UUNILINNUT, HIPPIÄISET, SIEPOT, TIMALIT, TIAISET, NAKKELIT, PUUKIIPIJÄT

Päivitetty 21.10.2018 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: idänuunilintu, lapinuunilintu, hippiäisuunilintu, taigauunilintu, kashmirinuunilintu, ruskouunilintu, sirittäjä, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, tulipäähippiäinen, harmaasieppo, pikkusieppo, kirjosieppo, viiksitimali, pyrstötiainen, viitatiainen, hömötiainen, lapintiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, pähkinänakkeli ja puukiipijä.


IDÄNUUNILINTU, Phylloscopus trochiloides

iduli.jpg

Idänuunilintu, 25.5.2007 Kirkkonummi. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Idulista on vajaa kaksikymmentä havaintoa, joista valtaosa on Vekarasta. Vekarassa laji viihtyy erityisesti keskiosan männikössä järven pohjoispuolella. Lintuja on aina ollut vain yksi lukuun ottamatta 11.6.1992, jolloin Vekarassa oli peräti 6 laulavaa! Varhaisimmat havainnot ovat toukokuun viimeiseltä päivältä ja myöhäisin 25.6.2006 Korsaaresta. Edellä mainittujen lisäksi laji on havaittu Kajakulmassa, Liesluodossa, Pitkäluodossa, Varanpäässä, Iso-Vehasessa, Pohjaisissa, Kursilassa ja Kairamaassa. Vekaran havainnoista osa koskenee samoja lintuja, ja minimissään eri yksilöitä on havaittu 19 (mukana siis tuo kuuden päivä Vekarasta).


LAPINUUNILINTU, Phylloscopus borealis

borealis.jpg

Lapinuunilintu, 22.6.2004 Kuusamo. Kuva S. Laukkanen (www.tarsiger.com).

Lapinuunilintu on nähty Ukin alueella vain kerran: 10.6.1997 laulava lintu Vekarassa.


HIPPIÄISUUNILINTU, Phylloscopus proregulus

phylloscopusproregulus.jpg

Hippiäisuunilintu, Uki Kloppi 29.10.2008. 

Hippiäisuunilintu on ollut lähes jokavuotista "herkkua" Ukin ulkosaaristossa. Tiedossa on yht. 26 havaintoa, joista 19 on Vekarasta. Syyskuun puolella laji on nähty kolmasti, 25.9.1999 ja 30.9.2003 Vekarassa sekä 21.9.2013 Iso-Santakarilla. Kaikki muut havainnot ovat lokakuulta, myöhäisin näistä 31.10.1998 Vekarassa. Vekarassa on nähty viidesti enemmän kuin yksi lintu samana päivänä: 9.10.1999 ja 17.10.2003 (2 yks), 23.10.1996 ja 7.10.2003 (3 yks) ja 13.10.1996 (4 yks). Myös Klopilla nähtiin 3 yks 29.10.2008 ja samana päivänä 1 yks Iso-Harmaaletolla. Muut lajin tapaamispaikat ovat Liesluoto (2 havaintoa), Hylkikari, Vähä Harmaaletto ja Ärväskivi.


TAIGAUUNILINTU, Phylloscopus inornatus

200910pino.jpg

Taigauunilintu, Uki Vekara 20.9.2010. 

Taigauunilintu on nykyään selvästi hippiäisuunilintua tavallisempi, ja Ukista on tiedossa yli 40 havaintoa. Nämä jakautuvat aikavälille 25.8. - 2.11. Havainnoista suurin osa on Vekarasta, kolme Hangosta, sekä muualta Pyhämaasta, Pullonkarilta, Liesluodosta, Klopilta, Kettelistä, Putsaaresta, Hylkikarilta, Vasikkarista, Rohijärveltä ja Lyökistä 1-2 kustakin. Kahdeksan kertaa on nähty enemmän kuin yksi lintu: 23.10.1996 3 yks Vekarassa (samana päivänä siis myös kolme hippiäisuunilintua!), 20.9.2008 niin ikään 3 yks Vekarassa ja 21.9.2008 2 yks Pullonkarissa, 4 yks Vekarassa 14.9.2013, ainakin 8 yks Vekarassa 21.9.2013, 4 yks Vekarassa 14.9.2016, 3 yks Vekarassa 10.9.2017 ja 8 yks Vekarassa 26.9.2017. Pari vanhempaa marraskuista havaintoa (1.11.1980 Vekarasta ja 2.11.1993 Kettelistä) saattanevat hyvinkin koskea kashmirinuunilintuja.


