Määrityskäsikirja IV - rantakanat, kurjet, kahlaajat

Tuntomerkki

Amerikanhuitti

Luhtahuitti

• ääni*

• mekaaninen lopputavulle painottuva ”ki-iip” tai ”kir-vii”

• iskevä us. tiheään toistuva ”huit, huit”

• rinnan, kaulan ja pään täplikkyys*; siyph:n täplikkyys ja värisävy; selän ja yläperän täplikkyys

• rinta, kaula ja pää tasaväriset ilman täplitystä; siiven yläpeitinhöyhenet melko tasaisen vaaleanruskeat ilman selvää täplitystä, joissain sisimmissä höyhenissä voi olla heikkoa vaaleaa täplitystä; selässä ja yläperässä vähemmän tai ei juuri lainkaan havaittavaa valkeaa täplitystä

• rinta, kaula ja pää kauttaaltaan pienten valkoisten täplien kirjomat; siiven yläpeitinhöyhenet sävyltään tummemmat oliivinruskeat ja aina melko selvästi valkeatäpläiset-valkeakuvioiset (näkyvät usein melko pienenä kenttänä hartiahöyhenten alta); myös selässä ja yläperässä usein nähtävissä pientä valkeaa täplitystä

• naaman väri* ja kurkun väritys (1.tp alk.); päälaen keskiosan ja reunojen väritys; silmän takareunan väritys (1.tp alk.)

• naama melko laajalti musta (eniten koiraalla) ulottuen silmään ja rinnan yläosaan asti, joskus jo 1.kv linnuilla syksyllä mustaa naamassa; kurkku vaihteleva valkeasta ruskeansävyiseen mutta 1.tp linnuilla yl. musta pystyjuova keskellä kurkkua, myöhemmin laajemmin musta; tasaisen tumman punaruskealla pohjalla musta melko tarkkarajainen päälakijuova (ei yl. näy sivulle); pieni valkea täplä silmän takareunassa

• naama lyijynharmaa (ad) tai ruskean-valkeankirjava (juv), kurkun sävy vaihtelee valkeasta ruskean-harmaansävyiseen mutta ei koskaan mustaa pystyjuovaa; päälaella tumman-keskiruskealla pohjalla pientä mustahkoa viirutusta; silmän takareuna tasavärinen ilman yksityiskohtia

• nokan väri (erit. tyvellä), pituus ja tyven paksuus

• nokka jykevä ja pitkähkö, erit. tyviosasta korkeampi kuin luhtahuitilla, kokonaan melko kirkkaan kellan- tai kellanvihreän sävyinen (juv. linnulla voi sävy olla kuten juv. luhtahuitilla)

• nokka hennompi erit. tyvestä ja hieman lyhyempi, ad. linnulla tyvestä oranssinpunainen, juv. linnulla kokonaan kellanruskea mutta jo syksyllä us. punasävyä tyvellä

• alaperän/pyaph:n väritys (1.tp alk.)

• alaperä kirkkaan valkea erit. keskiosastaan (voi olla hyvin huomiotaherättävä, pitää us. pystyssä), reunoiltaan joskus hieman kellansävyinen

• alaperä vaaleanruskean-kermansävyisen vaalea tai jopa vaalean ruosteensävyinen

• tertiaalien ja sisempien iph:n kuviointi

• tertiaalit ja sisemmät isot peitinhöyhenet keskiosastaan tummat (mustahkot), reunasta vaaleat (vaaleanruskeat) ja vaaleassa reunuksessa yl. valkeat kapealti mustareunaiset pitkittäisjuovat mol. puolin höyhentä

• tertiaalit ja sisemmät isot peitinhöyhenet keskiosasta tummat (mustahkot), reunat vaaleat (vaaleammat kuin amerikanhuitilla), höyhenten keskiosassa toiseen reunaan ulottuen valkeita kapealti mustareunaisia epäsymmetrisiä V-kuvioita (yl. 2-3 kpl)

• selkä- ja (juv) vatsapuolen yleisvärisävy

• ad lintu selkäpuolelta hieman vaaleammanruskea, juv. lintu lämpimämmänruskea, vatsapuolelta juv. lintu vaaleamman ruskehtava

• selkäpuolelta kylmemmän ja tummemman sävyinen, juv. lintu myös vatsapuolelta jnkv tummempi

