Vekara

Vekara on ehkä tunnetuin Ukin lintupaikoista. Se on suuri n. 2.5 x 1 km kokoinen pääosin metsäpeitteinen saari aivan ulkomeren reunalla. Sijaintinsa ja biotooppiensa puolesta se kerää paljon lepäilijöitä, mutta on myös erinomainen muutontarkkailupaikka. Saari olisi epäilemättä enemmänkin retkeilty jos sinne olisi hyvät kulkuyhteydet. Saarella ei kuitenkaan ole vakituista asutusta eikä säännöllisiä yhteyksiä, joten ilman omaa venettä ainoa mahdollisuus on venetaksi tai jonkun paikkakuntalaisen kyydillä. Saaren kyläalue on kesäkauden ajan pitkälle syksyyn asuttu, ja saaren ainoa käyttökelpoinen satama kuuluu kylän asukkaille. Laituriin voi kuitenkin rantautua, mutta kovin monta venettä ei paikalle yhtä aikaa mahdu. Purjeveneellä satamaan ei pääse. Satamapaikka on oheisessa kuvassa merkitty leveällä punaisella nuolella.  

Näkymä kylän tarkkailukalliolta itään satamalahdelle. Joulukuu. Kuva R. Heinonen.

Vekarassa on useita mahdollisia muutontarkkailupaikkoja, joista tärkeimmät on merkitty oheiseen kuvaan punaisella rastilla. Useimmiten tarkkailu tapahtuu kylän ja sataman välissä olevalla kalliolla, josta on esteetön näkymä sekä länteen että itään. Siitä hallitsee myös saaren yli tapahtuvan muuton ja kylän alueella viihtyvät paikalliset linnut. Pikkulintumuutto tapahtuu pääasiassa kylän ylitse. Paikan haittapuolena on pitkähkö etäisyys molemmille merialueille. Erityisesti avomeren puolella tapahtuva muutto menee usein määrityksen kannalta turhan kaukaa. Tältä osin suuri kummeli Finnyrinniemellä on parempi paikka, mutta idän puolen muutto ja suuri osa pikkulintumuuttoa jää sieltä näkemättä. Toisaalta siitä hallitsee myös Länsihaminan paikallista linnustoa. Merimuuton seuraamiseen olisi itse asiassa paras paikka saaren luoteiskärki, mutta sinne on satamasta usean kilometrin kävelymatka. Varsin hyvä tarkkailupaikka on myös saaren eteläisin kärki Saamkarissa, josta on hyvä näkyvyys sekä itään että länteen. Niemi kerää myös muuttavat pikkulinnut.

Paikallisten lintujen tarkkailun kannalta on ongelmana mahdollisten paikkojen runsaus. Parhaimmat kohteet on merkitty nuolilla yllä olevaan karttaan. Koko kylän ympäristö on saaren parhaita lintupaikkoja, ja se on merkitty ellipsillä. Saamkarin parhaat lintupaikat ovat pohjoisosassa oleva koivikko, itärannalla oleva ns. raripuska (paju - lehtipuumetsikkö), kaakkoisrannalla olevat niityt ja pensaikot sekä aivan eteläkärjessä oleva männikkö lähiympäristöineen. Myös Saamkarin luoteisrannalla oleva niitty kannattaa kompata. Kylästä länteen päin lähdettäessä kannattaa kulkea Etelähaminan reunoja kulkevaa polkua, josta näkee sekä paikallisia pikkulintuja että rantalintuja. Länsihaminassa koko lahden pohjukka ja pohjoisreuna ovat erinomaista pikkulintujen lepäilyaluetta. Lisäksi järven länsipäässä sekä luoteis- että lounaiskolkan metsiköt ovat lintujen suosiossa. Myös itärannalla kannattaa yleensä käydä, katsomassa itärannan luodoilla oleilevat  linnut. Järven pohjoispuolella oleva männikkö on idänuunilinnun ja pikkusiepon suosiossa.

Vekarassa on vuosien mittaan nähty lukuisia harvinaisuuksia, mm. mustakurkkurautiainen, taigarautiainen, ruskouunilintuja, kashmirinuunilintuja, harmaasirkku, ruostesorsa, rantakurvi ja sitruunavästäräkki. Vekaran lajilista käsittää tällä hetkellä 241 lajia.

Näkymä mereltä Vekaran satamalahteen päin. Huhtikuu.

Näkymä kylän tarkkailukalliolta länsilounaaseen avomerelle päin. Huhtikuu.

Näkymä Saamkarin eteläkärjestä kaakkoon päin katsottuna. Huhtikuu.

Saamkarin itärannan "raripuska". Huhtikuu.

Länsihaminan niittyrantaa ja oikeassa reunassa tyrnikköä. Huhtikuu.

Idänuunilinnun lempimaastoja järven pohjoispuolella. Huhtikuu.

Vekaran itärannan maisemaa. Huhtikuu.

Vekaran järven maisemaa kaakkoiskulmasta nähtynä, ensin yleiskuva ja jäljempänä suppeampi kuvakulma. Huhtikuu.