KASHMIRINUUNILINTU, Phylloscopus humei

phyhum_051107_fin_helsinki_jjn_2837.jpg

Kashmirinuunilintu, 7.11.205 Helsinki. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Kashmirinuunilinnusta on Ukista kaksi hyväksyttyä havaintoa ja molemmat Vekarasta: 21.10.2000 ja 19.10.2003.


RUSKOUUNILINTU, Phylloscopus fuscatus

fuscatus.jpg

Ruskouunilintu, 17.10.2004 Helsinki. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Ruskouunilinnusta on Ukista peräti kuusi havaintoa, yhteensä kuudesta yksilöstä:

                      6.10.1999 2 yks Vekarassa

                      14.10.2000 1 yks Vekarassa

                      19.10.2000 1 yks Vekarassa

                      12.10.2002 1 yks Liesluodossa

                      17.10.2005 1 yks Vekarassa

                      12.10.2018 1 yks Liesluodossa


SIRITTÄJÄ, Phylloscopus sibilatrix

phylloscopussibilatrix.jpg

Sirittäjä, Uki Iso-Harmaaletto 6.8.2008. 

Sirittäjän kanta Ukin alueella ei ole kovin runsas, sillä lajin suosikkimetsätyyppi ei ole kovin yleinen. Havaintotietokannassa on vain vajaat 30 havaintoa, mikä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa lajin esiintymisestä. Sopivissa biotoopeissa lajia tapaa niin rannikolla kuin sisämaassakin. Muutolla lepäilijät ovat harvinaisia ulkosaarillakin.

Muutto

Varhaisin sirittäjä on havaittu 23.4.1983 Liesluodossa. Päämuutto lienee yleensä toukokuun puolivälin paikkeilla, ainoat yli yhden linnun ilmoitukset ovat 3 yks Vekarasta 7.5.2004 ja 2.5.2008. Muuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja, Vekaran myöhäisin on 21.5.2000.

Syysmuutto käynnistynee jo heinäkuussa, mutta selvät havainnot muutolla olevista linnuista puuttuvat. Elokuulta on vain kolme ja syyskuulta samoin kolme havaintoa, myöhäisimpänä 28.9.1993 1 yks Vekarassa.


TILTALTTI, Phylloscopus collybita

phycol141016.jpg

Tiltaltti, Uki Vähä-Harmaaletto 14.10.2016. 

Tiltaltti on melko vähälukuinen muttei harvinainen rehevien sekametsien asukki Ukin alueella. Varmimmin sen näkee syysmuuton yhteydessä ulkosaarilla, keväisin se on muuttajana vähälukuinen. Lajista on kolme talvihavaintoa: 5.12.1998 1 yks Pullonkarilla, 28.12.2008 1 yks Vekarassa ja 6.12.2014 1 yks Kaatopaikalla.

Muutto

Ukin ensimmäiset tiltaltit on havaittu huhtikuun alkupuolella, varhaisimpana 1 yks Hangossa 8.4.2001. Huhtikuun loppupuolella lajia näkee jo yleisemmin, ja Vekarassa on havaittu 16.4.2004 yht. 8 yks. Muutto loppuu toukokuun alkupuoliskolla - Vekarassa on nähty 4 yks vielä 9.5.2007.

Syysmuutto käynnistyy elokuussa, ja varhaisin selvä muuttaja on nähty 12.8.2006 Harmaaletoilla. Päämuutto on yleensä syyskuun loppupuolella, suurimman lukeman ollessa 123 yks saarilta 21.9.2008. Harmaaletoilla oli kuitenkin jo 7.9.2008 yhteensä n. 40 tiltalttia. Lokakuulta on vielä runsaasti havaintoja, enimmillään 15 linnusta päivässä Vekarasta 4.10.1999 ja 19.10.1996. Lokakuun havainnoista on ylivoimainen enemmistö juuri Vekarasta. Marraskuultakin on vielä toistakymmentä havaintoa, joista mainittakoon 3 yks Vekarassa 3.11.1998 ja 1 yks Lyökissä 27.11.2005.

