KUHANKEITTÄJÄ, LEPINKÄISET, VARISLINNUT, KOTTARAISET, VARPUSET, PEIPOT

Päivitetty 18.3.2019 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: kuhankeittäjä, punapyrstölepinkäinen, pikkulepinkäinen, mustaotsalepinkäinen, isolepinkäinen, etelänisolepinkäinen, närhi, harakka, pähkinähakki, naakka, mustavaris, varis, nokivaris, korppi, kottarainen, punakottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo ja järripeippo.


KUHANKEITTÄJÄ, Oriolus oriolus

kuhankeittaja_05_unkari_07_07.jpg

Kuhankeittäjä, 22.7.2007 Unkari. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Kuhankeittäjästä on ilmoitettu 16 havaintoa:

                      19.5.1963 1 juv koiras Ahmasvedellä

                      12.- 13.6.1972 1 viheltelijä Janhualla

                      5.9.1976 1 naaraspukuinen Lyökissä

                      8.6.1978 1 yks Kalannissa

                      22.6.1983 1 yks Kalannin Pitkäjärvellä

                      15. - 16.6.1985 1 koiras Ahmasvedellä

                      13.7.2003 1 ääntelevä Lyökissä

                      4.6.2004 1 laulava juv. Vekarassa

                      17.9.2006 1 juv Vekarassa

                      29.5.2007 1 viheltelevä Niittuluodossa

                      31.5.2009 1 koiras Vekarassa

                      20.6.2009 1 koiras Hattukarilla

                      21.6.2009 1 koiras Vekarassa

                      25.5.2014 2 yks Lepäisissä

                      31.5.2016 1 yks Lepäisissä

                      13.6.2017 1 yks Kurulmissa

Yllättäen mukaan mahtuu siis kaksikin syyshavaintoa. Lisäksi laji on nähty Hangossa 1990-luvun lopulla.


PUNAPYRSTÖLEPINKÄINEN, Lanius isabellinus

Lanisa111017.jpg

Punapyrstölepinkäinen, Uki Vekara 11.10.2017. Kuva T. Lindroos.

Uudenkaupungin ja samalla koko TLY:n alueen ensimmäinen punapyrstölepinkäinen (alalajia isabellinus) löydettiin Vekaran Länsihaminasta 11.10.2017.


PIKKULEPINKÄINEN, Lanius collurio

laniuscollurio.jpg

Koiras pikkulepinkäinen, Uki Vekara 7.6.2009. 

Pikkulepinkäinen on nykyään melko harvalukuinen pesimälaji, lähinnä sopivassa kulttuuriympäristössä tai joidenkin suurimpien saarien katajanummilla. Lajin vähenemistä osoittaa, ettei yli kymmeneen vuoteen ole tavattu kaksinumeroisia lukuja edes Vekarasta.

Muutto

Pikkulepinkäinen saapuu aikaisintaan toukokuun toisella viikolla, aikaisimman havainnon ollessa Vekarassa 3.5.2008. Vekarassa oli 10.5.2003 jo viisi lintua. Päämuutto on toukokuun loppupuolella, ja ainoa yli kymmenen linnun ilmoitettu lukema on 20 yks Vekarassa 25.5.1995.

Syysmuutto alkaa heinä - elokuun vaihteessa, ja on vilkkaimmillaan elokuun lopulla. Parhaat päiväsummat ovat kuitenkin vain 7 yks 11.8.1973 Kajakulmassa ja 17.8.1974 Vekarassa. Syyskuulta on kymmenisen havaintoa, joista suurin osa Vekarasta ja Hangosta. Lokakuulta on kaksi havaintoa: 1 yks Vekarassa 1.10.1998 ja 1 nuori lintu Mattisissa 8.10.2010.


MUSTAOTSALEPINKÄINEN, Lanius minor

laniusminor.jpg

Mustaotsalepinkäinen, Uki Kukainen 11.7.2009. 

