KELTAHEMPPO, CARDUELIS-LAJIT, KÄPYLINNUT, PUNAVARPUNEN, TAVIOKUURNA, PUNATULKKU, NOKKAVARPUNEN, SIRKUT, TARHAKARKULAISET

Päivitetty 7.10.2018 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: keltahemppo, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, hemppo, vuorihemppo, urpiainen, tundraurpiainen, kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu, isokäpylintu, punavarpunen, taviokuurna, punatulkku, nokkavarpunen, lapinsirkku, pulmunen, keltasirkku, mäntysirkku, peltosirkku, pohjansirkku, pikkusirkku, kastanjasirkku, pajusirkku, harmaasirkku, mustajoutsen, tiibetinhanhi ja flamingo.

 


KELTAHEMPPO, Serinus serinus

keltahemppo_04_korppoo_05_10.jpg

Keltahemppo, 1.5.2010 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Keltahemposta on tehty yhteensä viisi havaintoa:

                      3.6.1952 1 koiras Uki, Itäpuisto

                      kesäkuu 1955 (tarkempaa paikkaa ei tiedossa)

                      11.12.1996 1 npuk Hangossa

                      5.12.1998 - 14.3.1999 1 ad naaras  Pietolassa

                      15. - 19.6.2004 1 koiras Hangossa


VIHERPEIPPO, Carduelis chloris

chlorischloris.jpg

Viherpeippo, Uki Iso-Harmaaletto 31.10.2009. 

Viherpeippo on nykyään niin runsas koko Etelä-Suomessa ympäri vuoden, että laji herättää vähän lintuharrastajien mielenkiintoa. Uki ei ole tästä poikkeus. Lajia tapaa vuoden ympäri aivan ulkosaaristosta sisämaahan asti. Varsinaista muuttoa ei juuri tapaa, edestakaista liikehdintää kylläkin. Suurimmat viherpeippokertymät on ilmoitettu Hangosta, suurimpana 200 yks 20.1.2006. Kukaisissa oli noin 150 yks 18.1.2008 ja Pietolassa 130 yks 1.1.1997. Ulkosaarillakin voidaan nähdä suuria määriä, esim. Ärväskivellä 18.10.2006 yht. 65 yks.


TIKLI, Carduelis carduelis

021110ccar.jpg

Tikli, Uki Iso-Santakari 2.11.2010. 

Tikli ei ole Ukin alueella erityisen runsas, sen enempää pesivänä kuin muuttavana. Suurin osa havainnoista on Hangosta, jossa on runsaasti lajin mielibiotooppia. Sielläkin suurin ilmoitettu lukema on vain 17 yks 6.10.2004. Talvikaudelta havaintoja on ilmoitettu melko vähän, suurimpien lukemien ollessa Sundholmasta jossa on enimillään nähty komeat 100 yks 21.12.2010. Muuttavista tikleistä on erittäin vähän keväthavaintoja, vain kourallinen. Nämä ajoittuvat pääosin maaliskuun loppupäiviltä huhtikuun loppuun, viimeisenä 1 m Harmaaletolla 2.5.2008. Kesäkauden havainnoista lähes kaikki ovat Hangosta ja loputkin Ukin kaupunkialueelta. Syksyltäkin ilmoitettuja muuttohavaintoja on alle kymmenen, suurimpana lukuna 6 m Vasikkarissa 22.10.1995. Vekarasta on vain muutama ilmoitettu havaintoa, kaikki lokakuulta.


VIHERVARPUNEN, Carduelis spinus

carduelisspinus.jpg

Vihervarpunen, Uki Kloppi 3.5.2009.

Vihervarpunen on esiintymisessään hyvin yllätyksellinen. Laji epäilemättä pesii vuosittain melko yleisenä Ukin alueella, mutta kannan suuruus vaikuttaa vaihtelevan suuresti. Vielä enemmän vaihtelee lajin runsaus pesimäajan ulkopuolella. Joinain talvina laji on täysin kateissa, toisinaan taas runsas. Muuttoaikoina lajia näkee säännöllisesti, mutta tällöinkin määrät ovat hyvin vaihtelevia. Suurimmat määrät nähdään kuitenkin yleensä syksyisin.

