Harmaaletot

Harmaaletot sijaitsevat käytännössä uloimpana alueen saarista. Saariryhmään kuuluu Vähä- ja Iso-Harmaaletto sekä joukko pienempiä luotoja näiden eteläpuolella, nimeltään Länsiputa. Lisäksi Harmaalettojen pohjoispuolella on pieni Tootiletto, joka on erityisesti lokkien, vesilintujen ja joidenkin kahlaajien suosiossa. Harmaaletot ovat alueen paras paikka merimuuton tarkkailemiseen. Monet merilinnut menevät niin keväällä kuin syksyllä aivan saariryhmän vierestä. Lisäksi saaret - erityisesti Vähä-Harmaaletto - ovat kahlaajien ja lepäilevien vesilintujen suosiossa. Saarten kasvillisuus on vähäinen, muutamia yksittäisiä puita ja pensaita sekä pieniä katajaryhmiä. Niinpä saarilla levähtävät pikkulinnut ovat helposti löydettävissä.

Yllä olevaan kuvaan on mahdolliset maihinnousupaikat merkitty nuolilla. Toki hyvin pienellä veneellä voi sopivalla tuulella päästä maihin muuallakin. Hankalampi saari rantautumisen kannalta on Vähä-Harmaaletto. Saaren koilliskulmassa oleva niemi on monilla tuulilla suojaisin rantautumispaikka ympäröivien karien takia. Siihen on kuitenkin mahdotonta päästä kovin isolla veneellä, noin 6 m avoveneellä pääsee jos vesi ei ole hyvin matalalla. Niemeen vievät varsin kapeat reitit on merkitty alla olevaan pikkukuvaan, kuten myös Iso-Harmaaleton satamapaikat. Vähä-Harmaaleton länsipäässä on loistava satamapoukama johon on kuitenkin mahdoton päästä jos mereltä tulee vähänkään suurempia maininkeja. Isolla veneellä ei siihenkään poukamaan mahdu.

Yllä näkymä Iso-Harmaaleton luoteiskärjen venepaikalta.

Iso-Harmaaletolle on yleensä helpompi rantautua, ja erityisesti luoteispäässä oleva poukama on loistava. Se on myös melko syvä, mutta suurelle veneelle muuten ahdas. Poukaman etelärannalla on kalliossa kiinnityskoukku. Saaren länsirannalla on myös hyvin suojainen poukama, joka on kuitenkin selvästi ahtaampi ja matalampi, eikä siihen matalalla vedellä pääse suojaisimpaan kohtaan sisälle. Rantautumaan silti yleensä pääsee, paitsi länsituulella.

Vähä-Harmaaletolla pesii lokkikolonia ja paljon vesilintuja, eikä sinne pesimäaikaan voi rantautua yhdyskuntaa häiritsemättä. Iso-Harmaaletolla pesimälintuja on vähemmän, ja vain saaren eteläpäässä on tiirayhdyskunta. Niinpä parilla pohjoisemmalla tarkkailupaikalla voi oleilla, kun niille kulkee haahkanpesiä vältellen ja mieluiten jää hyvin lähelle rantautumispaikkaa tarkkailemaan.

Harmaalettojen tarkkailupaikat on merkitty ensimmäisenä olevaan karttaan punaisila rasteilla. Paras paikka avomerimuuton tarkkailuun on Vähä-Harmaaleton länsipään kallio. Keväisin esim. mustalinnuista suuri osa menee aivan kärjen edestä. Kuitenkin osa merimuutosta menee keväin ja syksyin myös Harmaalettojen itäpuolelta, ja parhaiten koko alueen muuton hallitsee joko Vähä-Harmaaleton kaakkoiskärjen kalliolta tai Iso-Harmaaleton tarkkailupaikoilta. Viimeksi mainituista osa avomerimuutosta kuitenkin menee jo kiusallisen kaukaa, hieman tuulista riippuen. Monet lajit, kuten mm. Gaviat ja merimetsot, menevät myös Harmaalettojen yli.

Yllä näkymä Vähä-Harmaaleton länsikärjestä saaren keskiosaan päin.

Molemmilla Harmaaletoilla kannattaa kaikki pusikot "kompata" huolellisesti, sillä niistä löytää yllättävästi pikkulintuja. Lisäksi ne ovat helposti hallittavissa. Eristyneen sijaintinsa takia Harmaaletoilla saattaa levähtää huomattavia määriä mm. hyönteissyöjiä, ja saarilla on nähty mm. hippiäisuunilintu, kultarinta, kirjokerttu ja mustaleppälintu.

Kahlaajia on molemmilla Harmaaletoilla, yleensä kuitenkin enemmän Vähä-Harmaaletolla. Myös Länsiputan luodoilla näkee paljon kahlaajia. Vähä-Harmaaletto lienee TLYn alueen parhaita vesipääskypaikkoja - ne viihtyvät saaren lukuisissa lampareissa. Myös pulmussirripaikkana alue on verraton - ne taas viihtyvät parhaiten yleensä Harmaalettoja ympäröivillä pikku kareilla, etenkin pohjoispuolen kareilla. Harmaaletot ovat syksyisin myös merisirrien suosiossa, niitä näkee ehkä varmimmin Tootiletolla ja Vähä-Harmaaleton länsipuolella olevalla karilla. Eräs saarten syksyisiä tyyppilajeja on myös muuttohaukka, joka näyttää mielellään pysähtyvän tälle alueelle saalistamaan. Harmaaletoilla on toistaiseksi nähty 169 lajia, mutta havainnointia on vielä ollut melko vähän joten listalta puuttuu paljon helppoja lajeja.

Kuva Iso-Harmaaleton pohjoisimmalta tarkkailupisteeltä Vähä-Harmaaleton suuntaan. Etualalla Iso-Harmaaleton pohjoiskärkeä, joka on karuin osa saarta. Taustalla kapean vesialueen takana Vähä-Harmaaletto. 

Parhaat saarilla nähdyt lajit ovat edellä mainittujen lisäksi jääkuikka, leveäpyrstökihu, etelänkiisla, allihaahka, heinäkurppa, sitruunavästäräkki, sinipyrstö ja lyhytnokkahanhi. Saaret ovat erityisen mielenkiintoisia talvella, esim. tammikuussa 2007 Harmaaletoilla nähtiin vielä 39 tavea ja 450 mustalintua.

Alla kuva Iso-Harmaaleton keskiosasta. Erikokoiset lammikot ja lampareet ovat molemmile saarille ominaisia.

Alla maisema Vähä-Harmaaleton länsikärjestä luoteeseen, parhaalta merimuuton tarkkailupaikalta.