Tuntomerkki

Kääpiöhuitti

Pikkuhuitti

• ääni*

• kuiva ja karkea 2-3 s kestoinen narina

• haukkuva loppua kohti nopeutuva ”kva, kva, kva, kva-kva-kva-va-va” (koiras) tai nopea n. 1 s mittainen pärähdys ”kui-kuiprrrr” (naaras)

• ulottuman pituus* ja näkyvien käs:n lukumäärä

• ulottuma hyvin lyhyt (10-15 mm), jää kauas pyrstön kärjestä; vain 2-3 käsisulan kärkeä näkyvissä - usein koko siiven kärkeä vaikea havaita (hyvin poikkeuksellisesti voi useampia kärkiä olla näkyvissä jos pisimmät tertiaalit ovat sulkasadossa, yl. tällöin myös käsisulat sulkasadossa)

• ulottuma selvästi pitempi (yli 25 mm) ja ulottuu lähes pyrstön kärjen tasalle; ainakin 5 käsisulan kärkeä näkyvissä - siiven kärki erottuu selvästi varsin kauas

• selkäpuolen (erit. hartiahöyhenten) värisävy sekä valkeiden kuvioiden muoto, runsaus (erit. siivellä), jakauma ja valkeaa ympäröivä väri

• selkäpuoli ja hartiahöyhenet yl. selvästi tumman pähkinän- tai punaruskeansävyiset, juv. linnut himmeämmän ja tummemman sävyisiä kuin juv. pikkuhuitit; kuviot monimuotoisia ja epäsäännöllisempiä, runsaasti yl. myös siivellä ja jakautuneet hajalleen (eivät us. erotu kovin kauas), valkeat täplät mustan ympäröimät, juv. linnulla yl. valkeita hajallaan olevia mustakeskustaisia ympyröitä (voivat olla myös yhtenäisen valkeita täpliä)

• selkäpuoli ja hartiahöyhenet vaaleammat, oliivinruskeat eikä yl. kovin voimakkaasti punaruskeaa sävyä, juv. linnut kirkkaamman värisiä kuin juv. kääpiöhuitit; kuviot säännöllisemmän täplämäisiä, harvemmassa (erit. siivellä vähän tai ei lainkaan) ja säännöllisemmin, valkea rajoittuu ruskeaan ilman mustaa ympäristöä, juv. linnulla kokovalkeita hieman pitkänomaisia valkeita täpliä jotka usein rivimäisesti pitkittäin

• vatsapuolen (juv: erit. rinnansivujen) värisävy sekä kupeiden ja alaperän viirutuksen voimakkuus/ kontrastikkuus ja laajuus jalkojen etupuolella

• ad koiraan vatsapuoli tummemman lyijynharmaa kuin pikkuhuitilla, juv lintu ruskeasävyinen mutta tummempi ja erit. kaulan ja rinnan sivuilta hieman ruosteensävyinen; kupeiden pystyviirutus voimakkaampaa (mustavalkoisempaa) ja ulottuu edemmäs kupeille (yl. selvästi jalkojen etupuolelle) myös juv. linnulla jolla juovitus ulottuu lisäksi pyrstön alapeitinhöyhenten kärkeen asti

• ad koiras vaaleamman keskiharmaa, naaras kuit. hyvin erisävyinen ollen kauttaaltaan vatsapuolelta vaalean kellanruskea (vaaleampi ja tasasävyisempi kuin kummankaan lajin juv linnut jotka yl. selvästi jnkv juovikkaita koko vatsapuolelta), juv. lintu vaaleampi kuin juv kääpiöhuitti eikä rinnansivuilla ruosteensävyä; viirutus epäselvempää (harmaanvalkeaa) ja ulottuu vain n. jalkojen tasalle, juv. linnulla kylki tasavärinen ja pystyjuovitusta vain kupeiden takaosassa mutta ei ulotu pyrstön alapeitinhöyhenten kärkeen jotka kellanruskeasävyiset

• tert sisäreunan värisävy ja kontrasti* ympäristöön

• tertiaalien sisäreunat tumman punaruskeat, eivät juuri erotu muusta höyhenpuvusta, joillain linnuilla voi kuit. olla melko vaaleat muttei yl. pikkuhuittimaista vaikutelmaa

• tertiaalien sisäreunat selvästi vaaleammanruskeat kuin muu höyhenys erottuen us. hyvin selvänä vaaleana juovana yläperän sivuilla

