UUDENKAUPUNGIN LINTUVUOSI 2011 Klikkaamalla kuvaa saat itse ottamani kuvat suurempaan kokoon. Lintuvalokuvausta voi aina harrastaa vaikka lintuja olisi vähänkin liikkeellä. Tässä pulmussirrien kuvausta Pertunletoilla. Vuosi 2011 tulee jäämään Uudenkaupungin linnustohistoriaan ainakin 300 lajin rajapyykin katkaisemisesta. Tämän kunnian sai varsin odottamaton laji eli lehmähaikara joka löytyi 5.7. maallikkoilmoituksen perusteella Tammiston pelloilta Ahmasveden eteläpuolelta. Havainto oli samalla koko Varsinais-Suomen ensimmäinen ja vasta kolmas Suomesta. Lintu oleskeli Uudenkaupungin ja Vehmaan rajaseudun pelloilla seuraavaan päivään saakka jolloin jatkoi matkaansa kohti lounasta. Vuodelle kirjattiin toinenkin uusi laji Uudellekaupungille kun 15.11. jälleen Ahmasveden lähistöltä havaittiin ja valokuvattiin koiras aavikkotasku. Lehmähaikara Tammiston kylällä. Kuva P. Alho.
Nuori koiras aavikkotasku Lokalahdella 15.11. Kuva K. Laaksonen. Muutoin vuosi 2011 jäikin kohtalaisen vaatimattomaksi ja myös vuoden lajimäärä jäi selvästi jälkeen kolmesta edellisestä vuodesta, vain 217 lajiin. Puuttumaan jäi useita lajeja jotka oli havaittu kaikkina kolmena edeltävänä vuonna: allihaahka, pikkutiira, hiiripöllö, lapinkirvinen ja kirjokerttu. Lisäksi jäivät puuttumaan mm. kahtena kolmesta edeltävästä vuodesta havaitut viiriäinen, arosuohaukka, liejukana, harjalintu, valkoselkätikka, sitruunavästäräkki, idänuunilintu ja hippiäisuunilintu. Havaintoja ilmoitettiin Tiira tietokantaan 6546 eli vähemmän kuin edeltävinä vuosina mikä lienee sekin osasyy vaatimattomaan lajimäärään – retkeilyaktiviteetti lienee jostain syystä ollut edellisiä vuosia vähäisempää. Eniten havaintoilmoituksia tuli Pekka Alholta, Raimo Heinoselta, Rauno Laineelta, Veera-Lotta Lehtiseltä, Erkki Lehtovirralta, Harri Päivärinnalta, Kari Rissaselta, Teppo Sarvilinnalta ja Olli Tenovuolta. Alkuvuonna ilonaiheet olivat vähissä, tämä sulkuporttien luona ollut koskikara oli yksi niistä. Alkuvuotta leimasi poikkeuksellisen kova talvi ainakin nykyisen mittapuun mukaan joka alkoi jo vuoden 2011 marraskuun loppupuolella eikä hellittänyt otettaan ennen kuin pitkälle maaliskuulla. Niinpä alkuvuoden lajimäärä jäi vaatimattomaksi kun kaikki vesialueet muutamia pieniä vakituisia sulapaikkoja lukuun ottamatta olivat jäässä ja maa tukevasti lumen peitossa. Tammikuun havainnoista voidaan mainita pari koskikaraa, muutama hiirihaukka, isolepinkäinen ja pari pikkutikkaa. Epätavallisia talvehtijoita ei tavattu lainkaan ja monet tavallisetkin olivat kadoksissa. Helmikuulla linnusto oli odotetusti vieläkin niukempaa ja mainittavimpina havaintoina olivat Pitkäluodon sulaan ilmestyneet pari uiveloa sekä hangossa havaittu maakotka. Helmikuun lopussa vuoden lajimäärä oli vasta vaivaiset 49 lajia. Töyhtöhyyppiä näkyi