Mustaotsalepinkäinen on nähty Ukin alueella viidesti:

30.5.1976 1 yks Kuivaraumassa

10.6.1995 1 yks Vekarassa

14.7.2006 1 yks Arvassalossa

11.-14.7.2009 1 yks Kukaisissa

6.-19.10.2018 1 nuori lintu Valkiamerellä


ISOLEPINKÄINEN, Lanius excubitor

220412lexc.jpg

Isolepinkäinen, Uki Vekara 22.4.2012. 

Isolepinkäinen on hyvin harvalukuinen eikä ehkä edes vuosittainen pesijä Ukin alueella. Lajista tunnetaan pesimähavainto Pitkäluodosta vuodelta 1974, mutta vakituisimmin laji saattanee pesiä kunnan koillisosien suoalueilla. Keväisin isolepinkäinen on vähälukuinen, mutta syksyisin runsaampi. Varmimmin sen näkee ulkosaarilla lokakuussa. Talvihavaintoja on runsaasti, vielä helmikuultakin.

Muutto

Isolepinkäisen kevätmuuton alkua on mahdoton arvioida talvehtijoiden takia. Päämuutto lienee huhtikuun alkupuolella, mutta on vaikea hahmottaa koska kahta lintua päivässä enempää ei kevätpuolella ole nähty. Viimeiset nähdään toukokuun puolella, myöhäisin 17.5.1996 Hangossa.

Syysmuutto käynnistyy yleensä syyskuun puolivälissä, aikaisimpien havaintojen ollessa 12.9. Tästä poikkeuksena havainto elokuulta 23.8.2010 Kytämäenraumalta. Päämuutto on lokakuun alkupuoliskolla, maksimina 10 yks Vekarassa 4.10.1998. Marraskuulta havaintoja on jo huomattavasti vähemmän, ja maksimissaan kahdesta linnusta päivässä.


ETELÄNISOLEPINKÄINEN, Lanius meridionalis

lanmer_050523_fin_lemland_jjn_8049.jpg

Etelänisolepinkäinen, 23.5.2005 Lemland. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Etelänisolepinkäisen alalaji pallidirostris on tavattu Ukissa kerran: 9.6.2005 1 2kv lintu Hangossa.


NÄRHI, Garrulus glandarius

271013ggla.jpg

Närhi, Uki Pullonkari 27.10.2013.

Närhi on melko yleinen, joskaan ei runsas, Ukin metsäalueilla rannikolta sisämaahan. Syksyisin esiintyminen on runsainta ja joskus nähdään vaelluksia, joiden yksilömäärät Ukissa eivät kuitenkaan yllä lähellekään etelärannikon lukemia. Syksyisin lajia voi nähdä myös ulkosaaristossa.

Kevätkaudella laji on vähälukuinen ja usein vaikeasti havaittava. Varmimmin sen näkee tien varressa lennähtämässä tai kuulee rääkymässä reviirin lähellä. Kevätkaudelta ainoa mainittava havainto on 6 yks Vekarassa 29.4.2006.

Syksyllä vilkkain liikehdintäaika sijoittuu syys - lokakuun vaihteeseen. Suurin päivälukema on 165 yks Niittuluodonkarilta 22.9.2010 ja Palokarissa nähtiin 80 yks 26.9.2010. Muilta vuosilta mainittakoon Pohjaisissa 4.10.2005 nähdyt yhteensä 47 vaeltavaa. Vekarasta on ilmoitettu vain neljä syyshavaintoa: 26.9.2004 9 yks, 8.10.2008 1 yks, 2.10.2010 12 yks ja 9.10.2010 4 yks. Talvikaudella laji ei juuri enää parveile - suurin ilmoitettu määrä on vain neljä yksilöä.


HARAKKA, Pica pica

picapica.jpg

Harakka, Uki Kammela 6.9.2009. 

Harakka on yleistynyt viime vuosikymmeninä ja sitä näkee säännöllisesti myös saaristossa ja ajoittain ulkosaaristoa myöten. Kulttuurialueilla laji on kaikkialla runsas. Syksyisin voi nähdä toisinaan vähäistä vaellusta, mutta suurin määrä on vain 10 yks SSW 15.11.1999 Vasikkarissa. Vekarasta on useita havaintoja, samoin Santakareilta. Talvikaudella laji voi olla suurinakin parvina, maksimina 68 yks Ukin kaatopaikalla 21.2.2009.


