UUDENKAUPUNGIN LINTUVUOSI 2013

Kaikki kuvat ovat Uudestakaupungista vuodelta 2013 ja suurenevat klikkaamalla.

Vuosi 2013 jää Uudenkaupungin aikakirjoihin kohtalaisena lintuvuotena ilman suuria kohokohtia. Vuodenpinnoja kertyi 228 mikä on kirjattujen vuosien toiseksi paras lukema. Kovan luokan harvinaisuuksia toisaalta nähtiin hyvinkin niukalti eikä uusia lajeja Uudellekaupungille tullut vuoden aikana ainoatakaan. Helpoimpina puutteina jäivät vuoden listoilta pois heinätavi, allihaahka, viirupöllö, kirjokerttu ja viiksitimali. Näistä heinätavi, allihaahka ja kirjokerttu kuuluvat taantuviin lajeihin ja tilasto omalta osaltaan kertoo näiden lajien harvinaistumisesta. Heinätavi ja viirupöllö olivat ainoat näistä jotka oli havaittu kaikkina viitenä edeltävänä vuotena ennen vuotta 2013.

Tätä kirjoitettaessa vuosi 2013 on jo painunut mailleen, kuvassa iltamaisemaa syyskesältä Vasikkarista

Tiira havaintotietokantaan kirjattiin vuoden aikana Uudestakaupungista 6389 havaintoa mikä on kohtalaisen vähäinen määrä, viiden vuoden jakson toiseksi pienin. Ahkerimpia havainnoitsijoita olivat entiseen tapaan Pekka Alho, Raimo Heinonen, Veera-Lotta Lehtinen, Erkki Lehtovirta, Harri Päivärinta, Kari Rissanen, Juhani Salmi, Teppo Sarvilinna ja Olli Tenovuo.

Kanalinnuilla tuntuu pitkästä aikaa menevän Uudessakaupungissa vähän paremmin kaikiila rintamilla, ehkä teertä lukuun ottamatta. Alla pyy ja fasaani.

Alkuvuosi alkoi tällä erää talvisena kylmän joulukuun jälkeen eikä merellisistä talviretkistä kannattanut haaveilla. Tammikuun alkupuolella avovettä oli vielä merellä näkyvissä mutta rantojen jäätymisen takia merelle ei ollut asiaa. Lajistollisesti vuosi alkoi mainiosti kun edellisen vuoden lopulla Kalasatamasta löydetty grönlanninlokki viihtyi paikalla 17.1. asti. Muuten alkuvuosi oli linnustollisesti kohtalaisen vaatimatonta. Mainittavia ovat kuitenkin 2kv isolokki Kalasatamassa 5.1., yhdeksän taviokuurnaa Taipaleella 5.1., hiiripöllö Kursilassa 6.1., 30 taviokuurnaa Kittamaalla 6.1., punarinta Männäisissä 10.1., 2kv aroharmaalokki Kalasatamassa 14.-19.1., pähkinähakki Pitkäluodossa 20.1. ja 27.2., lehto- ja helmipöllö Lepäisissä 7.2. sekä muutamia hiirihaukkoja, isolepinkäisiä, pyrstötiaisia ja isokäpylintuja. Lajeja ehti kertyä helmikuun loppuun mennessä 62 mikä oli muutama edellisvuotta vähemmän.

Helmikuun lopulla maisemat Vasikkarissa olivat tämän näköiset

Kalasatama on tarjonnut viime vuosina usein hyviä lokkilajeja eikä 2013 ollut poikkeus, tässä kuvassa tosin vain harmaalokkeja

