Espanja 1/20Espanja 18.-25.1.2020 Reijan kanssa viikon reissulle Andaluciaan. Junalla Helsinkiin ja sieltä Norwegianin iltalennolla Malagaan, jossa yöpyminen lentokenttähotellissa. Sunnuntaina 19.1. aamulla auton vuokraus ja suunta kohti Tarifan ja Cadizin seutua. Päivä tietenkin käytettiin lintujen katseluun mitä ajamiselta jäi aikaa, sillä yöpymispaikka oli varattu Chipionaan, jonne Malagasta noin kolmen tunnin ajomatka. Sää vaihteleva, sekä poutaa että sadetta mutta toki paljon lämpimämpää ja vihreämpää kuin kotona Suomessa. Ensimmäinen pysähdys tehtiin tunnetulla kyläbulbulipaikalla Tarifassa, ja lintu olikin melko pian äänessä reviirillään. Samalla käytiin Isla de Tarifan (Euroopan mantereen eteläisin piste) kannaksella. Kattohaikaroita tuli Afrikan puolelta jo 60 yksilön pari pesimäpaikkoja etsimään Euroopan puolelta. Yhteensä havaittiin 20 lajia ennen kuin matkaa jatkettiin Barbaten altaille, joka oli tulopäivän pääretkikohde. Se on tunnettu retkikohde, entistä kaatopaikka-aluetta ja roskia altaiden pohjalla sen mukaisesti, mutta paikka on erityisesti kahlaajien ja lokkilintujen suosiossa. Paikalla oli 30 välimerenlokkia ja vuorikirvinen, mainittavimpina. Vasta iltasella jatkettiin kohti Chipionaa, jossa varattuun majapaikkaan ei löytynyt minkäänlaista sisäänpääsyreittiä näin sunnuntai-illalla, eikä käytössä olleeseen numeroon vastannut kukaan. Niinpä jouduimme etsimään vaihtoehtoisen hotellin. Onneksi ennen yöpymistä yksi sulkemassa ollut italialaisravintola tarjosi nälkäisille matkalaisille vielä aterian. Yöksi majoituttiin läheltä löytämäämme Los Nardos hotelliin, joka osoittautui ihan hyväksi vaihtoehdoksi.
Näkymä Tarifan eteläkärjestä, taustalla Jebel Musa vuori Marokossa
Tässä suulien kuvausta Barbaten rannalla Maanantaina 20.1. ajeltiin uudestaan Chipionasta kohti itää ennen kaikkea töyhtöiibisten toivossa, mutta kun oikeat nuotit eivät tuolloin olleet tiedossa niin laji jäi näkemättä. Ensin pysähdyttiin Montenmedion golfklubilla, jossa töyhtöiibiksiä myös oli havaittu. No eipä nähty sielläkään, mutta lohdutuksena vuorikotka lensi ylitse. Jatkettiin Barbaten altaille, jossa ei ollut mitään kovin mainittavaa uutta, eikä iibiksiä. Sieltä jatkettiin La Jandaan, mutta sielläkin oikeat paikat olivat meille vielä hakusessa ja pysähdyimme vain alueen itäpäähän, jossa lintuja on paljon vähemmän kuin parhailla paikoilla. Nähtiin sentään 5 paksujalkaa ja kolmisenkymmentä arokiurua. La Jandasta suunnistettiin Laguna de Medinan lintujärvelle, jossa vesilintujen runsaus oli ilahduttavaa: 350 lapasorsaa, 35 valkopääsorsaa, 40 punasotkaa, 8 punapäänarskua ym. Paikalla myös 80 flamingoa ja 15 mustakaulauikkua. Ennen Chipionan majapaikkaan menoa pysähdyttiin vielä Cadizin rannalla, mutta parhaalle kahlaajapaikalle pääsy oli tietyön takia mahdotonta ja havainnot jäivät vähäisiksi, muutama retkilaji toki saatiin ja alueella jonne nähtiin oli kuitenkin n. 250 suosirriä ja 140 pulmussirriä. Päivän lopulla retkilajeja oli koossa 82.
Välimerenlokkeja Barbatessa
Näkymää Barbaten altaille, tässä näyttävät kauniimmalta kuin luonnossa lähempää nähtynä
Silkkihaikara on Andaluciassa yleinen
Mustapäätasku on kaikkein yleisimpiä varpuslintuja noilla seuduilla
Jotkut kattohaikarat jo rakensivat tai korjailivat pesää
Paksujalka La Jandassa
Harmaasirkun vaatimatonta laulua kuuli aika monin paikoin avomailla
Punapyy on selvästi yleisin kanalintu seudulla - kotikanan jälkeen. Viiräinen ja fasaani ovat vähälukuisia eikä muita oikeastaan olekaan. Tiistaina 21.1. jätettiin Chipionan majoitus ja aloitettiin aamun linturetki Bonanzan suola-altailta. Lintuja oli paljon, mm. 90 pitkäjalkaa, 150 pulmussirriä, 350 suosirriä ja 500 määrittämätöntä sirriä, 20 kaitanokkalokkia, 850 flamingoa, 250 pronssi-iibistä ym. Harvinaisin laji oli flamingoparvessa paikalla oleillut pikkuflamingo. Matkaa jatkettiin Brazo del Esten alueelle - sinne mennessä pysähdyttiin paikalla, jossa oli lähes 1000 avosettia! Barzo del Esten alueella lintupaljous jatkui, havaittiin mm. 45 sulttaanikanaa. 4 valkoposkitiiraa, 9 mustahaikaraa, 3000 pronssi-iibistä, 70 yöhaikaraa, 180 silkkihaikaraa, pikkukotka, ym. Käsittämättömiä lintumääriä keskellä ajankohtaa, jolloin meikäläinen on tottunut lintujen niukkuuteen. Paikalla kului leppoisasti loppupäivä, ja illaksi ajettiin seuraavaan majapaikkaan Almonten alueelle Finca Halcioniin mukavan isäntäpariskunnan Angeliquen ja Nigelin vieraaksi. Ilta kului takkatulen ääressä Valioliigan peliä katsellessa, vaikka Nigelin kanssa kannatettiinkin eri joukkuetta.