Tristis-alalajin tiltaltista on Ukista vain yksi hyväksytty havainto - todennäköisesti ennen kaikkea sen takia että rengastus Vekarassa on ollut hyvin vähäistä: 30.10.1994 1 yks rengastettiin Vekarassa. Maastossa tristis-äänisistä linnuista on useita havaintoja.

 


PAJULINTU, Phylloscopus trochilus

phylloscopustrochilus.jpg

Pajulintu, Uki Iso-Harmaaletto 6.9.2009.

Runsaslukuisin varpuslintumme on hyvin yleinen myös koko Ukin alueella, mutta ei pesi ulkosaariston puuttomilla, vain katajaa kasvavilla luodoilla. Muuttoaikoina sitä sen sijaan saattaa nähdä puuttomilla ulkosaarilla melko suuriakin kertymiä. Talvihavaintoja ei tunneta.

Muutto

Ensimmäiset pajulinnut nähdään usein jo huhtikuun loppupuolella, selvästi varhaisimpana 15.4.1989 1 yks Vekarassa. Kuljussa oli 26.4.2006 jo kolme laulavaa. Toukokuussa olevan päämuuton ajalta on vähän ilmoitettuja havaintoja, suurimpana lukuna 40 yks Vekarassa 8.5.1997.

Syysmuutto alkaa heinä - elokuun vaihteessa, ja on vilkkaimmillaan noin kuukautta myöhemmin. Elokuun ja koko syksyn paras lukema on 110 yks Vähä-Harmaaletolla kolmessa pienessä pensaassa 24.8.2006. Syyskuun suurin lukema on 150 yks saarilta 21.9.2008. Syyskuun lopullakin pajulintu on usein vielä yleinen, esim. 27.9.1990 30 yks Vekarassa. Lokakuulta on vielä yli 30 havaintoa mutta määrät ovat jo vähäisiä, enimmillään 4 yks päivässä. Valtaosa havainnoista on Vekarasta tai Hangosta. Lokakuun loppupuoliskolla on kuitenkin nähty enää kaksi lintua ja marraskuussakin vielä kahdesti: 4.11.2007 sekä 4.11.2012 Vekarassa. Tämä on samalla TLY:n toiseksi myöhäisin havainto.


HIPPIÄINEN, Regulus regulus

regulusregulus.jpg

Hippiäinen, Uki Vähä-Harmaaletto 29.10.2008. 

Hippiäinen on yleinen pesimälaji kaikkialla Ukin metsäisillä seuduilla, ja pesii myös suurimmilla metsäisillä saarilla. Syksyisin nähdään joskus suuria muutto-/vaelluskerääntymiä, joiden määrä kuitenkin vaihtelee suuresti vuosittain. Talvisin laji on säännöllinen ja runsaus riippuu talven ankaruudesta.

Hippiäisen kohdalla ei oikein voi puhua selvästä muutosta. Keväisin nähtävät määrät ovat varsin pieniä, eikä koko vuoden alkupuoliskolta ole havaintokantaan ilmoitettukaan kuin seitsemän havaintoa! Lajin syysliikehdintä alkaa elokuun loppupuolella ja huipentuu syys - lokakuun vaihteessa. Koko syksyn suurin lukema on yht. 3000 yks Pyhämaan saarilta (neljä saarta) 25.9.2005 ja mainittava on myös 2000 yks Vekarasta jo 14.9.2016. Lokakuun maksimi on 1500 yks Vekarasta 12.10.1995. Marraskuulta ei ole enää ilmoitettu mitään suuria lukemia.


TULIPÄÄHIPPIÄINEN, Regulus ignicapillus

regign.jpg

Tulipäähippiäinen, Uki Lepäinen 12.11.2014. Kuva P. Alho.

