - niinpä ulkomerellä laskettiin 21.9.2008 sekä 6.9.2009 yht. noin 1200 yks. Vähäisistä havainnoista päätellen haahkan päämuutto on yleensä lokakuun alkupuolella, josta erottuu ylivoimaisena ennätyksenä 3500 m Vekarassa 12.10.1993. Marraskuussa ei ole nähty enää 40 yksilöä enempää, eikä muutolla juuri lainkaan. Joulukuun maksimi on 14 yks ja tammikuun 15 yks, helmikuussa laji on nähty ennen muuttajia vain 10.2.2008, yht. 6 yks ulkosaarilla. 


KYHMYHAAHKA, Somateria spectabiliskyhmyhaahka_25_norja_03_08.jpg

Kyhmyhaahka ♂ haahka ♂:n seurassa, Norja 8.3.2008. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Kyhmyhaahka on Ukin merialueella kevään odotetuimpia kohokohtia, josta ei kuitenkaan vuosittain ole päästy nauttimaan. Yhteensä Tiira-tietokannassa on 21 yksilöä, mutta laji tuntuu olevan vähenemässä, sillä viideltä viime vuodelta on vain kaksi havaintoa. Kaikki havainnot ovat keväältä koiraslinnuista aikaväliltä 24.3. - 29.5, jakaantuen seuraavasti: maaliskuu 2, huhtikuu 13, toukokuu 6. Linnuista kymmenen on nähty Vasikkarissa, viisi Vekarassa, kaksi Ärväskivellä ja Liesluodossa ja yksi Putsaaressa ja Pullonkarissa. Todennäköisin ajankohta nähdä kyhmyhaahka ajoittuu huhtikuun puoliväliin, ja 16.4.2001 nähtiinkin Vasikkarissa kaksi lintua samana päivänä. Erikoisin havainto on vuodelta 1975, jolloin koiras vartioi hautovaa haahkanaarasta Ärväskivellä 15. - 22.5. Ukin ensimmäinen kesäinen, syksyinen tai naaras kyhmyhaahka odottavat siis vielä löytäjäänsä. 


ALLIHAAHKA, Polysticta stelleri160710pste2.jpg

Allihaahka, vanha naaras, Uki Vähä-Harmaaletto 16.7.2010. 

Allihaahka on satunnainen harhailija Ukin alueella, lukuun ottamatta Vasikkarin maisemiin mieltynyttä naaraslintua. Lajin esiintyminen Ukin alueella on varsin mielenkiintoinen, ja se on nähty marraskuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Seuraavassa analyysi kuukausittain:

Tammikuussa 1992 oleili 14. - 26.1. Vasikkarin vesillä enimmillään 13 naaraspukuista lintua ja vuonna 2000 9. - 16.1. yksi naaraspukuinen lintu. Lisäksi Pitkäluodossa on ollut naaraspukuinen lintu sekä tammikuussa 2006 että 2007.

Helmikuussa 2008 oli 2 kv lintu Tootiletolla 10.2.2008 ja Vasikkarissa naaraspukuinen lintu 9.2.2018.

Maaliskuussa 1992 oleili Miklinkarin - Leton alueella allihaahkoja 8. - 29.3. enimmillään 140 yks, lisäksi 14.3. nähtiin Louekarilla 50 yks parvi N.

Huhtikuulta on kaksi havaintoa: 20.4.2002 1 npuk N haahkojen mukana Vasikkarissa ja 25.4.1992 5 npuk Putsaaressa.

Toukokuulta on yhteensä 11 havaintoa pitkin kuuta, näistä ehdottomasti ylitse muiden 175 yks parvi Kajakulmassa 10.5.1992, tuona allihaahkojen kultaisena vuonna. Muut havainnot ovat Vekarasta, Vasikkarista ja Ristniemestä.

Kesäkuussa 1998 allihaahka on nähty Meri-Ihamon seudulla, 7.6. pariskunta ja 14.6. koiras.

Heinä - elokuussa on mitä ilmeisimmin sama naaraslintu oleillut sulkimassa vuodesta 2001 lähtien (nyt jo 11. kesä v. 2010) joka kesä Vasikkarin letolla tai Harmaaletoilla, ilmestyen aikaisimmillaan 14.7. ja oleillen kauimmillaan 10.8. saakka - tosin 5.8.2001 Vasikkarissa näkyi yhtä aikaa kaksi lintua.