PÄHKINÄHAKKI, Nucifraga caryocatactes

nucifragacaryocatactes.jpg

Pähkinähakki, Uki Kurulmi 4.11.2008.

Pähkinähakki on Ukin alueella hyvin harvinainen eikä ehkä edes vuosittainen pesimälaji. Lähinnä lajia näkee vaellusten yhteydessä, jolloin määrät voivat olla suuriakin. Laji on ilmeisesti pesinyt ainakin Lokalahdella, mutta tuoreita vakituisia reviirejä ei ole tiedossa. Kevätpuolella laji on hyvin vähälukuinen, eikä maalis - toukokuulta ole ilmoitettu yhtään havaintoa. Tammi - helmikuussa 1999 laji talvehti Ukin keskustan alueella.

Syysvaellukset saattavat alkaa jo heinäkuun lopulla - varhaisin havainto on 21.7.2007 3 yks Lokalahdella. Vaelluksen huippu on yleensä jo elokuussa, ja ylivoimaisesti suurin päivälukema 363 yks onkin nähty 22.8.1995 Vasikkarissa. Lähes kaikki yli kymmenen linnun lukemat ovatkin vuoden 1995 vaellukselta, poikkeuksena 20 m Vekarassa 16.8.1968, 17 m Lokalahdella 28.8.1996, 21 m Putsaaressa 30.9.1992 ja Petsamossa 12 m 1.10. ja 17 m 8.10.1977. Vuoden 1995 vaellus kesti pitkään, sillä vielä 7.10. vaelsi Putsaaressa 85 yks. Marras - joulukuulta on ilmoitettu enää vain kolme havaintoa.


NAAKKA, Corvus monedula

corvusmonedula.jpg

Naakka muutolla, Uki Vasikkari 5.4.2009.

Varislintujen syysmuutto on Ukin alueella näyttävää, ja vilkkainta koko TLYn alueella. Muutto tapahtuu usein leveänä rintamana, hieman tuulen suunnasta riippuen. Lännenpuoleinen tuuli saattaa painaa muuton idemmäs, jolloin suurimmat määrät nähdään Lyökin eteläpuolella. Idänpuoleisilla tuulilla suurimmat lukemat nähdään usein Lyökin pohjoispuolella. Naakka on pesimälajin Ukin alueella vähälukuinen. Keväällä lajia sen sijaan näkee muutolla yleisenä, joskaan ei erityisen runsaana. Lisäksi pieniä naakkaparvia saattaa liikkua pitkään jopa alkukesään asti.

Muutto

Keväällä naakka saapuu aikaisin, varhaisimman ilmoitetun ollessa 13 m Hangossa 11.2.2002. Maaliskuun suurin lukema on nähty jo 10.3.2007 Hangossa, jolloin muutti yht. 501 yks. Kevään suurin muutto on 700 m Lamminjärvellä 5.4.2008 ja suurin paikalliskertymä on 500 yks Arvassalossa 11.4.2006. Loppukevään - alkukesän liikehdintää edustavat esim. 10 S Vasikkarissa 18.5.1996 ja 3 S Vasikkarissa 6.6.1995.

Syysmuutto alkaa syyskuun lopulla, ja syyskuun maksimi on 193 m Kokonvuorella 30.9.1990. Päämuutto sijoittuu yleensä lokakuun puolivälin seudulle. TLYn alueen ennätysmuutot ovat 14 480 m Vekarassa 1.10.2011 ja 12300 m Lyökissä 15.10.2005. Yli kymmenetuhannen pääsee myös Lyökistä nähty 10150 m 10.10.2010. Yli tuhannen linnun muuttoja on kolmisenkymmentä, ja myöhäisin nelinumeroinen on 2000 m Vekarassa 24.10.1998. Muutto hiipuu nopeasti lokakuun loppupuolella, eikä marraskuussa ole nähty enää sataakaan lintua päivässä. Talvikauden maksimi on 400 yks Ukin kaatopaikalla 14.3.2010.