Uudenkaupungin ensimmäinen tulipäähippiäinen nähtiin Lepäisissä rantamännikössä 12.11.2014 ja ilmeisesti sama lintu toisenkin yksilön kanssa samoilla seuduilla 26.12.2014-6.1.2015.


HARMAASIEPPO, Muscicapa striata

muscicapastriata.jpg

Harmaasieppo, Uki Vasikkari 23.5.2009. 

Harmaasieppo on varsin yleinen koko kunnan alueella, mutta puuttuu luonnollisesti ulkosaaristosta suuria metsäisiä saaria lukuun ottamatta. Muutolla lajia nähdään suuremmin joukoin vain ulkosaaristossa, ja tällöin harmaasieppoja voi olla myös ulkoluodoilla.

Muutto

Varhaisin havainto harmaasieposta on 2 yks Vekarassa 2.5.2008. Päämuutto on toukokuun lopulla, suurimpana määränä 40 yks Vekarassa 25.5.1995. Muualla kuin Vekarassa ei ole päästy kaksinumeroisiin lukuihin. Kevätmuuton päättymisestä ei ole havaintoja.

Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa: Santakareilla nähtiin 13.7.1997 jo 3 yks. Elokuulta ilmoitetut muuttajamäärät ovat kuitenkin melko vähäisiä päämuuton ollessa usein syyskuun alkupuolella. Ehdottomana huippuna on 150 yks Vekarassa 5.9.1994. Lähes puuttomalla Vähä Harmaaletolla oli 20 yks 4.9.2004. Lokakuun puolella harmaasieppo on jo vähälukuinen ja myöhäisimpänä on peräti 4 yks Vekarassa 11.10.2017.


PIKKUSIEPPO, Ficedula parva

200910fpar1.jpg

Pikkusieppo, Uki Vekara 20.9.2010. 

Pikkusiepon ei ilmeisesti tiedetä pesineen Ukin alueella. Muuttoaikoina sitä havaitaan erityisesti saarilla ja jonkin verran rannikolla - sisämaan puolella laji on harvinainen. Valtaosa havainnoista on Vekarasta, mutta laji on varsin säännöllinen myös Santakareilla. Todennäköisesti myös Hylkikari ja Kajakulma ovat hyviä paikkoja pikkusiepolle, mutta havainnointi niissä on ollut vähäistä.

Muutto

Pikkusieppo saapuu aikaisintaan toukokuun alkupuoliskolla, varhaisimman havainnon ollessa 7.5.2004 Vekarasta. Laji on keväällä huomattavasti syksyä vähälukuisempi, ja koko toukokuulta on ilmoitettu vain kahdeksan havaintoa yksittäisistä linnuista. Kesäkuun alkupuolelta on vielä kolme havaintoa ilmeisistä muuttajista, myöhäisimpänä 1 yks Vekarassa 8.6.2002. Myöhemmin kesäkuulta ei ole havaintoja eikä heinäkuulta.

Syksyllä lajin muutto alkaa yleensä elo - syyskuun vaihteessa. Liesluodossa 9.8.2004 nähty juv. lintu lienee kuitenkin jo ollut muuttomatkalla, eikä osoitus pesinnästä. Ylivoimainen enemmistö kaikista pikkusieppohavainnoista on syyskuulta ja joukossa on useita kolmen yksilön päiviä. Muutto keskittyy eniten syyskuun puolivälin seudulle, parhaana 8 yks Vekarassa 20.9.2010 ja samana päivän vielä 4 yks muilla saarilla. Saarien ulkopuolelta on vain 7 havaintoa, joista kaksi Hangosta, kaksi Liesluodosta, kaksi Lyökistä ja yksi ainoa sisämaasta Kalannin Rohijärveltä. Lokakuulta on vajaa kymmenen havaintoa, joista myöhäisimmät Vekarasta 13.10. vuosina 1996 (2 yks) ja 2001 sekä huippumyöhäinen 31.10.2014 Ärväskiveltä.


KIRJOSIEPPO, Ficedula hypoleuca

ficedulahypoleuca.jpg

Kirjosieppo, Uki Vasikkari 23.5.2009.