Syyskuussa 1995 oleili 21.9. lähtien Vasikkarin - Pullonkarin vesialueella enimmillään kuusi yksilöä.

Lokakuun puolella nähtiin syksyllä 1995 vielä yksi lintu Vasikkarissa 7.10. asti. Muut havainnot ovat lokakuun lopulta, jolloin on nähty yksinäiset linnut 1979 ja 1994 Ärväskivellä ja 2007 Sinneskereillä, sekä 22.10.1995 4 yks SW Vekarassa.

Joulukuulta on neljä havaintoa: 1 pari Vekarassa 30.12.1992, 1 naaras Pullonkarilla 19.12.1999 ja mahdollisesti sama lintu Vasikkarissa 26.12.1999 sekä viimeisenä naaraspuk. lintu Kemiran tien varrella 29. - 30.12.2007.


ALLI, Clangula hyemalis

240611chye.jpg

Allipari, Uki Tootiletto 24.6.2011. 

Alli on esiintymisessään varsin oikukas. Sitä näkee Ukin merialueella säännöllisesti lokakuusta toukokuulle, mutta suuret muuttolukemat ovat hyvin harvinaisia. Keskitalvella alli on yleensä vähälukuinen, jääolosuhteista riippuen. Kesäkuukausina allia näkee satunnaisesti. Touko - kesäkuun vaihteeseen päättyvän muuttokauden jälkeen allista on kahdeksan kesähavaintoa, joista vain yksi elokuulta.

Muutto

Allin kevätmuuton alkua on hieman vaikea hahmottaa talvehtijoiden takia, mutta meren ollessa avoin se alkanee jo helmikuussa - esim. 28.2.1998 Vasikkarissa muutti 44 yks pohjoiseen ja 23.2.2014 12 yks pohjoiseen. Maaliskuussa esiintyminen painottuu selvästi loppukuuhun jolloin tosin havainnoinnin aktiivisuuskin on paljon suurempi kuin alkukuusta.  Maaliskuun paras lukema on 618 yks (joista 318 muuttavia) Vasikkarissa 22.3.2009. Paras lepäilijämäärä on Pyhämaan Letolta 26.3.2007 480 yks. Huhtikuun lopulla muutto voi jo olla vilkkaampaa, paras päivälukema on 2800 m Putsaaressa 25.4.1992. Keväisille linnuille on tyypillistä, että liikettä tapahtuu moneen suuntaan, ja selvän kokonaismuuttajamäärän laskeminen on vaikeaa. Jostain syystä toukokuiset "suurmuutot" Pohjanlahden mittakaavassa ovat kaikki jo melko pitkän ajan takaa: Kajakulmassa 25.5.1969 8500 vesilintu sp:tä ja 16.5.1970 7100, molemmilla kerroilla pääosa alleja. Lisäksi 20.5.1999 Vekarassa iltamuutolla 10200 vesilintua, jotka pääosin alleja ja 22.5.1992 yht. 3400 määritettyä allia. Paikallislepäilijöiden kevätennätyskin on toukokuulta: 3.5.1991 1000 yks Pullonkarissa.

Syksyllä allin muutto alkaa vähitellen syyskuussa, mutta syyskuun päivämaksimi on vain neljä lintua, ja laji on syyskuussa vielä hyvin vähälukuinen eikä edes vuosittainen. Tätäkin vasten lokakuun 9. päivän muutto vuonna 1993 on ollut aivan uskomaton: Putsaaren - Vekaran alueella yhteensä käsittämättömät 158 900 lintua etelään! Vielä kolme päivää myöhemmin Vekarassa nähtiin 27 500 muuttavaa, ja Liesluodosta 15 000 - siis merkittävä osa meni Liesluodosta katsoen liian ulkona. Kun näiden lukemien jälkeen parhaat lokakuun noteeraukset ovat parinsadan linnun luokkaa, voi todeta kyseessä olleen todella poikkeuksellinen muuttojakso.  Marras - joulukuussa allimuuttoa ei enää käytännössä näe, ja parhaat lepäilijämäärät ovat vain 150 yks. Suurimmat määrät näkyvätkin vasta tammikuussa, parhaana 550 yks Vasikkarissa 6.1.1999.


