Kuvat suurenevat klikkaamallaUUDENKAUPUNGIN LINTUVUOSI 2018 Uudenkaupungin ulkoluodot ovat lintuharrastajan paratiisia - kunhan sinne pääsyn sää sallii Jos kaikki osuu kohdalleen niin meri on tyyni jolloin lintuja on helppo löytää ja kuvata, valaistus on hieno ja lintuja on liikkeellä - usein joku näistä jää toteutumatta Taas yksi vuosi takana ja aika tarkastella Uudenkaupungin linnuston tilannetta vuoden vaihtuessa. Yleisarviona ei mitään erityistä ole lausuttavana, ellei sellaiseksi katsota hyvin lämmintä kesäkautta joka heijastui hyvin onnistuneina pesintöinä. Vuoden lajimääräksi muodostui melko tavanomainen 226, jolla 11 vuoden kirjanpidossa ollaan sijalla 6. Uusia lajeja Uudellekaupungille ei vuonna 2018 saatu. Helpoimmaksi puutteeksi vuodelle voidaan katsoa jänkäsirriäinen joka jäi nyt ensi kertaa puuttumaan vuoden lajilistalta. Muita useimpina vuosina nähtyjä mutta nyt puuttumaan jääneitä olivat pikku-uikku, haarahaukka, ruisrääkkä, tunturikiuru, viitasirkkalintu, idänuunilintu, vuorihemppo ja kirjosiipikäpylintu. Lajilistan parhaimmistoa edustivat amerikanjääkuikka, sinipyrstö, ruskouunilintu ja mustaotsalepinkäinen, mutta kaikista näistäkin on jo useampia havaintoja ennestään. Talvi ei merialueella tämän kummemmaksi muodostunut, rantajäät kuitenkin estivät sydäntalven veneilyn Yhteensä 8893 havaintoa ilmoitettiin vuodelta 2018, mikä on selvästi eniten ja n. 1000 havaintoa enemmän kuin keskimäärin viime vuosina. Syynä ilmeisesti usean havainnoitsijan aiempaa runsaampi retkeily Uudenkaupungin alueella. Eniten havaintoja vuoden aikana ilmoittaneisiin kuuluvat Pekka Alho, Raimo Heinonen, Antti Karlin, Hannu Kormano, Juha Kylänpää, Rauno Laine, Arto Lehtinen, Erkki Lehtovirtta, Matti Lempiäinen, Tom Lindbom, Rauli Lumio, Jukka Saario, Teppo Sarvilinna, Olli Tenovuo ja Totti Toiskallio. Merisirri pääsi vuoden lajilistalle jo tammikuussa Järripeippoja oli talvella 2017/18 ennätyksellisen paljon Meri pysyi käytännössä jäättömänä koko talven ja saarillakin käytiin vielä tammikuussa. Lauha talvi ja hyvä pihlajanmarjasyksy näkyivät talvilintujen määrässä. Helmikuun loppuun mennessä vuoden lajeja oli kertynyt jo 78 kpl, mukana monia pikkuharvinaisuuksia kuten allihaahka 9.-14.2. Vasikkarissa, turkinkyyhky 11.2. Isotalossa, viisi hiiripöllöä, viirupöllö 3.1. Salmenperässä, sarvipöllö 11.2. Palsassa, valkoselkätikka 20.1. Lepäisissä ja 13 viiksitimalia. Mukavia talvilajeja olivat myös punasotka, kaakkuri, merisirri, pohjantikka, koskikara, peukaloinen, punakylkirastas, kulorastas ja kottarainen. Järripeippoja oli ennätyksellisen paljon, ilmoitettujen yhteissumma lähes 300 yks! Pajusirkkujakin ilmoitettiin 18 eri yksilöä. Alkukevään tunnelmaa on vaikeaa kuvillakaan tarpeeksi aidosti välittää