MUSTAVARIS, Corvus frugilegus

061013cfru2.jpg

Mustavaris, Uki Vasikkari 6.10.2013. 

Mustavaris ei tiettävästi pesi Ukin alueella, sen enempää havaintotietokannan kuin lintuatlastietojenkaan mukaan. Havaintotietokannassa ei ole yhtään havaintoa heinä - elokuulta. Muuttoaikoina lajia sen sijaan nähdään säännöllisesti, sekä keväällä että lukumääräisesti enemmän syksyllä. Talvikaudelta on tiedossa vain neljä havaintoa: 26.2.1998 1 yks Pietolassa (muuttaja?), 26.12.2000 1 yks Hangossa, 12.1. - 9.2.2008 1 yks Ukin kaatopaikalla ja 23.1.2016 1 yks Kalasatamassa.

Muutto

Mustavaris on aikainen muuttaja ja ensimmäisiä nähdään usein jo maaliskuun alussa, ensimmäinen "helmikuussa" 2 yks 29.2.2012 muuttavana Rohijärvellä. Kuun puolivälissä muutto voi olla jo vilkastakin - maaliskuun suurin määrä on 57 m Vekarassa 16.3.2008. Maaliskuu on itse asiassa päämuuttoaikaa, sillä huhtikuun maksimi on vain 12 yks Valkiamerellä 5.4.2006. Muuttokausi on kuitenkin hyvin pitkä, sillä toukokuusta on vielä useita havaintoja ja viimeiset muuttajat on nähty kesäkuussa, myöhäisimpänä 2 yks N Vekarassa 11.6.1994.

Syksyllä ensimmäiset ilmestyvät yleensä aivan syyskuun lopulla, varhaisimpana 1 yks Kytämäenraumalla 22.9.2008. Syksyn muuttokausi on melko lyhyt, päämuuton sijoittuessa muun varsilintumuuton huipun yhteyteen lokakuun puolivälissä. Suurin päivälukema on 383 m Liesluodossa 11.10.1988. Havainnoista päätellen mustavarikset muuttanevat keskimäärin ulompaa reittiä kuin muut varislinnut. Marraskuuhun mennessä muutto on käytännöllisesti katsoen ohi, sillä marraskuulta on enää kolme havaintoa ja nämäkin kaikki paikallisista yksittäisistä linnuista.


VARIS, Corvus corone

corvuscorone.jpg

Varis, Uki Vasikkari 23.8.2009. 

Varis on yleinen pesimälaji koko kunnan alueella, aivan ulkosaaristosta sisämaahan asti. Laji pesii myös lähes puuttomilla ulkoluodoilla katajissa tai yksittäisissä puissa. Muuttoaikoina laji on runsas ja TLYn komeimmat varismuutot nähdäänkin Ukin alueella. Vilkkaina muuttopäivinä variksia muuttaa jatkuvana virtana hyvin hajanaisissa parvissa ja usein melko leveällä rintamalla. Variksia liikkuu myös muuttoaikojen ulkopuolella pienehköinä, joskus kymmenienkin lintujen parvina, koostuen ilm. pesimättömistä yksilöistä - esim. 60 yks parvi Vasikkarissa 19.8.1995. Talvikaudella laji on kuitenkin vähälukuinen eikä esim. saaristossa välttämättä jokapäiväinen nähtävyys. Talvikauden suurin lukema on 300 yks Ukin kaatopaikalla 17.12.2010.

Muutto

Variksen kevätmuutto alkaa jo helmi - maaliskuun vaihteessa, varhaisimpien selvien muuttajien päiväyksen ollessa 23.2.2008 Vasikkarissa (7 m N). Muutto on yleensä vilkkaimmillaan maaliskuun lopulla, suurin summa 2200 m nähtiin Vasikkarissa 18.3.2019. Niinkin aikaisin kuin 10.3.2007 muutti Hangossa jo yht. 469 yks. Koko kevätkauden toiseksi suurin päivälukema on kuitenkin varsin myöhään: 21.4.1997 Kankarovuorella muutti yht. 1100 yks. Toukokuun puolelta ei ole kuitenkaan muuttajia enää ilmoitettu.