Kirjosieppo on hyvin yleinen koko Ukin alueella, puuttuen pesivänä vain vähäpuustoisilta saarilta. Yleisyyteen liittyen havaintoja on ilmoitettu vain alle 50 kpl tietokantaan. Lajia nähdään muuttoaikoina saarilla, mutta ei vastaavia kertymiä kuin esim. harmaasieppoja.

Muutto

Kirjosieppo saapuu yleensä huhtikuun lopulla, aikaisin ilmoitettu havainto on tehty 21.4.2000 Lyökissä. Päämuutto on toukokuun alkupuoliskolla, ja suurin ilmoitettu päivälukema on 25 yks Vekarassa 8.5.1997. Muuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja.

Syysmuutto on vilkkaimmillaan syyskuussa, mutta määrät ovat pieniä ja havaintoja on ilmoitettu hyvin vähän. Lokakuun puolelta on ilmoitettu kaksi havaintoa, joista myöhäisin on 9.10.1993 Vekarasta.


VIIKSITIMALI, Panurus biarmicus

panbia021016.jpg

Viiksitimali, Uki Vekara 4.10.2016.

Viiksitimali ei ole Ukin alueella erityisen runsas. Laji esiintyy vakituisimmin Kuljun ja Lautveden alueilla. Vekarastakin on yllättäen kuusi havaintoa. Ruovikkobiotoopissa laji on nähty jokusen kerran myös Lamminjärvellä ja Kasarmilahdella, josta viimeksi mainitusta on myös suurin parvi: 15 yks 16.11.1994. Muualla on yli kymmenen lintua nähty vain Lautvedellä ja Vekarassa muutti 10 lintua NE 17.10.1998. Viiksitimalista ei ole ilmoitettu havaintoja maaliskuulta eikä elokuulta. Timali on ilmeisesti pesinyt myös Alhontaanjärvellä 1995.


PYRSTÖTIAINEN, Aegithalos caudatus

aegithaloscaudatus.jpg

Pyrstötiainen, Uki Vähä-Harmaaletto 11.10.2009.

Pyrstötiainen on varmasti vuosittainen pesijä Ukin alueella, mutta laji on pesimäaikaan erittäin vaikea havaittava. Touko - elokuulta on ilmoitettu viisi pesintään viittaavaa havaintoa, joista kaksi varmaa pesintää. Keväisinkin laji on vähälukuinen, sillä maalis - huhtikuulta on ilmoitettu vain kymmenen havaintoa maksimissaan 7 linnusta. Ylivoimainen enemmistö havainnoista onkin lajin vaelluskausilta syksyisin, ja painottuen vielä muutamiin vaellusvuosiin, vaikka laji sinänsä onkin jokasyksyinen.

Pyrstötiaisen vaellusliikehdintä alkaa aikaisintaan syyskuun loppupuolella, eikä ennen syyskuun 15. pvää ole ilmoitettu yhtään havaintoa. Kuun lopulla liikehdintä voi kuitenkin jo olla vilkasta, maksimina 200 yks Vekarassa 30.9.2005. Vaellusten vilkkain vaihe osuu melko säännöllisesti lokakuun alkupuoliskolle. Suurimmat lukemat ovat 400 m Liesluodossa 8.10.2005 ja 330 m Vekarassa 7.10.2000. Yhtä lukuun ottamatta kaikki yli sadan linnun päivät sijoittuvat kuun alkupuoliskolle. Marraskuun maksimi on 70 yks Vekarassa 3.11.1996. Varsinainen vaellusaika päättyy marraskuun puoliväliin mennessä, sillä kuun loppupuolella ei ole enää nähty 15 yksilöä enempää päivässä. Joulu - helmikuussa pyrstötiaisia nähdään usein pikku parvia, suurimpien ollessa tällöinkin vain 15 yks. Vaelluksen päättymistä marraskuulle kuvaa sekin, ettei lajista ole ilmoitettu havaintoja Vekarasta 18.11. jälkeen.