Isokäpylintuja näkyi vuonna 2013 paljon normaalia runsaammin

Keväällä talvi piti otettaan aivan maaliskuun lopulle saakka, eikä kuun alkupuoliskolla vuoden lajiluettelo kasvanut kuin maakotkalla, yhtään varsinaista muuttajaa ei kirjattu. Maaliskuu olikin kokonaisuudessaan hyvin kylmä, myös Keski-Euroopassa mikä luonnollisesti heijastui kevätmuuton alkuun. Ensimmäinen kiuru nähtiin vasta 17.3. ja muita muuttolintuja vasta maaliskuun viimeisellä viikolla, mainittavimpina harmaahaikara ja sarvipöllö. Koko maaliskuussa kiuruja nähtiin vain kaksi kappaletta eikä esim. haahkaa tai sepelkyyhkyä lainkaan! Koskikara havaittiin Pitkäluodon sulissa kuun lopulla.

Kuukautta edellistä maisemakuvaa myöhemmin maaliskuun loppupäivinä merimaisemat olivat vielä näin talviset

Talven selkä taittui kunnolla vasta huhtikuun puolivälissä, kevätmuuton ollessa ennätyksellisen myöhäinen monilla lajeilla. Alkukuun mainittavia havaintoja olivat pohjantikka 2.4. Kihlossa, maakotka 10.4. Pyhämaalla, 700 merihanhea Valkiamerellä 10.4., kaulushaikara 12.4. Pitkäluodossa, pikkujoutsen 2 yks Kallelassa 14.4., 143 muuttavaa laulujoutsenta 14.4. Vasikkarissa ja saman verran Valkiamerellä, kolme tundrahanhea Valkiamarellä 14.4. sekä muuttohaukka Valkiamerellä samana päivänä. Punakylkirastas ja niittykirvinen tulivat vuoden lajeiksi samana päivänä kuin merikihu eli 14.4. Samana päivänä saatiin myös töyhtöhyypän muuttoennätys kun Vasikkarissa muutti 488 yks.

Merihanhi on alkukevään näkyvimpiä ja kuuluvimpia lajeja

Laulujoutsenten muutto kuuluu oleellisena osana alkukevään tunnelmaan

Töyhtöhyypät tekivät keväällä muuttoennätyksen

Huhtikuun loppu oli näin ollen odotetusti intensiivisen muuton aikaa, ehkä kuitenkin monelta lajilta jäi odotettu massamuutto näkymättä kuten isokuovilta. Mainittavia havaintoja kuun loppupuoliskolta olivat 7 pikkujoutsenta, 2 lyhytnokkahanhea, 25 tundrahanhea, 2 muuttohaukkaa, 2 mustaleppälintua, 2 sepelrastasta ja 4 nokkavarpusta. Raviradalla nähtiin kattohaikara 28.4. ja sama lintu myöhempinä päivinä Golfkentällä ja kaatopaikalla, viimeksi 3.5.. Rantasipi saapui jo 16.4. Valkiamerelle sekä liro ja valkoviklo 20.4. niin ikään Valkiamerelle. Vasikkarissa muutti 21.4. 6 pikkukuovia ja Liesluodossa nähtiin jo 24.4. 10 lapintiiraa. Metsähanhia muutti Vasikkarissa 21.4. ennätykselliset 2249 yks, mutta muut lajit eivät hätyytelleet päiväennätyksiä. Kevät eteni siksi nopeasti että kuun lopulla päästiin jo merellekin.

Kevät tulee nopeasti kun on tullakseen, huhtikuun lopulla meri oli jo täysin auki.

Haahkamuutossa ei enää päästä takavuosien lukemiin kannan pienenemisen takia. Tällä naaraalla oli ainakin sulhasehdokkaita.

Viime vuosina on saatu nauttia komeista metsähanhimuutoista eikä 2013 tehnyt poikkeusta, parvessa myös neljä tundrahanhea

Kattohaikara Uudenkaupungin kaatopaikalla. Kuva P. Alho.