keväällä tavanomaista runsaammin Ensimmäiseksi kevätmuuttajaksi voitaneen laskea 2.3. Vasikkarissa korkealla koilliseen matkannut naakka. Muutamia säänkestäviä lajeja saapui pieniä määriä jo maaliskuun alkupuolella, kuten laulujoutsenia ja varislintuja. Ensimmäiset perinteiset kevääntuojat tavattiin 12.3. kiurun ja töyhtöhyypän myötä. Kunnon muuttopäiviä saatiin odottaa aina maaliskuun viimeiseen päivään saakka jota vasta voidaan sanoa ensimmäiseksi varsinaiseksi muuttopäiväksi. Maaliskuun lajistoon ei perinteisesti kuulu kovin paljon harvinaisuuksia, erikseen voidaan mainita varpuspöllö Kurulmissa, pikkujoutsen Pitkäluodossa sekä kuun viimeisenä päivänä Vasikkarissa muuttaneet lyhytnokkahanhi ja kolme tundrahanhea. Pitkäluodossa viihtyi pikkujoutsen, tässä neljän laulujoutsenen seurassa Haahkamuutto on ehdottomasti alkukevään kohokohtia Myös merimetsomuutto on näyttävää katseltavaa, erityisesti alkukeväällä kun linnut ovat juhlapuvussa Huhtikuun kohokohtia ovat isojen lintujen hyvät muuttopäivät eikä kokonaan ilman niitä jääty nytkään, mainittavimpia summia ovat 240 laulujoutsenta ja 1231 metsähanhea Vasikkarissa 5.4. sekä 3130 haahkaa ja 1722 merimetsoa Vasikkarissa 15.4. Mainittavia summia huhtikuulta ovat myös 850 lepäilevää merihanhea Valkiamerellä 14.4., 455 muuttavaa tukkakoskeloa Vasikkarissa 30.4. ja 180 isokuovia Valkiamerellä 19.4. Saapumisennätyksen tekivät jänkäkurppa 3.4. Kylähiidessä, 14.4. liro Karhun tienhaarassa, lapintiira 21.4. Vasikkarissa sekä nuolihaukka ja räystäspääsky 22.4. Vasikkarissa. Huhtikuun mainittavia harvinaisuuksia olivat kolme pikkujoutsenta, kolme lyhytnokkahanhea, 13 tundrahanhea, kolme muuttohaukkaa, kolme mustaleppälintua, sepelrastas, seitsemän vuorihemppoa ja kolme nokkavarpusta. Varsin perinteistä lajistoa siis. Ensimmäiselle meriretkelle päästiin ajojäiden keskelle vasta 29.4. Mustaleppälintu saatiin jopa Vasikkarin pihapinnaksi Ensimmäinen veneretki päästiin tekemään tavallista komeammissa maisemissa Toukokuu oli linnustollisesti selvästi keskimääräistä vaatimattomampi. Mainittavia muuttajamääriä ei tavattu ja ainoan saapumisennätyksen teki isosirri 7.5. Vasikkarissa. Tornien taistossa päästiin kunniakkaasti kahdeksanneksi yli 330 tornin joukossa Vasikkarin tornin 98 lajilla kisapäivänä 7.5. Harvinaisuuksien suhteen toukokuu oli varmaankin historian heikoimpia, kansiin ei kirjattu sepelrastasta, pikkusieppoa ja pohjansirkkua kummempaa. Isosirri oli tornien taiston mainittavin laji, tämä lintu tosin heinäkuulta Pertunletoilta Tällaiset sirriparvet ovat kesän odotettuja kohokohtia, kuvassa suo- ja pulmussirrejä Kesäkauden kohokohtia Uudessakaupungissa ovat yleensä kahlaajat ja niin tälläkin kertaa. Tosin mitään mullistavia tapahtumia ei koettu ja ainoat aikakirjoihin jäävät lukemat ovat 70 muuttavaa