MUSTALINTU, Melanitta nigra

melanittanigra.jpg

Mustalintuparvi, Uki Vähä-Harmaaletto 30.4.2009. 

Ukin merialue lienee TLYn paras paikka Melanitta-lajien muuton seuraamiseen. Mustalinnuille on tyypillistä runsaslukuinen muutto huhtikuun puolivälistä toukokuun loppupuolelle, koiraiden iltainen kesämuutto etelään kesä - heinäkuun vaihteessa sekä ajoittain suuret talvehtijamäärät. Mustalinnun esiintyminen painottuu uloimpaan saaristoon niin muuton kuin lepäilijöidenkin osalta. Erityisesti Vekaran pohjoispuolen ja Harmaalettojen vesialueet ovat lepäilevien mustalintujen suosiossa, vuodenajasta riippumatta. Keväinen muutto tapahtuu varsin ulkona, lähes kokonaan vielä Harmaalettojen länsipuolella. Pesimiseen viittaavia havaintoja ei tunneta.

Muutto

Ensimmäiset kevään mustalinnut on nähty 23.2., jolloin Vasikkarissa oli n. 50 yks vuonna 2014. Lähes kaikki maaliskuun havainnot ovat aivan kuun lopulta, ja kaikki joko Vasikkarista tai Liesluodosta. Poikkeuksena kevät 2008, jolloin jo 14.3. Vasikkarista nähtiin 350 yks. Huhtikuun alkupuolella mustalintu yleistyy nopeasti, ja 12.4.2008 nähtiin jo 1000 yks Vekaran vesillä ja 14.4.2007 600 muuttavaa Harmaaletoilla. Mustalinnun suurin päivälukema keväältä on huhtikuun lopulta, lepäilevänä 7000 yks Vasikkarin merialueella 20.4.2014. Muuttavana parhaat luvut ovat 4450 m 28.4.2012 Pookinmaalla ja 1990 m 25.4.2008 Harmaaletoilla. Yli tuhannen lepäilijän päiviä on alueelta useita muutakin huhti - toukokuun vaihteesta. Toukokuun loppupuolella mustalintu on jo selvästi vähälukuisempi ja suurin päiväsumma on vain 300 m 22.5.1992 Vekarassa.

Mustalintujen etelään suuntautuva kesämuutto alkaa jo ennen kuin kevätmuuttokaan on kunnolla loppunut, toukokuun lopulla - esim. 31.5.1998 93 m S Vasikkarissa. Muutto huipentuu kesäkuun lopulla, paras summa on 300 m 23.6.1995 Vasikkarissa. Muutto tapahtuu usein auringonlaskun aikoihin ja melko ulkona merellä, ja ulkoluodoilta saattaisi päästä selvästi suurempiinkin lukuihin. Kesämuutto päättyy yleensä heinäkuun puoliväliin mennessä, minkä jälkeen mustalintu on vähälukuinen kunnes syysmuutto alkaa elokuun lopulla.

Syksyllä mustalintuja alkaa ilmestyä aivan elokuun loppupäivinä, esim. 31.8.1997 Vasikkarissa yht. 82 m S. Suurimmat muuttomäärät nähdään jo syyskuun alkupuolella, ylivoimaisesti parhaina 2000 m Vekarassa 10.9.1995 ja 1600 paikallisena Tootiletolla 2.9.2012. Uusi "aalto" ilmaantuu lokakuun lopulla, jolloin suurin ilmoitettu summa on 896 m Vasikkarissa 20.10.1991. Väliaikana lokakuun alkupuolella parhaat päiväsummat ovat olleet vain alle 100 yksilöä. Loppusyksyn huippua jatkuu marraskuulle saakka (max. 1280 yks 25.11.2012 Vekarassa), jonka jälkeen mustalintu on yleensä melko vähälukuinen tammikuulle saakka, lukemien jäädessä jälleen pääosin alle sataan lintuun päivässä. Tammikuun alkupuoliskolla nähdään jälleen melko suuria kertymiä, parhaana 450 p 6.1.2007 Harmaaletoilla. Myöhäisimmät mustalinnut on nähty 23.2.2008, jolloin Vasikkarissa oli 5 yks.


AMERIKANMUSTALINTU, Melanitta americana

Mel_ame.jpg

Amerikanmustalintu 27.4.2019 Uki, Sieskerit. Kuva: Rauno Parkkila.