Alkukevään ehdoton kohokohta on joutsenten ja metsähanhien päämuutto joka yleensä osuu samalle päivälle Maaliskuun alkupuoli oli kylmähkö ja kevät alkoi kunnolla saapua vasta kuun lopulla. Maaliskuussa kirjattiin kuitenkin jo 16 uutta vuodenpinnaa, ilman kuitenkaan mitään huippuaikaisia saapujia. Koskikaroja oli peräti neljässä paikassa, ensimmäiset kiurut saapuivat vasta 24.3. kuten myös monet muuttajat samoihin aikoihin. Vuoden pöllölista täydentyi varpus-, lehto- ja helmipöllöllä. Ensimmäisiä saapujia oli merihanhi 18.3. ja ensimmäiset metsähanhet nähtiin vasta 30.3. kun joinain keväinä päämuutto on mennyt jo heti maaliskuun puolivälin jälkeen. Yhtään harvinaisuutta ei maaliskuussa nähty. Merihanhi tuntuu saapuvan aina vain aikaisemmin Laulujoutsenilla oli ennätyshieno kevätmuutto Kevätmuutto käynnistyi kunnolla maalis—huhtikuun vaihteessa ja heti alkukuusta vuoden lajilista alkoi täydentyä useilla muuttajilla. Laulujoutsenilla oli komea päämuutto 7.4. jolloin Vasikkarissa muutti 1155 yks, ja samana päivänä rynnistivät myös metsähanhet 1780 yks voimalla. Uusi metsureiden muuttoaalto oli viikkoa myöhemmin 15.4. jolloin Vasikkarista laskettiin 1545 muuttavaa. Vuoden teemalajia harvinaistuvaa punasotkaa laskettiin enimmillään 69 yks Pitkäluodosta 20.4. Sotkien suosiossa olevalla Lamminjärvellä laskettiin 30.4. yhteensä 2550 tukkasotkaa. Haahkoilla nähtiin pitkästä aikaa mukava päämuutto kun Vasikkarista laskettiin 7.4. 9170 muuttavaa ja vielä niinkin myöhään kuin 20.4. laskettiin samalla paikalla 4737 pohjoiseen matkaavaa haahkaa. Alleja laskettiin Santakarien vesiltä 27.4. 3000 yks ja mustalintuja 7000 yks ja pilkkasiipiäkin vielä 3000 yks. Nuolihaukka saapui aikaisin kun jo 20.4. nähtiin 2 yksilöä. Klopilla 12.5. nähty tundrakurmitsa oli myös melko aikainen, kuten myös samana päivänä Vähä-Harmaaletolla nähty isosirri. Taipaleenlahden lähellä havaittiin 17.4. poikkeuksellinen 17 metsäviklon parvi. Ensimmäinen haarapääsky havaittiin jo 13.4. Paulähteellä. Haahkamuutossa nähtiin lukema joka muistutti 'vanhoista hyvistä ajoista' Mustalinnuista nähtiin taas komeita kerääntymiä Kuten myös pilkkasiivistä Alli on Pyhämaan vesialueella esiintymiseltään paljon mustalintulajeja oikukkaampi Pikkuharvinaisuuksista huhti-toukokuun aikana havaittiin vain kaksi pikkujoutsenta, yhteensä mukavasti 39 muuttavaa lyhytnokkahanhea, 82 tundrahanhea, yksi melko aikainen sepelhanhi 11.5., yhteensä 5 jalohaikaraa, kattohaikara 24.4. Kalannissa, maakotka, 22 merisirriä, harjalintu 20.5. Vekarassa, 11 sepelrastasta, kaksi rastaskerttusta, kirjokerttu Vekarassa 26.5., vain neljä pikkusieppoa ja kaksi nokkavarpusta. Ainoa isompi harvinaisuus joskaan ei toistaiseksi oma lajinsa oli Vekaran kylässä 12.5. ahkerasti lauleskellut