Talvikaudelta suurin ilmoitettu määrä on 350 yks Kasarminlahdelta 6.1.2001. Kevätmuutolla suurin lukema on 900 yks Lyökissä paikallisena 21.3.1999, ja muutolla suurin luku 300 m Vasikkarissa päivää aikaisemmin. Lajin erikoisia liikkeitä kuvaa mm. 1 yks Harmaaletoilla 5.5.2007. Kesäkuukausilta havaintoilmoituksia on hyvin vähän, mikä ei siis tarkoita lajin puuttumista. Syyskauden ennätys on 3123 m 20.9.1983 Ihamossa. Yli tuhannen linnun muuttoja on yhteensä viisi. Marraskuussa ei ole enää nähty sataa lintua enempää päivässä.


HEMPPO, Carduelis cannabina

hemppo_7_halikko_06-05_copy.jpg

Hemppo, 25.6.2005 Halikko. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Monen muun Carduelis-lajin tavoin hemposta on selvästi eniten havaintoja Hangosta. Laji pesii melko harvalukuisena ympäri Ukia, puuttuen kuitenkin saarilta. Pesivän kannan suuruudesta ei ole oikein käsitystä. Talvikaudella hemppo on melko harvinainen, havaintoja on alle kymmenen. Helmikuussa 1999 Ukin kaatopaikalla oli enimmillään 17 yks. Kaikki talvihavainnot ovat kaupunkialueelta lukuun ottamatta yksinäistä lintua 5.1.2014 Vähä-Harmaaletolla.

Muutto

Kevätkaudella ensimmäiset muuttavat hempot nähdään maaliskuun lopulla, varhaisimman selvän muuttohavainnon ollessa 24.3.2007 3 m Hangossa. Päämuutto on huhtikuun puolivälin seudussa, mutta muuttolennossa nähtävien lintujen määrä on vähäinen. Paikallisena suurin määrä on 45 yks Hangossa 15.4.1996. Toukokuussa esim. Vasikkarissa on nähty yksittäisiä ylilentäviä lintuja, jotka voivat olla pesivääkin kantaa.

Syksyllä muutto tapahtuu myös hyvin huomaamatta, eikä syyskuulta ole ilmoitettu yhtään lintua muuttolennossa. Päämuutto on lokakuun alkupuoliskolla, mitä kuvastaa 70 yks Hangossa 10.10.1995. Lokakuulta on ilmoitettu vain yksi muuttolennossa nähty lintu! Marraskuulta on enää kolme havaintoa, kaikki Hangosta.


VUORIHEMPPO, Carduelis flavirostris

150412cris2.jpg

Vuorihemppo, Uki Vekara 15.4.2012.

Ylivoimainen enemmistä Ukin vuorihemppohavainnoista on Hangosta, eikä muita vakituisia tapaamispaikkoja ole. Ulkosaaristosta on muutama havainto muuttokausilta.

Syksyisin ensimmäiset vuorihempot nähdään aivan lokakuun lopulla, aikaisimpana 20.10.2008 1 yks Hangossa. Lokakuisista havainnoista yksi on lisäksi Vekarasta, yksi Pitkäluodosta, yksi Klopilta ja muut Hangosta. Marraskuussa suurin määrä Hangosta on 13 yks 5.11.1994. Hangon ulkopuolella laji on marraskuussa nähty Ärväskivellä (kaksi havaintoa), Lokalahdella (kaksi havaintoa) sekä Liesluodossa, Hylkikarissa ja Pyhämaalla (yksi havainto kussakin).

Talvikauden maksimi on vain 4 yks Hangossa tammi - helmikuussa 1997. Muut talvihavainnot ovat Lintuluodosta, Arvassalosta ja Ukin kaatopaikalta. Keväällä vuorihemposta on toistakymmentä havaintoa ajalta 28.3. - 8.5., pääosin Hangosta jossa on nähty enimmillään 15 yks 16.4.2001. Hangon ulkopuolella laji on nähty muuttavana 28.4.1997 Vasikkarissa (4 m), 8.5.1997 Vasikkarissa (2 m), 10.4.1998 Ruskiossa (1 m), 12.4.2008 Harmaaletoilla (1 p), 20.4.2008 Harmaaletoilla (3 p, soidintivat ja parittelivat) ja 15.4.2012 Vekarassa. 


URPIAINEN, Carduelis flammea

urpiainen.jpg

Urpiainen, Uki Vähä-Harmaaletto 1.5.2010. 