Tämä suurharvinaisuus liitettiin Uudenkaupungin lajilistaan 27.4.2019 kun 1 yks kuvattiin tavallisten mustalintujen seuralaisena Sieskerien vesillä.


PILKKASIIPI, Melanitta fusca

pilkkasiipi.jpg

Pilkkasiipiä, Uki Vekara 15.5.2010. 

Pilkkasiipi on haahkan ohella Ukin merialueen näkyvimpiä lajeja, ja TLYn alueen selvästi suurimmat pilkkasiipilukemat nähdään täällä. Pilkkasiipeä esiintyy alueella läpi vuoden, selvän huipun keskittyessä kuitenkin huhti - toukokuun vaihteeseen. Syksyllä määrät jäävät huomattavasti keväisistä. Pilkkasiiven pesivä kanta on myös varsin runsas ja laji on vesilinnuista selvästi myöhäisin pesijä - vielä lokakuussa saattaa nähdä untuvapeitteisiä poikasia. Vuonna 1993 Ukin pesimäkannaksi on arvioitu 60 - 80 paria, ja 1900-luvun puolivälissä laji on ollut haahkaa yleisempi. Mustalinnun tapaan muuttavat pilkkasiivet suosivat saariston ulkoreunaa.

Muutto

Pilkkasiiven kevätmuutto käynnistyy selvästi maaliskuun loppupuolella, kuun alkupuolen ollessa lajin kannalta "kuollutta" aikaa. Ensimmäiset kevätmuutolta ilmeisimmin saapuneet linnut (5 yks) on nähty 7.3.2009 Vasikkarissa. Maaliskuun paras muuttolukema 120 m on 24.3.2008 Vasikkarista mutta jo 9.3.2014 Vasikkarin edustalla oli lepäilemässä n. 550 yks parvi ilm. talvehtineita lintuja. Huhtikuun alkupuoliskolla voi jo nähdä parinsadan linnun päivämuuttoja, mutta varsinainen päämuutto alkaa vasta huhtikuun loppupuolella. Parhaat lukemat huhtikuulta ovat 2000 paikallista Vekarassa 25.4.2008 ja samana päivänä 1665 m Harmaaletoilla ja huippuna 3875 m + 1000 paikallista Vasikkarissa 19.4.2009, mikä on samalla TLY:n alueen ennätys. Toukokuun päiväennätys on 3000 p (ainakin) Vekaran E-NE puolen vesialueella 9.5.2008 ja muuttolennossa nähtyjen paras päivä 2780 m reilun tunnin aikana 15.5.2013 Pertunletolla. Kuun puolivälissä määrät vähenevät nopeasti ja viimeisen kolmanneksen paras päivä jää enää 200 lintuun.

Kesäkuun puolivälin tienoilla alkaa pilkkasiiven sulkasatomuutto etelään, ja kuun lopulla on nähty jo 350 m matkalla etelään 25.6.1995 Vasikkarissa. Muutto jatkuu heiketen heinäkuun puolivälin tienoille. Elokuussa muutto on olematonta ja näkyvät linnut enimmäkseen poikueita, poikkeuksena epätavallinen 700 yks kerääntymä Lintuluodossa 4.8.1991 - mahdollisesti sulkimaan jääneitä lintuja.

Varsinainen syysmuutto alkaa syyskuun jälkipuoliskolla, mutta on näkyvyydeltään hyvin vaatimaton, koko syys - lokakuun parhaan muuttopäivän ollessa vain 121 m 25.9.2004 Liesluodossa. Kun muuttoa ei näe marraskuussakaan - suurimman päivälukeman ollessa vain 18 lintua - onkin arvoitus miten pilkkasiivet häviävät syksyllä. Joko laji muuttaa syksyisin pääasiassa yöllä tai sitten erittäin ulkona merellä, tai vallan jotain muuta kautta kuin keväisin. Näistä ensimmäinen tai viimeinen vaihtoehto tuntuvat todennäköisimmältä, koska koko Pohjanlahdelta ei tunneta paria sataa lintua suurempia syysmuuttoja.

Joulu - tammikuussa laji on mustalinnun tapaan selvästi runsaimmillaan tammikuun alkupuolella, parhaana lukuna 220 yks Vasikkarissa 7.1.2006. Tammikuun lopulla - helmikuussa parhaatkin päivälukemat jäävät alle 20 yksilön, lukuun ottamatta 10.2.2008 jolloin Pyhämaan ulkosaarilla oli yht. 73 yks.