VIITATIAINEN, Parus palustris

viitatiainen_9_turku_10-03_copy.jpg

Viitatiainen, lokakuu 2003 Turku. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Viitatiainen on nähty Ukissa kerran: ajalla 23.10. - 6.11.2005 oleili yksi yksilö kaupunkialueella Harmaalokkikujalla linturuokinnalla.


HÖMÖTIAINEN, Parus montanus

parusmontanus.jpg

Hömötiainen, Uki Vasikkari 22.3.2009. 

"Hömppä" on vakituinen asukki Ukin metsissä rannikolta sisämaahan, vaikkakin kanta lienee Ukinkin alueella pienentynyt. Lajia on totuttu pitämään tiukasti paikkalintuna, mutta joinain vuosina on esiintynyt selvää vaellusta aina ulkosaarille asti. Tällaista liikehdintää on havaittu ainakin 1993, 2001, 2004, 2006 sekä erityisesti 2010. Suurin päivälukema on vuodelta 2010, jolloin nähtiin Putsaaressa 26.9. yht. 180 yks. Liesluodossa oli 17.10.2004 55 yks ja Hangossa rengastettiin 33 yks 11.10.2006. Uloimmilla saarilla laji on yleensä harvinainen: Vekarasta on ilmoitettu 10 yks 20.10.2001 ja 2 yks 20.10.2004, Ärväskiveltä 1 yks 23.10.1993 ja Hylkikarilta 1 yks erikoiseen aikaan 17.8.1997, mutta syksyllä 2010 lajia nähtiin käytännössä kaikilla ulkoluodoilla joissa oli vähänkään kasvillisuutta.


LAPINTIAINEN, Parus cinctus

parcin_Liesluoto_20102018.jpg

Lapintiainen, 20.10.2018 Uki, Liesluoto. Kuva T. Toiskallio.

Lapintiaisesta on tiedossa neljä havaintoa: yllättäen Vekarassa on nähty 1 yks 19.10.1994 ja 17.10.2016, lisäksi vaellusvuonna 2 yks Liesluodossa 7.10.2018 ja 1 yks 20.10.2018.


TÖYHTÖTIAINEN, Parus cristatus

paruscristatus.jpg

Töyhtötiainen, Uki Lyökki 22.11.2009. 

Töyhtötiainen on vähälukuinen mutta melko yleinen laji mäntyvaltaisissa metsissä rannikolta sisämaahan, mutta puuttuu lähes täysin saaristosta. Ainoat ilmoitetut havainnot saarilta ovat Putsaaresta (jossa laji saattanee esiintyä vakituisesti saaren suuren koon takia) sekä Iso Laitakarista, joka on aivan mantereen vieressä. Laji ei juuri parveile eikä vaella, vaan on pääosin paikkalintu. 


KUUSITIAINEN, Parus ater

parusater.jpg

Kuusitiainen, Uki Vasikkari 3.10.2009. 

Kuusitiainen on pääosin "tavallisista" tiaisista vähälukuisin yhdessä töyhtötiaisen kanssa, mutta suorittaa silloin tällöin näyttäviä vaelluksia. Suurvaelluksia on ollut 1995, jolloin 7.10. nähtiin Putsaaressa 360 vaeltajaa ja Vekarassa 29.10. 152 vaeltavaa kuudessa parvessa sekä 2015 jolloin suurin lukema oli 720 m Vasikkarissa 27.9. Muina vuosina päivälukemat ovat päässeet hädin tuskin kaksinumeroisiin lukuihin. Vaellusvuosia lukuun ottamatta laji on ulkosaaristossa harvinainen, ja varmimmin sen tapaa keväisin vanhoissa kuusimetsissä laulamassa tai syksyisissä tiaisparvissa.


SINITIAINEN, Parus caeruleus

paruscaeruleus.jpg

Sinitiainen,  Uki Kurulmi 22.11.2009. 

Sinitiainen on vähitellen runsastunut ja on nykyään hyvin yleinen koko Ukin alueella, vaikkei pesimäaikaan esiinnykään ulkosaarilla. Syksyisin näkee varsin usein vaelluksia jotka voivat olla runsaitakin. Lajia tapaa hyvin vaihtelevissa biotoopeissa, parhaiten rantametsissä, asutuksen ympärillä ja ruovikoissa. Talvisinkin saattaa tavata usean kymmenen linnun parvia.