Urpiainen on kotiutunut vakituiseksi harvalukuiseksi pesijäksi Ukinkin alueelle. Laji on pesinyt jo useiden vuosien ajan Vasikkarissa, ja ilmeisesti enemmän tai vähemmän vakituisesti mm. Lyökissä, Hangossa, Vekarassa ja Ukin kaupunkialueella. Kesäkuukausilta onkin ilmoitettu lähes sata havaintoa. Vihervarpusen tapaan urpiainenkin on esiintymisessään oikullinen, ja kesäkuukausilta on muutama havainto joita on vaikea selittää pesijöillä, kuten 28 yks Vekarassa 1.6.2000, 23 yks Vasikkarissa 6.8.1995, 20 yks Vekarassa 29.7.1995 ja 10 yks Vekarassa 3.6.2001. Talvisinkin urpiaisen esiintyminen on hyvin vaihtelevaa. Selvästi suurin ilmoitettu talvilukema on 800 yks Lyökissä 17.2.2001. Noin sadan linnun lukemia on muutama, muut sen alle.

Muutto

Urpiaisen vilkkaampi kevätliikehdintä alkaa yleensä maaliskuun loppupuolella. Maaliskuun suurin määrä on 1318 m (pääosin S) Liesluodossa 29.3.2007. Se on samalla koko kevään suurin summa, sillä huhtikuun maksimi on vain 250 m 1.4.2007 Vasikkarissa. Toukokuulta on paljon havaintoja, suuri osa todennäköisesti pesivään kantaan liittyviä. Toukokuun päivämaksimi on yllättävä 200 yks Vekarassa 8.5.1993.

Syksyisin urpiaisia alkaa ilmestyä enemmän yleensä syyskuun loppupuoliskolla, kuun maksimisumman ollessa vain 150 yks Vekarassa 27.9.1990. Kaikki suurimmat urpiaismassat ovat lokakuun puolivälistä - loppupuolelta, selvänä huippuna 13100 m Lyökissä ja Vekarassa 21.10.1998. Muut mitalisijoille päässeet ovat 7000 m Vekarassa 12.10.1995 ja 5300 m yhdessä tunnissa Liesluodossa 22.10.1995. Marraskuun suurimmat summat jäävät enää pariinsataan lintuun.


TUNDRAURPIAINEN, Carduelis hornemanni

carhor141016.jpg

Tundraurpiainen, Uki Vekara 14.10.2016.

Tundraurpiainen luonnollisesti esiintyy Ukin alueella vain muutto- ja talvikaudella, ja havaintoja on yhteensä muutama kymmenen. Syksyllä ensimmäiset "turpot" on nähty aivan syyskuun lopulla (27.9.1990 1 yks Vekarassa). Lokakuulta on jo toistakymmentä havaintoa, yhtä lukuun ottamatta kaikki Hangosta tai Vekarasta, ja maksimina 10 yks sekä Hangossa että Vekarassa 30.10.1994. Marraskuulta on vajaa kymmenen havaintoa.

Talvikuukausilta on yhteensä vajaa 30 havaintoa, maksimissaan viidestä yksilöstä. Maalis - huhtikuulta on vielä toistakymmentä havaintoa, myöhäisimpänä 1 yks Vekarassa 26.4.1991.


KIRJOSIIPIKÄPYLINTU, Loxia leucoptera

loxleu1.jpg

Kirjosiipikäpylintu, 14.7.2004 Siikajoki. Kuva H. Huhtinen (www.tarsiger.com).

Kirjosiipikäppäristä on ilmoitettu vajaa 50 havaintoa, ja lajin saattaa nähdä Ukin alueella koska tahansa, selvästi todennäköisimmin kuitenkin syksyllä. Kesäkuulta ei ole ilmoitettu havaintoja, mutta "syksyn" ensimmäinen on nähty heinäkuussa, 13.7.1999 Vasikkarissa. Elokuulta on seitsemän havaintoa, maksimina 6 yks aluesairaalan luona 10.8.1997.

Syys - lokakuulta on havainnoista noin ¾, hieman enemmän lokakuulta. Suurin päivälukema on 15 yks Liesluodossa 10.10.1987. Suurin osa havainnoista on Vekarasta ja Liesluodosta. Talvikuukausilta on yllättäen vain yksi havainto: 13.1.1999 3 yks Ukin uimahallin pihalla. Keväältäkin on vain yksi havainto, 27.4.1985 1 m Kankaronvuorella.


PIKKUKÄPYLINTU, Loxia curvirostra

020311lcurn.jpg

Pikkukäpylintu, Uki Vasikkari 2.3.2011. 

Käpylintulajeista pikkukäpylintu on Ukin alueella selvästi yleisin sekä pesivänä että vaeltavana. Toisinaan nähdään melko suuriakin vaelluksia. Pesimähavaintoja on kuitenkin vähän, sillä laji on vaikea löytää pesivänä. Vähiten lajista onkin havaintoja juuri helmi - huhtikuusta, joka on pääasiallinen pesimäkausi. Toukokuussa jo nähdään vaeltavia parvia, maksimina 70 yks Vasikkarissa 12.5.2001.