PILKKANISKA, Melanitta perspicillatamelper_250305_2.jpg

Pilkkaniskoja (naaras + neljä koirasta), 25.3.2005 USA. Kuva S. Laukkanen (www.tarsiger.com).

Viimeisimpiä ja odotettu lisäys Ukin lajilistaan on pilkkaniska: 28.5.2008 nähtiin koiraslintu uiskentelemassa pilkkasiipiparvessa Ärväskiven vesillä.


 

TELKKÄ, Bucephala clangula  bucephalaclangula.jpg

Telkkäkoiraita, Uki Vasikkari 24.5.2009.

Telkkä on runsas koko Ukin alueella ja varmimmin näkyviä vesilintuja vuodenajasta riippumatta. Telkän esiintymisessä ehkä huomiota herättävin piirre on näkyvä kesämuutto toukokuun lopulta lähtien muutaman viikon ajan. Lisäksi melko suuria muuttoja voi nähdä lokakuussa, ja Lautvedellä kerääntymiä niin keväällä kuin syksyllä. Laji pesii koko alueella, ulkosaaristoa lukuun ottamatta.

Muutto

Telkkä on varhaisimpia muuttajiamme ja ensimmäiset saapuvat Ukiin jo helmikuun loppupuoliskolla. Talvehtivien takia on vaikea nimetä mikä on varhaisin havainto, mutta helmikuun lopulla on nähty muuttolennossakin olevia lintuja. Maaliskuun alkupuolella telkkä on vielä vähälukuinen, mutta yleistyy loppukuusta, ja suurin maaliskuun lukema on 400 p Pitkäluodossa 29.3.1992. Muuttolennossa paras summa on 74 yks Vasikkarissa 27.3.1999. Kevään suurimmat kertymät nähdään huhtikuun puolivälissä, maksimina 2500 yks Lautvedellä 19. ja 25.4.1993. Muuttolennossa laji on yllättävän vähälukuinen, parhaan summan ollessa 130 m Liesluodossa 23.4.2005. Kevätmuutto päättyy huhti - toukokuun vaihteessa.

Jo toukokuun viimeisellä kolmanneksella alkaa lajin sulkasatomuutto etelään. Tämä tapahtuu melko tarkkaan rannikkolinjaa seuraten, ja parvet menevät esim. Liesluodon ja Vasikkarin niemenkärjistä aivan vierestä. Jo 22.5.2005 matkasi Vasikkarissa yht. 280 lintua S. Muuton huippu ajoittuu kuun vaihteen ympärille, parhaana lukemana 718 m 1.6.2000 Vasikkarissa. Yli parin sadan päivät ovat tavallisia. Muutto tapahtuu läpi koko päivän, kuitenkin aamupuolelle painottuen. Telkkiä riittää koko kesäkuuksi, ja vielä esim. 25.6.1998 muutti Vasikkarissa 560 yks. Muutto kuitenkin tyrehtyy nopeasti heinäkuun alkupuolella, kuun maksimin ollessa 200 m S 8.7.1995.

Muuton kannalta elokuu on hiljaista aikaa, ja syysmuutto käynnistyy syyskuun alussa. Syyskuun paras muuttosumma 354 m S Liesluodossa 25.9.2006. Päämuutto on lokakuussa, parhaina 660 m Vasikkarissa 7.10.2001 ja 880 m Lyökissä 23.10.2000. Syksyn suurin kertymä on 2000 yks Lintuluodossa 2.10.2010. Marras - joulukuussa voi vielä nähdä enimmillään 300 yks kerääntymiä, mutta muutolla vain vähäisiä määriä - suurimpana 210 m Vekarassa 5.11.1993. Tammikuun puolellakin on nähty vielä 250 yks paikallisena Pitkäluodossa 6.1.2007. Yksittäisiä näkyy läpi talven.


UIVELO, Mergus albellus

mergusalbellus.jpg

Uivelo (2 koirasta ja 2 naarasta), Uki Vasikkari 11.4.2009. 