Tällä kärryllä liikuttiin, kuvassa Bonanzan altailla jossa oli haitallisen kova tuuli
Eleganttia pitkäjalkaa katsoo aina mielellään
Jalohaikara on huomattavasti silkkihaikaraa vähälukuisempi
Pikkuflamingo flamingojen seurassa, tämän lähemmäksi ei oikein päässyt
Pronssi-iibis on yleinen ja paikoin hyvinkin runsas
Kaitanokkalokki on tyylikäs - puhtaan valkopäinen "naurulokki" pitäisi soittaa kelloja
Tässä osa n. 1000 avosetin parvesta
Yöhaikarat viihtyvät usein porukassa
Kun autosta katseli tien viereen niin siinä ruokaili silkkihaikaraa, pitkäjalkaa, liejukanaa ja sulttaanikanaa :)
Lehmähaikara on hyvin yleinen ja lähes varmasti siellä missä on lehmiäkin
Mustahaikara ei ole mitenkään yleinen eikä runsas
Brazo del Esten lintupaljoutta, aika montaa lajia tässäkin
Kuva puhunee puolestaan
Tämä kultapiispa aiheutti aika paljon hämmennystä kun emme tienneet tällaisia olevan tuolla seudulla. Laji on peräisin Afrikasta. Keskiviikko 22.1. oli varattu Donanan alueelle, ja tietysti aloitettiin perinteikkäästä El Rocion lintujärvestä, joka on aivan kyseisen kaupungin vieressä. Turhaan ei paikkaa pidetä lintujärvenä, sillä lintuja oli yli 2000, runsaimmin lapasorsia ja flamingoja (570 molempia), 410 pitkäjalkaa, 250 tavia, 200 nokikanaa, 40 kapustahaikaraa, 17 mustapyrstökuiria ym. Mitään varsinaisesti odottamatonta ei löytynyt. Sieltä jatketiin Dehesa de Abajon lintujärvelle, joka pisti vielä paremmaksi yli 6500 linnun voimin. Valtalaji oli lapasorsa, joita oli peräti 4700! Lisäksi mm. 53 marmorisorsaa, 42 punapäänarskua, 50 punasotkaa, 130 punajalkavikloa, 600 flamingoa, 3 mustahaikaraa, 240 pronssi-iibistä, pikkukotka, ja etelänisolepinkäinen. Paluumatkalla majapaikalle nähtiin vielä liitohaukka ja tähän aikaan vähälukuinen nuolihaukka. Varsinaisesti Donanan alueen keskuksessa ei siis käyty, tällä alueella saa helposti kulumaan useamman päivän ainakin jos yrittää vähänkään huolellisesti katsoa eri paikkojen linnut.
Tässä vertailuksi ensin töyhtäkiuru ja sitten kivikkotöyhtökiuru, nokan muoto luotettavin ero
Värirengastettu kapustahaikara, ei ole tullut vastausta mistä peräisin
Flamingoja Dehesa de Abajolta
Tässä parvi laskeutumassa
Marmorisorsia samalta paikalta
Pikkukotka vaikutti asettautuneen jo pesälle Torstaiksi 23.1. suunnattiin vähän erilaisiin vuoristoisempiin maisemiin Hornachuelosin luonnonpuiston eteläosiin sekä Retorillon vesialtaan maisemiin. Linnustollisesti huono valinta, toki kivoja maisemia ja tietysti jotain retkilajeja saatiin erilaisesta biotoopista. Mainittavin havainto neljä munkkikorppikotkaa. Perjantai 24.1. oli lähtöpäivä, matkalla vielä pysähdyttiin töyhtöiibisten pesimäpaikalla Vejer de la Fronterassa, mutta eivät olleet vielä pesimäpuuhissa. Toinen onnistuneempi pysähdys oli Tarifan lähellä Los Barriosissa, jossa nähtiin hanhikorppikotkien seurassa ollut suomukorppikotka. Yöksi Malagan lähelle majoitukseen ja lauantaina aamulla paluulento Suomeen.
Tiltaltti on todella yleinen, sen sijaan pajulintua ei tuolla talvisin ole - mikseivät pärjäisi siinä missä tiltaltitkin? Kannattaako muuttaa Saharan yli?
Heinäkerttu on sympaattinen pikku otus Meikäläisen ensimmäinen linturetki Espanjaan mutta ei varmasti viimeinen, kyllä Suomen pitkän, pimeän ja lintuköyhän talven keskeyttäminen tällaisella piristysruiskeella antoi kummasti voimaa. Lajeja saatiin kasaan 125 mikä ei ole kovin paljon, mutta eipä siihen erityisesti panostettukaan.
Maisemaa Tarifan itäpuolelta |