Kesäisin liikehdintä on usein vilkasta, kesäkuun maksimina 180 yks Vasikkarissa 20.6.2001, heinäkuun 550 yks Lyökissä 8.7.2004 ja elokuun 60 yks Velhovedellä 14.8.1990. Syyskaudella liikehdintä on usein kesää vähäisempää, ja koko syksyn suurin summa on vain 60 yks Liesluodossa 18.10.2004. Laji välttelee ulkosaaristoa, sillä Vekarasta ei ole ilmoitettu yhtään syyshavaintoa ja määrittämättömiä Loxioita vain yksi parvi.  Talvikaudelta määritetyistä pikkukäpylinnuista on ilmoitettu koko Ukista vain neljä havaintoa 1 - 3 yksilöstä eikä määrittämättömistä käpylinnuistakaan ole kuin neljä havaintoa.


ISOKÄPYLINTU, Loxia pytyopsittacus

270313lpyt1.jpg

Isokäpylintu, Uki Vasikkari 27.3.2013. 

Isokäpylintu on Ukissa yllättävänkin harvinainen, ja lajin levinneisyys tuntuu rajoittuvan TLYn alueella melko tiukasti lounaissaaristoon, sillä jo Kustavissa laji on paljon Ukia yleisempi. Havaintotietokannassa on lajista vain hieman yli 30 havaintoa. Luultavasti laji silti pesii alueella vuosittain. Pesimäkaudelta helmi - huhtikuulta on tiedossa yhteensä kuusi havaintoa, samoin kuin touko - elokuun jaksolta - nämä kaikki ovat koskeneet 1 - 2 yksilöä.

Syys - lokakuussa isokäpylintuja on nähty selvästi eniten, yli puolet kaikista havainnoista. Isokäpylintuparvista on vain kolme havaintoa: 7 yks Pyhämaan Letolla 18.10.2002, 10 yks Vekarassa 19.10.2002 ja huippuna 25 yks Vekarassa 4.10.1997. Lajista ei ole ilmoitettu yhtään havaintoa marraskuulta.


PUNAVARPUNEN, Carpodacus erythrinus

carpodacuserythrinus.jpg

Punavarpunen, Uki Vekara 7.6.2009. 

Punavarpunen on nykyään varsin yleinen koko kunnan alueella, saariston metsäisiä saaria myöten. Se sekä saapuu että lähtee vaivihkaa yöaikaan, eikä varsinaista muuttoa nähdä. Lajista on useita yksittäisiä pesimähavaintoja, mutta mitään erityisiä keskittymiä ei tunneta. Lajista on yksi valtakunnallisestikin erittäin poikkeuksellinen talvihavainto: 1 yks Pyhämaan kirkolla välillä 7.12.1991 - 12.1.1992.

Muutto

Selvästi varhaisin punavarpunen on nähty 7.5.1998 Lyökissä, seuraavien ollessa vasta viikkoa myöhemmin. Päämuutto on toukokuun lopulla, ja ylivoimaisena lukemana 40 yks Hangossa 23.5.1995. Seuraavaksi parhaat luvut jäävät alle kymmeneen lintuun. Kevätmuuton loppumista on mahdoton arvioida.

Lajin syysmuutto alkaa heinäkuussa ja päämuutto on jo heinäkuun lopulla tai heinä - elokuun vaihteessa. Päämuuttoa kuvannee esim. 4 yks Harmaaletoilla 25.7.2007. Elokuun suurin luku on 6 yks Hangossa 9.8.2007. Syyskuulta on vain yksi havainto (27.9.1990 Sammossa) ja lokakuultakin vielä kaksi: 15.10.2000 1 yks Lyökissä ja 16.10.1994 1 yks Hangossa.


TAVIOKUURNA, Pinicola enucleator

pinenu_vekara_20121104_2.jpg

Taviokuurna, Uki Vekara 4.11.2012. Kuva R. Heinonen.

Taviokuurnan esiintyminen painottuu vahvasti loppusyksyyn ja alku - keskitalveen, lajin ollessa muulloin suuri harvinaisuus. Esiintyminen vaihtelee runsaasti vuosittain, ja joskus on Ukinkin alueella nähty runsasta vaellusta. Kaikkiaan lajista on ilmoitettu toistasataa havaintoa.