Syksyllä variksen muutto alkaa syyskuun puolivälissä ja päämuutto osuu aina lokakuulle, yleensä kuun puoliväliin. Kolme suurinta muuttoa ovat 24714 m Liesluodossa 11.10.1988, 17100 m Lyökissä ja Vekarassa 21.10.1998 ja 17000 m Lyökissä 15.10.2005. Yli tuhannen linnun muuttoja on ilmoitettu kolmisenkymmentä, kaikkien osuessa aikavälille 7. - 29.10. Kuitenkin vielä marraskuun puolelta on yksi yli tuhannen linnun muutto - 4.11.1999 Vasikkarissa 1730 m. Pieniä määriä lounaaseen muuttavia lintuja saattaa nähdä vielä tammikuussakin.


NOKIVARIS, Corvus corone corone

nokivaris.jpg

Nokivaris, 16.7.2006 Iso-Britannia. Kuva T. Lindroos (www.tarsiger.com).

Nokivariksesta on neljä havaintoa: 5. - 7.12.2002 1 yks Ukin satamassa, 2. - 18.2.2006 1 yks Käätyjärven - Kemirantien välisessä maastossa, 2.9.2012 1 yks Valkiamerellä ja 31.10.2013 1 yks Valkiamerellä.


KORPPI, Corvus corax

corrax110916.jpg

Korppi, Uki Vasikkari 11.9.2016. 

Korppi on runsastunut eteläisessä Suomessa, ja Ukin alueellakin laji on yleinen. Kunnan pesimäkanta lienee vähintään kymmeniä pareja. Se pesii aina suurilta ulkosaarilta (mm. Vekara ja Kajakulma) sisämaahan saakka. Laji on talvella yleisin varislintu, ja syksyisin näkee muutamien tai kymmenienkin lintujen kierteleviä parvia. Suurimmat määrät on nähty Ukin kaatopaikalla, maksimina 100 yks 20.8.2002 ja 27.6.2008. Suurin lennossa nähty määrä on 75 yks Hangossa 5.9.2007, ilmeisesti matkalla kaatopaikalta yöpymään saaristoon. Variksen tapaan kierteleviä pesimättömien lintujen pikku parvia saattaa nähdä mihin aikaan vuodesta tahansa. Talvikaudelta suurin kerääntymä on 95 yks Ukin kaatopaikalta 20.2.2010.


KOTTARAINEN, Sturnus vulgaris

sturnusvulgaris.jpg

Kottaraisparvi, Uki Ärväskivi 3.7.2008. 

Kottarainen on vähentynyt 1990-luvun loppupuolen tasostaan, eikä aikaisemmin melko usein nähtäviä "kottaraissumuja" juuri enää näe. Väheneminen näkyy myös Ukista ilmoitetuissa havainnoissa, vaikka ehkä hienoista elpymistä onkin viime vuosina tapahtunut. Saaristossa laji on pesimälintuna harvinainen, sisämaassa tavallinen muttei yleinen. Talvikaudelta on varsin runsaasti havaintoja, joista kuitenkin ylivoimainen enemmistö Ukin kaatopaikalta. Enimmillään siellä on nähty 210 yks 20.1.2012. Ukin kaupunkialueen ulkopuolelta on vain kourallinen talvihavaintoja, ulkosaaristosta ei yhtään.

Muutto

Ensimmäiset kottaraiset saapuvat yleensä maaliskuun puolivälin seudulla, mutta varhaisinta havaintoa on vaikea erottaa talvehtijoiden takia. Kallelassa 8.3.2007 nähty lintu on ilmeisesti varhaisin talvehtimispaikkojen ulkopuolella nähty. Ensimmäinen muuttolennossa havaittu on 20.3.1999 Vasikkarista. Päämuutto on huhtikuun alkupuoliskolla, suurimman lukeman ollessa lepäilevistä linnuista 450 yks Valkiamerellä 7.4.2006. Suurin muuttolennossa nähty määrä on vain 30 m Hangossa 6.4.2006. Myöhäisintä kevätmuuttajaa edustanee 1 yks Harmaaletoilla 5.5.2007.