idäntiltaltti. Lyhytnokkahanhihavainnot runsastuvat myös vuosi vuodelta, kaksi etummaista lyhytnokkia Tundrahanhi (neljä ensimmäistä) alkaa olla lyhytnokkahanhea vähälukuisempi Uudenkaupungin alueella Merisirri on huhti-toukokuussa melko säännöllinen uloimmilla kareilla Pikkusieppo oli v. 2018 tavallista harvalukuisempi sekä keväällä että syksyllä Idäntiltaltti oli kevään harvinaisin vieras Toukokuussa alkoivat jo helteet mutta touko-kesäkuun vaihteen parhaaseen yölaulaja-aikaan säät olivat viileämmät ja yölaulajakesä jäi ainakin tässä osassa Suomea kovin vaatimattomaksi. Kesä 2018 ei jäänyt mieliin myöskään kahlaajakesänä, sillä alhaalla ollut merivesi ja korkeapainekelit eivät suosineet sen enempää lepäilevien kahlaajien kertymiä kuin näkyviä kahlaajamuuttojakaan. Laulujoutsenesta on tullut paitsi säännöllinen pesijä niin myös lepäileviä ja sulkivia yksilöitä näkee ulkomeren reunalla läpi kesän. Ristisorsalle kesä oli huono, yhtään poikuetta ei havaittu. Haahkan pesintä sen sijaan sujui hyvin ja isojakin poikueita näkyi paljon. Kaikkia sirrejä nähtiin tavanomaista vähemmän, koko kesän pulmussirrisumma oli vain 25 yks ja suosirrin suurin päiväsumma vain 316 yks (21.7.). Viitakerttusia kuultiin vain kaksi ja luhtakerttusia kuusi. Pikkusiepporeviirejä ei kuluneena kesänä ilmoitettu. Kesäkauden harvinaisuuslista jäi vaatimattomaksi: sirosuohaukka 26.8., luhtahuitti 2.6., pikkutiira 2 yks muutolla 25.8., nokkavarpunen 29.8. ja ilahduttavasti pohjansirkut 23. ja 26.8. Laulujoutsen on ulkosaarilla vakituinen näky kesäaikaan Haahkalla oli ihan mukavia poikueita Kaikkia kahlaajia oli kesäaikaan tavanomaista vähemmän, myös pulmussirrejä Santakarien saariryhmä on pakollinen pysähdyskohde jos luodoille pääsee Riskilällä on Uudessakaupungissa vahva pesimäkanta Räyskäkolonialle kesä näytti olleen oikein hyvä Syyskuu oli hyvin tuulinen mikä ei suosinut saariretkeilyä. Pitkäluodossa laskettiin 195 uiveloa 14.11. ja Vasikkarissa muutti 394 tukkakoskeloa 23.9. Härkälinnun paras päiväsumma jäi vain kahteen yksilöön – onko lajin lepäilyalueissa tapahtunut oleellinen muutos? Merimetsoja muutti Vasikkarissa 23.9. 1795 yks. Varpushaukkoja muutti Kurulmissa 183 yks 15.10. Myöhäinen karikukko havaittiin Tootiletolla 14.11. Syksyn merisirrisumma oli 244 yks. Suomen myöhäisin valkoviklo oleili Ärväskivellä 14.11. Selkälokkeja muutti Vasikkarissa 195 yks 23.9. Sepelkyyhkyn paras muuttopäivä oli 28.9. jolloin Lyökissä laskettiin 18750 muuttavaa. Sinitiaisia vaelsi Liesluodossa 12.10. 872 yks ja kuusitiaisia Vekarassa 1.10. peräti 1600 yks. Myös hömötiaiset olivat liikekannalla, suurin summa oli 85 vaeltavaa Liesluodossa 12.10. Myös närhien huippuvaellus ylsi aluelle kun Lyökissä nähtiin 28.9. 