Syksyllä taviokuurnat ilmaantuvat aikaisintaan lokakuussa, yleensä aivan kuun loppupäivinä. Aikaisin havainto on 1 yks Vekarassa 18.10.1992. Lokakuun suurin lukema on 22 yks Vekarassa 31.10.1998. Marraskuun alussa vaellus on yleensä vilkkaimmillaan, ja kolme parasta lukemaa ovat 137 yks Vekarassa 4.11.2012, 91 m Vekarassa 3.11.1996 ja 42 m Liesluodossa 8.11.1981.

Hyvinä marjatalvina laji voi lähinnä alkutalvesta olla jopa yleinen, kuten joulukuussa 1998 jolloin Ukin kaupunkialueella oli 47 yks. Myös joulukuussa 2000 lajia nähtiin melko paljon. Tammikuustakin on vielä paljon havaintoja, mutta nämä ovat lähes kaikki edellä mainituilta talvilta eli tammikuulta 1999 (max. 27 yks Pietolassa) ja 2001 (max. 12 yks Vekarassa). Muilta tammikuilta on vain kolme havaintoa. Helmikuussa 1999 taviokuurnia oli alkukuusta Ukin kaupunkialueella vielä enimmillään 48 yks, mutta viimeiset nähtiin 11.2. Muilta vuosilta on vain kaksi helmikuun havaintoa (Pyhämaan Letolta 17.2.1990 ja Lyökistä 24. - 25.2.2001 1 yks). Helmikuun jälkeen lajista ei ole ilmoitettu havaintoja.


PUNATULKKU, Pyrrhula pyrrhula

141012ppyr.jpg

Punatulkku, Uki Vekara 14.10.2012.

Punatulkku pesinee melko yleisenä, joskaan ei runsaslukuisena Ukin alueen kuusikoissa, mutta laji on pesimäaikaan hyvin huomaamaton. Keväisin lajilla näkee jonkin verran muuttoa, mutta syksyisin joskus voimakkaitakin vaelluksia. Talvikuukausina laji on tavallinen, muttei kovin runsas ja suurin lukumäärä on noin 50 yks Hiussa 8.12.1979.

Muutto

Ainoa mainittavampi muutto kevätkaudelta on 40 m Vasikkarissa 3.3.1999. Kevätmuuton alkamista tai päättymistä osoittavia havaintoja ei ole raportoitu.

Syksyisin voimakkaampi liikehdintä alkaa syyskuun lopulla, ja kuun maksimi on 650 m Pyhämaalla 29.9.2004, ennätyksellisenä vaellussyksynä. Tuolta syksyltä on myös ylivoimainen ennätyssumma, kun 9.10.2004 laskettiin Pyhämaalla 2250 m. Muilta vuosilta mainittavia lukemia ovat 450 m Pohjaisissa 15.10.2006 ja 300 m Vekarassa 9.10.1993. Marraskuun paras lukema on vain 91 m 5.11.1993 Vekarassa.


NOKKAVARPUNEN, Coccothraustes coccothraustes

nokkavarpunen_turku_04_06.jpg

Nokkavarpunen, 26.4.2006 Turku. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Nokkanissestä on Ukin alueelta tiedossa kolmisenkymmentä havaintoa. Laji pesinee alueella satunnaisesti, ja lienee pesinyt kaupunkialueen liepeillä ainakin kesällä 2000. Talvikuukausilta ei ole ilmoitettu havaintoja.

Muutto

Ensimmäiset nokkavarpuset saapuvat yleensä vasta huhtikuussa, varhaisimpana 1 m Pitkäluodossa 22.3.2014. Lajin päämuutto osuu huhtikuun loppuun, jolloin paras päiväsumma on 3 yks Lepäisissä 22.4.1989. Viimeinen kevätmuuttajaksi tulkittava on nähty Vekarassa 6.5.2006.

Syysmuutto näyttää käynnistyvän syyskuun lopulla, aikaisimpana 1 m 22.9.2001 Vekarassa. Päämuutto on selvästi lokakuun loppupuoliskolla, mutta kahta lintua enempää ei ole kerrallaan havaittu. Marraskuulta on kaksi havaintoa, jotka molemmat ovat maininnan arvoisia: 7 m Kammelassa 1.11.1987 ja myöhäisimpänä 1 yks Lintuluodossa 16.11.1991.


LAPINSIRKKU, Calcarius lapponicus

171010clap.jpg

Lapinsirkku, Uki Kloppi 17.10.2010.

Lapinsirkku esiintyy Ukin alueella vain muuttoaikoina. Yhtään kesähavaintoa ei ole tiedossa ja talvelta vain yksi: 2 yks Mähkärlässä 18.1.2017. Laji on yleensä selvästi runsaampi kevätmuutolla, mutta syysmuuttokausi taas on hieman pidempi. Eniten lajia on nähty Hangossa ja ulkosaarilla.