Kottaraisillakin näkee kesäisin ilmeisiä pesimättömien lintujen parvia, esim. 35 yks Ärväskivellä 14.6.2007. Lajin parveilu alkaa heinäkuun alkupuolella, aikaisimpana suurparvena 150 yks Vekarassa 5.7.1990. Heinäkuun suurin parvi on 600 yks Kukaisissa 31.7.1990. Elokuun loppupuolella kottaraisella näkee jo selvää syysmuuttoa, esim. Vasikkarissa yht. 200 m S-SW 24.8.1996. Suurimmat kottaraisparvet on nähty syyskuun alkupuolella, maksimina 2500 yks parvi Liesluodossa 15.9.1996. Varsinainen syysmuutto tapahtuu kuitenkin usein varsin huomaamatta, sillä merkittäviä muuttomääriä on nähty ani harvoin. Selvästi suurimpana on 440 m Vekarassa 15.10.1995. Muut päiväsummat jäävät enintään noin 50 lintuun. Viimeisiä lintuja muuttolennossa nähdään vielä marraskuun puolella.


PUNAKOTTARAINEN, Sturnus roseus

punakottarainen_3_rauma_9-02_copy.jpg

Punakottarainen, syyskuu 2002 Rauma. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Punakottaraisesta on Ukista vain yksi havainto: juv. lintu Pullonkarilla 1. - 19.10.2002 (mahdollisesti sama lintu kuin aiemmin Kylmäpihlajalla, kuvassa).


VARPUNEN, Passer domesticus

passerdomesticus.jpg

Varpunen, Uki Kukainen 1.10.2010.

Varpunen ei vähenemisestään huolimatta tunnu innostavan harrastajia ilmoittamaan havaintojaan, sillä tietokannassa on vuoden 2008 alussa vain 25 havaintoa. Varpunen kuitenkin löytyy useimmilta vähänkään laajemmilta asutusalueilta, mutta aikanaan varpusella tavalliset syysvaellukset tuntuvat jääneen historiaan. Tällaisista syysvaeltajista on vain kaksi havaintoa, ylilentävän parven ääntä Vasikkarissa 9.10.1999 ja 1 kiert. Putsaaressa 26.9.2010. Suurin varpusista ilmoitettu määrä on 65 yks Rantakadulta 29.11.2006.


PIKKUVARPUNEN, Passer montanus

171010pasmon.jpgPikkuvarpunen, Uki Ärväskivi 17.10.2010.

Yleistyvästä pikkuvarpusesta on ilmoitettu havaintotietokantaan toistasataa havaintoa. Lajia nähdään satunnaisesti vaeltavana ulkosaaristoa myöten sekä keväisin että syksyisin. Valtaosa havainnoista on kuitenkin vakituisilta asuinpaikoilta, joita on mm. Pietolassa, Kallelassa, Santtiossa ja Pyhämaan kirkonkylässä. Suurin määrä on 42 yks Hangossa 13.8.2008. Loppusyksyiltä on melko paljon havaintoja Ukin kaatopaikalta. Eniten selviä vaeltelijoita on havaittu Vekarassa, enimmillään 6 yks 20.10.2004. Ainoat muut ulkosaaristohavainnot ovat Kajakulmassa 1 N 22.5.1983, Putsaaressa 11 yks SW 26.9.2010 ja Ärväskivellä 1 yks 17.10.2010.


PEIPPO, Fringilla coelebs

fringillacoelebs.jpg

Peippo, Uki Vekara 30.4.2009. 

Peippo on yleinen koko Ukin alueella puuttuen pesimälajina vain vähäpuustoisilta ulkosaarilta. Keväisin muuttajamäärät ovat melko vaatimattomia, mutta syksyisin saatetaan joskus nähdä yli satakertaisia määriä keväiden parhaisiin määriin verrattuna. Syksyisin muutto on aina keväistä selvästi runsaampaa mutta varsinaisia suurmuuttoja on osunut Ukin alueelle harvoin. Talvikaudella laji on säännöllinen mutta vähälukuinen. Suurin talvilukema on 50 yks Kalannin asemalta 1.12.1993. Helmikuultakin on vielä toistakymmentä havaintoa, enimmillään 6 yks Pietolassa 3.2.2007.