Uusikaupunki on ehdottomasti TLYn parasta uiveloseutua. Tiiran 50 suurimmasta uivelomäärästä 43 on Ukista! Suurimmat kertymät on kaikki nähty loppuvuodesta, lokakuun lopulta lähtien. Vakituisia kerääntymispaikkoja ovat ainakin Lautvesi, Liesluodonputa, Kulju ja Kursilansalmi. Keväällä uivelo on melko vähälukuinen ja lajia näkee muuttolennossa vain harvakseltaan pienehköjä määriä. Keväällä Uki jääkin kerääntymien osalta jälkeen esim. Mietoistenlahdesta ja Kemiön vesistä. Lajista on sekä talvi että kesähavaintoja, mutta odotetusti ei pesintään viittaavia havaintoja. Kesällä uivelon näkee satunnaisesti etelään matkaavien telkkäparvien mukana kesäkuussa. Heinäkuulta on vain yksi ja elokuulta kolme havaintoa.

Muutto

Varhaisimmat kevätmuuttajiksi tulkittavat uivelot on nähty 7.3.1995 Liesluodossa (1 pari). Yleensä muutto alkaa vasta maaliskuun loppupuolella, mutta 14.3.2008 oli Kursilansalmessa jo 27 yks ja 29.3.2007 nähtiin Liesluodossa jo 19 yks muutolla pohjoiseen. Kevään suurimmat lukemat ovat pääosin huhtikuun puolivälistä ja lopulta - suurimpina 53 yks Lamminjärvellä 12.4.2014 ja muuttolennossa 18 N Liesluodossa 17.4.2005, tosin 19 m nähtiin jo 5.4.2009 Vasikkarissa. Toukokuussa laji vähenee nopeasti, ja 20 yks Lautvedellä 7.5.1996 on ainoa yli kymmenen linnun päivälukema. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty 13.5.

Syksyllä uivelon muutto alkaa syyskuun lopulla, ja ennen kuun puoliväliä laji on nähty vain kerran. Syyskuun suurin kertymä on vasta 15 yks, 26.9.1998 Lamminjärvellä ja 28.9.2008 Kursilansalmessa. Lokakuun alkupuolella määrät ovat yleensä vielä melko pieniä mutta kasvavat nopeasti kuun lopulla, ja lokakuun maksimi on 152 p Kursilansalmessa 21.10.2007. Muuttolennossa uiveloa näkee syksyisin todella vähän, suurimman päiväluvun ollessa vain 10 yks. Marraskuussa määrät kasvavat edelleen, huippuna 215 yks Kytämäenraumassa 21.11.2009. Kaikki yli 100 linnun kertymät marras - joulukuulta ovat Kytämäenrauman - Pitkäluodon vesiltä. Joulukuun paras päivälukema on 210 yks Pitkäluodossa 2.12.2006. Tammikuussa on nähty vielä 86 yks Varanpäässä 9.1.2001 ja 37 yks Mäntysaaressa 24.1.2001. Helmikuulta on enää 7 havaintoa, viimeinen 26.2.1992.


TUKKAKOSKELO, Mergus serratortukkakoskelo.jpg  

Tukkakoskelo koiras, Uki Vasikkari 25.4.2010. 

Tukkakoskelonkin osalta Ukin merialueet ovat runsainta esiintymisaluetta TLYn kartalla. Laji esiintyy melko runsaana ympäri vuoden, ja varsin säännöllisesti myös talvisin. Muuttokaudet ovat pitkiä ja kesällä on vilkasta sulkasatomuuttoa. Lajia näkee lähinnä vain muutolla ja pieninä ryhminä, suuria kerääntymiä ei esiinny. Kaiken kaikkiaan tukkakoskelo on Ukin merialueella hyvin näkyvä laji, keskittyen kuitenkin luoteiseen saaristoon Pyhämaan alueelle. Sisäsaaristossa tukkakoskelo on vähälukuinen. Pesivän kannan suuruutta on vaikea arvioida, mutta merkittävä osa kesäisistäkin linnuista lienee pesimättömiä, sillä tukkakoskelopoikueita näkee suhteellisen vähän, etenkin lajin muuhun näkyvyyteen verrattuna. Vuonna 1993 Ukin ulkosaaristossa laskettiin pesivän 20 - 25 paria.