Muutto

Ensimmäiset lapinsirkut on nähty aivan maaliskuun lopulla, 29.3. lajista on kolmekin havaintoa. Päämuutto ajoittuu huhtikuun lopulle tai huhti - toukokuun vaihteeseen. Suurin lukema on 60 yks Hangossa 7.5.1997. Kaikki yli kymmenen yksilön lukemat ovat aikaväliltä 20.4. - 8.5. ja joko Hangosta tai Vekarasta. Vekaran paras lukema on 32 yks 4.5.1991. Muutto loppuu keväisin todella nopeasti, sillä toukokuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen on vain kolme havaintoa, myöhäisimpänä 24.5.1969 Kajakulmassa 2 yks.

Syysmuutto alkaa aikaisintaan elokuun lopulla, josta on vain yksi havainto (25.8.2007 1 m Vasikkarissa). Päämuutto on syyskuun puolivälissä - loppupuolella, maksimina 21 yks Vekarassa 29.9.1991. Hangossa on syksyn suurin lukema vain 10 yks, 11.9.1995. Lokakuulta on vielä yli 20 havaintoa, mutta määrät jo vähäisiä, maksimina 4 yks Vekarassa 12.10.1995. Myöhäisin havainto lapinsirkusta on 2.11.2010 jolloin nähtiin 1 yks sekä Iso-Harmaaletolla että Vekarassa.


PULMUNEN, Plectrophenax nivalis

021110pniv2.jpg

Pulmunen, Uki Iso-Santakari 2.11.2010. 

Pulmusen esiintyminen Ukin alueella vaihtelee suuresti vuosittain. Lapinsirkun tapaan sitä nähdään pääosin vain muuttoaikoina, mutta joskus myös melko harvinaisena talvella. Kaikkiaan talvihavaintoja on viitisentoista, suurin osa näistä Hangosta. Suurin määrä on 22 yks 26. - 28.1.1995 Hangossa. Suurin osa talvihavainnoista on joulukuulta, ja helmikuulta on vain kaksi. Kesäkuukausina pulmusta ei ole nähty.

Muutto

Pulmusen kevätmuutto alkaa maaliskuussa ja huipentuu maaliskuun lopulla - huhtikuun alussa. Varhaisin muuttaja on nähty Vasikkarissa 3.3.1999. Suurin osa muuttohavainnoista on rannikon niemiltä, selvästi eniten juuri Vasikkarista. Suurimmat kertymät on kuitenkin nähty peltoalueilla, 31.3.2006 oli Arvassalossa 250 yks ja Valkiamerellä 200 yks. Suurin muuttolennossa nähty lukema maaliskuulta on 58 m Vasikkarissa 28.3.2008. Huhtikuun alun lukemat ovat kuitenkin suurimmat, ja erityisesti keväältä 2006. Silloin suurin kertymä oli 500 yks Kallelassa 7.4. ja myös Valkiamerellä, Ridanalassa ja Hakoisissa nähtiin yli sadan linnun parvia. Myös suurin muuttolukema on huhtikuulta: 2.4.1998 Vasikkarissa 108 m. Muutto loppuu nopeasti, sillä 16.4. jälkeen on huhtikuulta vain pari havaintoa. Toukokuultakin on vielä yksi havainto: 5.5.1997 1 yks Hangossa.

Syksyllä ensimmäiset pulmuset ilmaantuvat lokakuussa, syyskuun ainoa havainto on kuitenkin jo 19.9.2009 Ärväskiveltä. Seuraavaksi varhaisin on vasta 9.10.1993 1 yks Lepäisissä. Havainnot painottuvat lokakuun viimeiselle viikolle ja ulkosaaristoon, paras lukema on 120 yks Harmaaletoilla 21.10.2009. Marraskuun lukemat ovat pienempiä, parhaana 32 yks Hangossa 5.11.1994. Viimeiset muuttolennossa olevat linnut on nähty joulukuun puolivälissä.


KELTASIRKKU, Emberiza citrinella

280412ecit.jpg

Keltasirkku, Uki Esimo 28.4.2012. 