475 yks. Urpiaisia muutti Lyökissä 3700 yks 12.10. Tukkakoskeloita ei taida Varsinais-Suomessa muualla nähdä yhtä suuria määriä Merimetsolla oli komea syysmuuttopäivä Kuusitiaisella oli ihan mukava vaellus Urpiaisia on parina syksynä ollut runsaasti Syksyn harvinaisuuslajilistalle voidaan sijoittaa pikkujoutsen 17.11., yhteensä 76 lyhytnokkahanhea joista mainittavimpana 55 yks muuttoparvi Lepäisissä 28.9., nuori amerikanjääkuikka Fräkälin vesillä 21.11., kaulushaikara yömuutolla Kurulmissa 16.10., jalohaikara 9.9. sekä Esimossa että Liesluodossa, sirosuohaukka 7.9., hiiripöllö 20.10., harjalintu Vekarassa 5.9. ja sekä Harmaaletolla että Ärväskivellä 8.9., neljä valkoselkätikkaa, isokirvinen 7.9. Lepäisissä ja 21.11. Klopilla, sinipyrstö 13.10. Vekarassa, sepelrastas 4.10. Vekarassa, yht. 28 taigauunilintua, ruskouunilintu 12.10. Liesluodossa ja 14.10. Iso-Kaskisessa, lapintiaisia Liesluodossa 7.10. 2 yks ja 20.10. 1 yks. pähkinänakkeli Liesluodossa 12.10., nuori mustaotsalepinkäinen Valkiamerellä 6.-26.10., nokkavarpunen Lepäisissä 2. ja 8.10., pohjansirkku Vekarassa 16.9. ja pikkusirkku Lepäisissä 7.10. Nuori amerikanjääkuikka ilahdutti meriretkeilijöitä marraskuussa Klopin isokirvinen oli Varsinais-Suomen myöhäisin kautta aikain Sinipyrstö ei ole kärsinyt inflaatiota vaikka onkin kertaluokkaa yleisempi kuin viime vuosituhannella Pulmusia näkyi loppusyksystä tavallista vähemmän Talvi 2018/19 alkoi hyvin lauhalla joulukuulla ja meri oli täysin auki, minkä takia saarillekin päästiin vielä joulun alla. Joulukuun mainittavia havaintoja olivat mereltä 15.12. kolme haapanaa, 14 tavea, 200 mustalintua, 120 pilkkasiipeä, 46 tukkakoskeloa, kuikka, härkälintu, 48 merisirriä ja ruokki. Muita joulukuun mainittavia havaintoja olivat punasotka 13.-14.12. Keskikarilla, kaksi nuorta isolokkia Krooklopeilta 6.12., maakotka Lepäisissä 1.12., varpuspöllö Haapaniemessä 27.12. ja pähkinähakki Pietolassa 1.12. Pilkkasiipiä näkyy Pyhämaan merialueella ympäri vuoden Kuikka on talvisin hyvin vähälukuinen Merisirrien kuvaamiseen Uudenkaupungin merialue on loistava kohde Joutsenten syysmuutto on usein tipoittaista ilman suuria massoja Harmaahaikara on myös jatkuvasti yleistynyt ja sinnittelee pitkälle alkutalveen Alan itsekin olla jo sitä mieltä että merikotkakanta on ehkä jo turhankin suuri, toisinaan jokaisella ulkoluodolla on kotka kytiksellä Todennäköisesti merikotkan saalistuspaineen takia haahka on ulkoluodoilta lähes hävinnyt pesimälintuna ja siirtynyt sisemmäs saaristoon Merikotkat toki pitävät merimetsoja myös hiukan kurissa, jos se nyt jollekulle on tärkeää Merikihulla on alueella hyvin vakaa ja vahva kanta Mustakurkku.uikun pesimäkannat ovat viiden vuoden sisällä selvästi taantuneet Pyhämaan seudulla Sitten katse vuoteen 2019... |