Toukokuu tarjosi odotettua niukemmin keväisiä harvinaisuuksia tai muitakaan kohokohtia. Kattohaikara siis majaili seudulla 3.5. saakka ja 11.5. nähtiin Kalannissa 2 yks. Keväisin vähälukuisista lajeista lapinkirvinen nähtiin Hangossa 14.5., kaksi pulmussirriä Vähä-Harmaaletolla 18.5. sekä pikkusirri Pertunletolla 24.5. Pikkuharvinaisuuksista Vekarassa nähtiin turturikyyhky 18.5. ja turkinkyyhky 19.5. sekä Vähä-Harmaaletolla etelänkiisla 29.5. Kevätkauden paras laji oli kaatopaikan luona 20.5. kierrellyt isohaarahaukka. Kohtalaisen aikainen oli 3.5. Häähässä kukkunut käki. Muutoista mainittakoon Vasikkarissa vielä 4.5. muuttaneet 300 urpiaista, 11.5. Kivikarinaukolla olleet 3500 allia, sekä Pertunletolla 15.5. illalla muuttaneet 2740 pilkkasiipeä.

Keväinen pulmussirri ei ole jokavuotista herkkua

Pikkusirri on myös keväisin hyvin vähälukuinen eikä jokakeväinen, tässä toukokuinen lintu Pertunletolla

Isohaarahaukka ilahdutti kaartelemalla tien yllä kaatopaikan luona

Käki saapui keskimääräistä aikaisemmin, tämä tosin nuori lintu loppukesältä

Kevään mieliinpainuvimpia hetkiä oli komea iltainen pilkkasiipimuutto Pertunletolla

Kesäkautta maustavat yleensä ennen kaikkea kahlaajat. Niiden esiintymistä Uudenkaupungin luodoilla edistävät korkealla oleva merivesi ja vaihtelevat säät, mitä kumpaakaan ei kuluneena kesänä kahlaajien muuttoaikaan juurikaan ollut. Näkyviä muuttoja pääsee ihastelemaan yleensä vain kovilla lounaistuulilla jotka nekin jäivät puuttumaan. Kahlaajavuotena 2013 olikin huono, ja kesäkausi tarjosi varsin vähän mitään erikoisuuksiakaan. Kattohaikara havaittiin kesäkuussakin 4.6. Pietilässä ja ehkä sama 5.6. Elkkyisissä, viitasirkkalintu lauloi Varanpäässä 10.6., idänuunilintu lauloi Kajakulmassa 19.6., riuttatiira muutti Vasikkarissa 7.7., kaksi aroharmaalokkia oli Satamassa 10.-11.8., ulkomerellä laskettiin merentutkimusalukselta yhteensä 11 etelänkiislaa 10.8 ja kaatopaikalla nähtiin turkinkyyhky 18.8.. Pesimälinnuston puolelta laulujoutsen vankistaa asemiaan kuten myös valkoposkihanhi ja sekä luhta- että viitakerttunen tuntuvat vähitellen koko ajan yleistyvän täällä maan lounaiskolkassakin. Kahlaajista ei kesän osalta jäänyt juuri mitään mainittavaa, huomioita kiinnittivät vesipääskyjen ja kuovisirrien vähyys sekä suokukkojen runsaus.

Valkoposkihanhi on jo melko tavallinen näky ulkoluodoilla pitkin kesää

Muutamia vuosia sitten puuttomalla ulkoluodolla reviiriä pitävä viitakerttunen olisi kuulostanut utopialta

Jostain syystä suokukkoja oli pitkin kesää runsaasti vaikka muita kahlaajia oli keskimääräistä vähemmän