Keltasirkku on siksi yleinen koko vuoden, ettei laji herätä lintuharrastajissa useinkaan enempää kiinnostusta. Havaintokantaan on ilmoitettu selvästi alle sata havaintoa. Laji pesii koko kunnan alueella, myös ulkosaaristossa. Muutolla määrät ovat yleensä vähäisiä, ja suurimmat määrät nähdään hyvillä ruoka-apajilla. Ylivoimaisesti suurin parvi on ollut 1000 lintua 10.1.2002 (tarkempaa paikkaa ei ole tiedossa). Kaikki yli sadan linnun määrät ovat marras - helmikuulta taajamien tai peltoalueiden luota. Muuttolennossa ei ole raportoitu 20 lintua enempää. Muuttoaikoja on vaikeaa hahmottaa paikallisten lintujen liikkeiden takia.


MÄNTYSIRKKU, Emberiza leucocephala

embleu.jpg

Mäntysirkku, Uki Hanko 14.1.2017. Kuva P. Alho.

Suomen 10. mäntysirkku löytyi tyypillisesti talvisesta keltasirkkuparvesta Hangossa 14.1.2017 ja oli paikalla vielä ainakin 25.2.2017.


PELTOSIRKKU, Emberiza hortulana

201012ehor2.jpg

Nuori peltosirkku, Uki Iso-Harmaaletto 20.10.2012.

Peltosirkku on niin paljon harvinaistunut viime vuosikymmeninä, että voidaan pitää jo harvinaisuutena. Tätä osoittaa sekin, että havaintotietokannassa on vain noin 30 havaintoa. Vielä 1970 kuultiin Kalannissa yömuutolla kymmeniä lintuja. Laji epäilemättä pesii nykyisin vuosittain harvalukuisena kunnan aluella, mutta kesä - heinäkuulta on vain muutama havainto. Laji pesinee edelleen säännöllisesti Kallelan ja Valkiameren alueilla. Vuoden 2001 peltosirkkukartoituksessa saatiin Ukin osalta tulokseksi 13 paria, ja kokonaismääräksi arvioitiin 30 paria. Tuosta kanta lienee edelleen taantunut.

Muutto

Peltosirkku saapuu toukokuun aikana, ja varhaisin havainto on 2 yks 2.5.2008 Vekarassa. Vekarasta on ilmoitettu vain neljä keväthavaintoa ja Vasikkarista yksi, viimeksi mainitun ollessa myöhäisin ilmoitettu kevätmuuttohavainto (25.5.1995). Lajin syysmuutto tapahtuu pääosin elokuun lopulla, varhaisin havainto on 11.8.1973 2 yks Kajakulmassa. Koko elokuulta on yhteensä kymmenisen havaintoa. Ainoat syyskuun havainnot ovat 1 yks Vekarassa 25.9.1996 sekä 20.9.2015 ja koko TLY:n myöhäisin on Harmaaletoilla ollut nuori lintu 20.10.2012.


POHJANSIRKKU, Emberiza rustica

Embrus_Harmaaletot_20180823_GC1A6453.jpg

Pohjansirkku, Uki Harmaaletot 23.8.2018. Kuva R. Heinonen.

Pohjansirkku on myös vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Laji saattaa pesiä ainakin satunnaisesti Ukin korpialueilla, joskaan varmoja pesimähavaintoja ei ole tiedossa. Lajista on kaksi selvästi muuttokausien ulkopuolista havaintoa: 29.7.1973 1 koiras Ärväskivellä ja 13.7.1981 1 naaras Kalannin Rohijärvellä. Talvikaudelta ei ole havaintoja. Kaikkiaan lajista on ilmoitettu viitisenkymmentä havaintoa, joista suurin osa Vekarasta. Tämän vuosisadan puolelta on vain kymmenkunta havaintoa, eikä esim. vuosilta 2002 ja 2005 yhtään, eikä laji ole enää vuosittainen Uudenkaupungin alueella.

Muutto

Ensimmäiset pohjansirkut on keväällä nähty huhtikuun lopulla, varhaisimpana 18.4.2003 Hangossa. Yllättäen jo huhtikuussa on nähty 7 lintua, 29.4.1997 Vekarassa. Päämuutto on toukokuussa, yleensä kuun 10. päivän tienoilla. Selvästi paras toukokuun lukema on 7 yks Vekarassa 4.5.1991. Lajin vähenemistä kuvaa sekin, että toukokuulta ei ole ilmoitettu kuin yksi havainto 2000-luvun puolelta. Myöhäisin kevätmuuttaja on nähty 15.6.1991 Vekarassa.

Syksyllä ensimmäiset pohjansirkut saattavat ilmestyä elokuun lopulla, varhaisin on 1 yks Vähä-Harmaaletolla 23.8.2018. Päämuutto on syyskuun puolivälin paikkeilla, huippuna 8 yks Vekarassa 17.9.1995. Hangossa on 13 vuoden syysrengastusten yhteydessä saatu vain yksi pohjansirkku, 14.9.2007. Lokakuun puolella laji on nähty kahdesti Vekarassa, myöhäisimpänä 2 yks 19.10.1991.