Muutto

Kevätmuuton alkua on vaikea varmuudella sanoa talvehtijoiden takia. Joka tapauksessa aivan maaliskuun alkupäivinä on nähty jo pohjoiseen matkaavia lintuja, mutta säännöllisemmin laji ilmestyy vasta maaliskuun loppupuolella. Maaliskuun paras lukema on 37 m Vasikkarissa 30.3.2002. Päämuutto on huhtikuun loppupuoliskolla, parhaana lukemana 455 m 30.4.2011 Vasikkarissa ja 150 p 21.4.2008 Harmaaletoilla. Muutto hiipuu melko nopeasti huhtikuun jälkeen, mutta 8.5.1997 Vasikkarissa nähtiin vielä 100 muuttajaa.

Kesän sulkasatomuutto alkaa juhannuksen tienoilla, ja 25.6.1998 nähtiin Vasikkarissa jo 172 yks matkalla etelään. Muuton huippu on yleensä heinäkuun alkupuolella, parhaimmillaan 473 m Vasikkarissa 8.7.1995. Myöhäisimmät yli sadan linnun päivät ovat 18.7. Heinäkuun lopussa ja elokuussa tukkakoskelot viettävät hiljaiseloa.

Syysmuutto alkaa syyskuun puolivälissä, ja paras syyskuun muutto on 455 m Vasikkarissa 19.9.2015. Se on samalla syksyn suurin summa, sillä lokakuun ennätys jää 200 muuttajaan 14.10.2001 Vasikkarissa. Muutto jatkuu aivan lokakuun loppuun, mutta marraskuussa ei varsinaista muuttoa enää juuri näe. Sitä vastoin marras - joulukuussa tukkakoskelosta voi nähdä jonkinlaisia kerääntymiä, suurimpana 50 paikallista 25.11.2006 Pullonkarissa.  Vielä esim. 20.1.2001 nähtiin Vekaran - Santakarien välillä yhteensä 50 yks. Helmikuulta havaintoja on vain viisi, koska tällöin yleensä näkyvä merialue on jäässä.


ISOKOSKELO, Mergus mergansermergusmerganser.jpg 

 

Isokoskelopari lennossa, Uki Vasikkari 11.4.2009.

Isokoskelo on runsas koko Ukin alueella, tosin selvästi merialueelle keskittyen. Suurimmat kerääntymät on nähty Lautvedellä sekä Hangon ympäristössä. Isokoskelot eivät keräänny suuriksi parviksi ulompana merellä, ja lajin yleisyyteen nähden muuttolennossa nähdyt määrät jäävät vaatimattomiksi. Talvisin isokoskelo on yleisin vesilintu merialueella. Pesivä kanta on varsin vahva koko merialueella, mutta järvialueella laji lähes puuttuu pesivänä. Muuttoa voi nähdä talvikuukausinakin.

Muutto

Ensimmäiset muuttajat ilmestyvät jo helmikuun alkupuolella, säätilanteesta riippuen. Hangossa nähtiin 11.2.2002 3 muuttavaa ja Liesluodossa 26.2.1992 22 muuttavaa. Maaliskuun lopulla on nähty jo 350 paikallista Pitkäluodossa 30.3.1992 ja muuttavana enimmillään 81 yks Vasikkarissa 30.3.2009. Huhtikuussa kerääntymät ovat jo selvästi pienentyneet, mutta muuttolennossa on nähty enimmillään 133 yks Pyhämaan Letolla 12.4.2000. Toukokuussa kevätmuutto on jo ohi.

Alkukesästä isokoskelollakin on sulkasatomuuttoa, tosin varsin vaatimatonta moniin muihin vesilintuihin verrattuna. Ainoa yli sadan yksilön päivä on 120 m 1.6.2000 Vasikkarissa. Tämän asteinen muutto keskittyy vahvasti alkukesään, mutta pitkin kesää voi nähdä pieniä parvia matkalla etelään.

Syysmuutto alkaa hiipien syyskuussa ja "huipentuu" lokakuun lopulla, jolloin paras summa on 350 m Vekarassa 22.10.1995. Lautvedellä on nähty 25.10.1997 350 yks paikallisena, mutta suurimmat kerääntymät sinne ilmaantuvat vasta myöhemmin - ilmeisesti järvialueiden jäätyessä. Suurin lukumäärä on 1773 yks 24.10.1993. Joulukuussa paras lukema on 1200 yks Kytämäenraumassa 7.12.2008. Tammikuussa suurimmat määrät (max. 350 yks) on nähty Hangossa.