töyhtöhyyppää ja 279 liroa Vasikkarissa 23.7. ja 21 pulmussirriä ulkoluodoilla 26.7. Suosirristäkin kirjattiin hyvä päivälukema kun 19.7. oli Klopin – Harmaalettojen alueella yhteensä 1090 yks. Eräs kesäkauden merkittävimpiä tapahtumia oli laulujoutsenparin onnistunut pesintä Santakarien alueella ensimmäistä kertaa Uudenkaupungin saaristossa. Harmaaletoilla 17.6. viihtynyt vesipääskypariskunta herätti myös epäilyn pesintäyrityksestä mutta sen kummempaa näyttöä asiasta ei saatu. Kesä jatkoi harvinaisuuksien suhteen melko vaatimatonta linjaa ja mainita voidaan sepelhanhi 19.6. Klopilla, kaksi haarahaukkaa, etelänkiisla 2.6. Vasikkarissa, turkinkyyhky 2.6. Kurulmissa, riuttatiira 12.8. Kurulmissa, kaksi viitasirkkalintua, kaksi kirjosiipikäpylintua ja kaksi nokkavarpusta. Pulmussirrit ylsivät kesällä uuteen päiväennätykseen Vesipääskypariskunta Vähä-Harmaaletolla 17.6.2011 Eräs kesän oudoimpia tapahtumia oli kukkakärpästen valtava invaasio Meri on joskus näinkin rauhallinen, vaikea uskoa kun tätä kirjoitettaessa ei yli kuukauteen ole ollut yhtään heikkotuulista päivää Syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Itävirtaukset jäivät vähäisiksi minkä takia itäisten lajien esiintyminen oli vaatimatonta. Jostain syystä myös joidenkin usein näkyvästi esiintyvien lajien muutto jäi hyvin heikoksi, esimerkkinä vaikkapa metsähanhi josta koko syksyltä ilmoitettiin vain seitsemän havaintoa eikä yhtään kunnon muuttoa. Muuttoennätyksiä tehtiin vain 1.10. jolloin Vekarassa nähtiin 14480 naakkaa ja 38320 sepelkyyhkyä. Myöhäisten havaintojen aikakirjoihin pääsivät kaksi ristisorsaa Vekarassa 6.11. ja jänkäkurppa 3.11. Ärväskivellä. Syksykin jatkoi harvinaisuuksien suhteen hyvin pidättyväistä linjaa: aiemmin mainitun aavikkotaskun lisäksi mainittavia ovat vain isovesipääsky 25.9. Pertunletolla, 19 muuttohaukkaa, enimmillään 21 merisirriä 25.10., kolme tunturikiurua, sepelrastas ja neljä taigauunilintua. Ristisorsa teki myöhäisyysennätyksen, tämä lintu tosin kesältä Merisirri on loka-marraskuussa ulkoluodoilla aika vakio tuttavuus Isovesipääsky löytyi toisena vuonna peräkkäin Pertunlettojen rannoilta Talvi 2011 – 2012 alkoi jatkaen syksyn ennätyslämmintä linjaa eikä rannikolla tainnut lämpötila juuri käväistä pakkasen puolella edes koko joulukuun aikana. Niinpä vuoden vaihtuessa meri oli kaikkialta täysin auki, samoin sisävedet ja maa täysin lumeton. Koska linnut tällaiseissa olosuhteissa ovat hajaantuneet laajalle on niiden löytäminen vaikeampaa, mutta talvimäärien osalta mainittavia ovat esimerkiksi 40 peippoa 17.12 Vahteruksessa, 150 kottaraista 25.12. Kalannissa ja 122 uiveloa 17.12 Pitkäluodossa. Harvinaisempia talvilajeja edustaa merihanhi 3.12. Suurikkalassa. Merihanhesta tehtiin harvinainen talvihavainto, tässä kesäistä sulkasatoparvea |