PIKKUSIRKKU, Emberiza pusilla

290912epus2.jpg

Pikkusirkku, Uki Kloppi 29.9.2012. 

Pikkusirkusta on tiedossa yhteensä 10 havaintoa, yksi talvelta ja yhdeksän syksyltä. Merkityt ovat ARK:n hyväksymiä, muista ei ole varmaa tietoa mutta vuoden 1973 havainto on ainakin mainittu VS-linnut kirjassa. Havainnot:

30.1.1973 1 yks Sorvakko

19.10.1994 1 yks Vekara (ARK)

11.9.2005 1 yks Hanko (ARK)

19.10.2005 2 yks Vekara

14.9.2006 1 yks Hanko (ARK)

19.9.2009 1 yks Vekara (ARK)

29.9.2012 1 yks Kloppi (ARK)

24.9.2017 1 yks Vekara (ARK)

30.9.2017 1 yks Vekara (ARK)

7.10.2018 1 yks Lepäinen


KASTANJASIRKKU, Emberiza rutila

rutila_21.jpg

Kastanjasirkku, Uki Hanko 30.9.2002. Kuva P. Alho.

Ukin epäilemättä harvinaisin lintu sekä kotimaan että Euroopan mittakaavassa on Hangossa 30.9.2002 rengastettu 1kv koiras kastanjasirkku. Lintu oli paikalla vielä seuraavana päivänä 1.10.


PAJUSIRKKU, Emberiza schoeniclus

emberizaschoeniclus.jpg

Pajusirkku, Uki Kloppi 19.9.2009.

Pajusirkku on yleinen, joskaan ei kovin runsas sopivilla biotoopeilla Ukin alueella. Mitään arviota kannan suuruudesta ei ole saatavilla, kun kesäkuukausiltakin on ilmoitettu vain kolme havaintoa. Talvikaudelta on vajaa kymmenen havaintoa, enimmillään 3 yks Hangossa 1.1.2000 ja myöhäisimpänä 1 yks Hangossa 2.2.2000.

Muutto

Pajusirkun muutto alkaa maaliskuussa, varhaisimmat todennäköisiä muuttajia koskevat havainnot on tehty 7.3.1995 Kytämäenraumassa - saattavat tosin olla talvehtineitakin. Muuttolennossa ensimmäinen on nähty 16.3.2007 Niittuluodonkarilla. Kuun lopulla 28.3.1997 Hangossa oli jo kymmenen yksilöä. Päämuutto on huhtikuussa, mutta keväiset muuttajamäärät ovat vaatimattomia. Maksimina on 16 yks Hangossa 6.4.2006. Viimeiset muutolla nähdyt on tavattu 6.5.

Syksyllä pajusirkun muutto alkaa syyskuun alkupuolella, varhaisimpana 1 yks Harmaaletolla 9.9.2007. Päämuutto on syyskuun lopulla, jolloin suurin päivälukema on 50 yks Vekarassa 26.9.1998. Päämuuttoaikaa jatkuu lokakuun puoliväliin, ja lokakuun paras summa on 32 yks Hangossa 4.10.2004. Myöhäisin muuttavana nähty on 25.11.2006 Pullonkarissa.


HARMAASIRKKU, Miliaria calandra

milcal_070222_cyp_paphos_jjn_2395.jpg

Harmaasirkku, 22.2.2007 Kypros. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Pohjoisella esiintymisalueellaan taantuneesta harmaasirkusta on Ukista yksi havainto: 3.6.1999 1 yks Vekarassa.

TARHAKARKULAISIKSI LUOKITELLUT


MUSTAJOUTSEN, Cygnus atratus

cygatrki6w4937.jpgMustajoutsen, 21.3.2008 Nakkila. Kuva T. Lindroos (www.tarsiger.com).

16. - 25.4.2002 1 yks Kytämäenraumassa.


TIIBETINHANHI, Anser indicus 

ansindicus1.jpg

Tiibetinhanhia, 22.1.2008 Intia. Kuva L. Mäenpää (www.tarsiger.com).

26.4.2006 1 yks Pitkäluodossa.


FLAMINGO, Phoenicopterus ruber

flamingo_14_kuwait_09-05.jpg

Flamingo, 26.9.2005 Kuwait. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

1 yks 2. - 27.10.1988 Hiunpuhdissa.