Kesäisin aikuiset pulmussirrit voivat olla näin eri näköisiä

Riskiläkanta on varsin vahva ja vakaa Uudenkaupungin luodoilla

Merikihulla tuntuu myös menevän pesimälajistossa tällä alueella melko hyvin

Syksyn odotuslistalla ovat yleensä hyvät muuttopäivät sekä itäiset harvinaisuudet. Kumpienkaan osalta ei saatu mitään odotusten täyttymystä vaikka toki joitain mukaviakin havaintoja. Lapinkirviset olivat syksyn aikana selvästi tavallista runsaampia, havaintoja tehtiin yhteensä 22 yksilöstä ja parhaana päivänä 22.9. Pyhämaan luodoilla nähtiin yhteensä 8 yks. Toinen syksyn 2013 tunnuslaji oli hiiripöllö joita nähtiin syyskuun alusta lähtien 7 kpl. Harvinaisuuksien listasta ei muodostunut kovin pitkä, maininnan arvoisia ovat Liesluodossa 2.9. muuttanut keräkurmitsa, Lepäisissä 7.-8.9. ollut nuori punajalkahaukka, Valkiamerellä 8.-10.9. olleet kaksi nuorta arosuohaukkaa, heinäkurppa 21.9. sekä Vekarassa että Vähä-Santakarissa, pähkinänakkeli Vasikkarissa 27.10., nokivaris Valkiamerellä 31.10., hippiäisuunilintu 21.9. Iso-Santakarilla sekä yhteensä 14 taigauunilintua jotka yhtä lukuun ottamatta Vekarassa. Muuttohaukkoja nähtiin yhteensä 15, kirjosiipikäpylintuja 4 ja kovin vähälukuiseksi käynyt pohjansirkku 21.9 Vekarassa. Merisirrit antoivat odottaa itseään 14.10. saakka jolloin nähtiinkin sitten jo 42 yks  ulkoluodoilla ja samana päivänä myös tunturikiuru Vähä-Harmaaletolla. Naakkoja muutti Vekarassa 11580 yks 12.10. ja mustavariksia Vasikkarissa 195 yks 6.10. Jänkäkurppa oli tavallista runsaampi 16 yksilöllä ja pyrstötiaisista ilmoitettiin yhteensä 30 havaintoa noin 700 yksilöstä. Myöhästelijöistä mainittakoon kivitasku 20.10. sekä haarapääsky kahdessakin paikassa 6.11.

Lapinkirvisiä havaittiin ilahduttavan runsaasti

Vasikkarissa hyörinyt pähkinänakkeli oli yllätys kun ei oikein kunnon vaellustakaan ollut

Sympaattiset pyrstötiaiset piristivät syksyisiä retkipäiviä

Tunturikiuru viihtyi Vähä-Harmaaletolla 14.10.

Muuttohaukkoja näkyi syksyn aikana yhteensä 15 kappaletta

Muutama pakkasjakso tyhjensi Etelä-Suomenkin viivyttelijöistä, kivitasku kuului harvoihin lajeihin joista tehtiin myöhäisiä havaintoja (tämä lintu kesältä)

Talvi 2013/2014 alkoi ennätyksellisen lauhana, koko joulukuussa ei lämpötila juurikaan käynyt pakkasen puolella edes öisin, maa täysin lumeton ja sekä meri että sisävedet jäättömät. Kuun kylmimpänä päivänä tehdyllä meriretkellä 8.12. nähtiin 17 merisirriä ja tunturikiuru. Joulukuulta mainittavia ovat myös 2 hiiripöllöä, nuori isolokki Kalasatamassa 14.12. lähtien, varpuspöllö Vohdensaaressa (muutoin lajista vain pari muuta havaintoa koko vuonna) 20.12. ja kaksi turkinkyyhkyä Mähkärlässä 26.12.

Merisirri on loppuvuodesta vakiolaji ulkoluodoilla

Merimetson kannan kasvu on pysähtynyt mikä on maastossakin havaittavissa, pesimäluotoja ei ole Pyhämaan rannikolle ilmestynyt

Sen sijaan kurki tuntuu vakiintuneen pesimälajiksi ihan uloimmallekin saarivyöhykkeelle

Mustakurkku-uikun kanta lienee Uudenkaupungin alueella vahvimpia Suomessa - höyhenpuvun väreihin sopivaa pesäainestakin tuntuu löytyvän