Vilkkaita vaelluksia on havaittu useina syksyinä 1990-luvun puolivälissä ja mm. 2006 ja 2007. Suurin päiväsumma on 700 m Petsamossa 10.10.1996 ja toisella sijalla 630 m Putsaaressa 23.9.1993. Vekaran ennätys on 500 yks 19.10.1994, 5.10.1996 ja 4.10.1999.


TALITIAINEN, Parus major

parusmajor.jpg

Talitiainen, Uki Vasikkari 15.3.2009. 

Talitiainen on yleisimpiä ja näkyvimpiä lintuja ympäri vuoden erilaisissa metsissä ja asutusmaisemissa. Vähäpuustoisilta saarilta se puuttuu pesimäaikana, mutta vaelluksilla talitiaisia näkee puuttomilla ulkoluodoillakin. Jonkin asteisia vaelluksia on useimpina syksyinä, mutta varsinaisia suurvaelluksia harvoin. Selvästi erottuvat 5.10.1996 Vekarassa havaitut n. 2500 tiaista, joista valtaosa talitiaisia (mm. 300 ja 320 yks parvet) sekä 9.10.2010 Vekarassa nähdyt ainakin 1500 talitiaista (+ 350 yks muilla saarilla). Kolmannelle sijalle pääsevä havainto koskee "vain" 381 lintua Putsaaresta 2.10.1993. Suuret vaellukset sijoittuvat tarkasti syys - lokakuun vaihteeseen. Talviaikaankin lajista saattaa kuitenkin nähdä usean kymmenen linnun parvia, usein yhdessä sinitiaisten kanssa.


PÄHKINÄNAKKELI, Sitta europaea

271013seur2.jpg

Pähkinänakkeli, Uki Vasikkari 27.10.2013.

Vaellusvuosia lukuun ottamatta pähkinänakkeli on Ukin alueella harvinainen. Valtaosa havainnoista liittyy syksyjen 1976, 1995 ja 2014 vaelluksiin. Näiden ulkopuolelta lajista on ilmoitettu vain yhdeksän havaintoa: 28.10.1962 Kalannissa, tammi - helmikuussa 1984 Kalannissa, 4.10.1990 Liesluodossa, 26. - 27.4.1991 Vekarassa, 15. - 25.10.2001 Sorvakossa, 8.10.2006 Ärväskivellä, 1.10.2010 Varanpäässä, 9.10.2010 Lyökissä ja 27.10.2013 Vasikkarissa. Näistä selvästi odottamattomin on Vekaran havainto huhtikuun lopulta.

Vuoden 1976 vaelluksen aikana nähtiin enimmillään 3 yks päivässä 8.10.1976 ja 28.2.1977 välisenä aikana, huipun ollessa selvästi lokakuun puolivälissä. Syksyn 1995 ensimmäiset linnut nähtiin 29.9. Putsaaressa, ja suurin lukema 7 yks 22.10. Vasikkarissa. Lintulaudoilta ilmoitettiin talven 1995/96 aikana Ukista yhteensä 72 nakkelia! Näitä selvästi vaatimattomampi oli vuoden 2014 vaellus jolloin ilmoitettiin yht. 4 havaintoa.


PUUKIIPIJÄ, Certhia familiaris

cerfam170916.jpg

Puukiipijä, Uki Korkiaränni 17.9.2016. 

Puukiipijä pesii melko yleisenä, joskaan ei runsaslukuisena koko Ukin alueella, ulkosaaria lukuun ottamatta. Keväisin laji on vähälukuinen mutta syksyisin joskus varsin runsas. Kevätkaudelta suurin ilmoitettu päivälukema on vain 3 yksilöä. Sen sijaan Vekarassa nähdään syksyisin joskus suuriakin määriä, parhaina 150 yks sekä 12.10.1995 että 7.10.2000. Vekaran ulkopuolelta paras päivälukema on vain 12 yks - sekin Hylkikarilta 6.10.1998. Lajia nähdään ympäri vuoden mutta talvisin vain pieniä määriä.