Muutto

Keväällä peipot saapuvat yleensä varsin täsmällisesti maaliskuun lopulla, mutta varhaisimmat on nähty jo kuun puolivälissä, varhaisimpana selvänä muuttohavaintona 2 N Niittuluodonkarilla 14.3.2007. Kuun lopulla on nähty jo 82 m Liesluodossa 29.3.2007. Päämuutto osuu huhtikuun puolivälin seutuville, mutta suurimmat kevätmuutot ovat vain noin 200 yks 23.4.1995 Vasikkarissa ja tasan kymmenen vuotta myöhemmin Liesluodossa. Muuton päättymisestä ei ole ilmoituksia.

Syysmuutto alkaa elo - syyskuun vaihteessa ja huipentuu syyskuun lopulla - lokakuun alussa. Suurimmat muutot on nähty Putsaaressa: 7.10.1995 n. 130 000 m, 29.9.1991 n. 120 000 m ja 23.9.1996 noin 55 000 m ja samana päivänä Lyökin Ukonpuhdissa noin 35 000 m. Mukana edellä mainituissa lukemissa ovat olleet myös järripeipot, joita ilmoitusten mukaan on ollut selvä vähemmistö. Yli kymppitonnin muuttoja on syys - lokakuun vaihteessa useita muitakin, pääosin Putsaaresta mutta myös mm. Kankarovuorelta. Peipon muutto on ohi varsin nopeasti, siltä lokakuun loppupuolelta ei ole enää ilmoituksia muuttavista linnuista.


JÄRRIPEIPPO, Fringilla montifringilla

250911fmon.jpgJärripeippo, Uki Laitakari 25.9.2011. 

Järripeippo esiintyy Ukin alueella vain läpimuuttajana, vaikka lajista tosin on yllättäen kesähavaintojakin lähes parikymmentä. Pesimähavaintoja ei kuitenkaan ilmeisesti tunneta. Muutolla laji on sekä keväällä että syksyllä selvästi peippoa vähälukuisempi. Kesäkuukausina laji on nähty 23.6.1969 Rohijärvellä, Vekarassa 14.7.2000 5 yks (!), 26.7.1997 2 yks Hylkikarilla, 28.7.1977 1 yks Vekarassa, 31.7.1999 1 yks Harmaaletoilla ja 11.8.1985 Santtiontiellä. Talvikuukausilta on kymmeniä havaintoja, enimmillään 50 yks Kalannin asemalla 1.12.1993 ja 46 yks Lyökissä 14.1.2001. Vielä helmikuussakin on nähty 20 yks Pietolassa v. 1999.

Muutto

Keväällä järripeippo saapuu keskimäärin hieman peippoa myöhemmin, vaikka ensimmäiset järritkin on nähty maaliskuun lopulla - varhaisimmillaan 29.3. pariltakin vuodelta. Päämuutto on samoihin aikoihin kuin peipolla, huhtikuun loppupuolella. Maksimi on vain 200 m Vasikkarissa 23.4.1995. Toukokuun puolella määrät ovat olleet enää yhdestä kolmeen yksilöön. Viimeiset muuttajat nähdään joskus vasta kesäkuun puolella ja lajista onkin viisi havaintoa vielä kesäkuun alusta, Vekarasta ja Vasikkarista.

Syksyllä lajin muutto alkaa jo elokuun loppupuolella, josta on viitisen havaintoa. Päämuutto on hieman myöhemmin kuin peipolla, vasta lokakuun alussa. Parhaat päivät ovat 5500 m Putsaaressa 2.10.2004, 4350 m Vasikkarissa 1.10.2000 ja 2000 m Vekarassa 12.10.1995. Muut lukemat jäävät reilusti alle tuhannen linnun. Peipon kohdalla mainituissa massamuutoissa on epäilemättä ollut mukana järrejäkin edellä mainittuja suurempia lukemia.