• koko; kaulan ja pyrstön asennot ja pituudet

• hieman pienempi, 17-19 cm, lyhytkaulaisempi ja lyhytpyrstöisempi mikä korostaa pienuutta, ei yl. ojenna kaulaansa tai nosta pyrstöään pikkuhuitin tapaan, palleromaisempi

• hieman suurempi, 18-20 cm (koolla ei juuri merkitystä ilman hyvää vertailukohdetta), pitempipyrstöinen ja -kaulainen, us. ojentelee kaulaansa ja nostaa pyrstöään (mitoissa ei päällekkäisyyttä mutta eroa voi olla vaikea havaita maastossa)

• lentotapa ja jalkojen asento lennossa

• lento huristavampaa pienempien ja pyöreämpien siipien takia, ei yl. roikota jalkoja yhtä selvästi (?)

• lento vähemmän huristavaa, lepattavampaa ja yl. roikottaa selvemmin jalkoja (?)

Vanhat linnut:

• nokan värisävyt (erit. tyven väri); jalkojen värisävy

• nokka kokonaan oliivinvihreä; jalat ruskeanpunertavat, harmaan- tai kellansävyiset

• nokka kellanvihreä mutta tyvestään pesimäaikaan punainen, muulloin punainen väri saattaa puuttua; jalat selvästi vihreät

• sinertävän alueen leveys silmän yläpuolella (paitsi n P.parva)

• sinertävä alue silmän yläpuolella yl. kapeampi kuin pikkuhuitilla

• sinertävä alue silmän yläpuolella yl. leveämpi

Juv. linnut:

• pyrstön alapeitinhöyhenten kärkiosan viiruisuus

• pyrstön alapeitinhöyhenet kärkeen asti voimakkaan viiruiset

• pyrstön alapeitinhöyhenet kärjestään us. kellanruskeat viirutuksen jäädessä hieman kauemmas höyhenten kärjestä

• kurkun väritys; ohjaksen värisävy; silmäkulmajuovan voimakkuus ja kontrasti päälakeen

• kurkussa vaaleammanruskeaa, ohjas ruskea, silmäkulmajuova us. tummempi erottuen heikommin ja kontrastoituen vähemmän päälakeen

• kurkun seutu valkeahko, ohjas valkeahko, silmäkulmajuova yl. vaaleampi ja voimakkaammin erottuva ja kontrastoituu selvemmin päälakeen

Tuntomerkki

Siniliejukana

Kurnuliejukana

• koko*; nokan koko; jalkojen koko (myös lennossa)

• selvästi suurempi, liejukanan kokoluokkaa (30-36 cm); nokka huomattavan jykevä, selvästi jykevämpi erit. tyvestä kuin kurnuliejukanalla; jalat selvästi kookkaammat, erit. varpaat ja reidet pitemmät, roikkuvat lennossa hyvin kaukana pyrstön takana

• selvästi pienempi (22-24 cm) ja esim. liejukanaan verrattuna selvästi pienikokoisempi ja hintelämpi, luhtahuitin kokoinen; nokka tanakka mutta kuitenkin selvästi pienempi kuin siniliejukanalla; jalat pienemmät, sekä lyhyemmät että hoikemmat

• pyrstön alapeitinhöyhenten väritys

• kokonaan valkeat

• ad linnulla keskiosastaan tummansiniset tai sinimustat kuten muukin vatsapuoli, vain reunoilta (joskin leveälti) valkeat (sivulta voi näyttää kokovalkeilta), juv linnulla vaalean kellanruskeat

• ulottuman pituus ja terävyys

• yl. selvästi pitempi ja terävämpi

• yl. varsin lyhyt ja pyöreähkö

Vanhat linnut:

• jalkojen väri*

• keltaiset

• kirkkaan punaiset

• nokan kärjen väri

• nokka kärjestään melko laajalti keltainen

• nokka kokonaan punainen

• koko selkäpuolen (myös siyph) ja pään värisävyt

• selkä etenkin takaosastaan laajemmin ja selvemmin ruskea kuin kurnuliejukanalla, siyph selvemmin ja voimakkaamman merenvihreän sävyiset, pää vaaleampi ja sinisävyisempi

• selkäpuoli laajemmin sinivihreäsävyinen, takaselän ruskea väri pienemmällä alueella ja himmeämpää, siyph himmeämmän vihreät (erot joskus vähäiset/olemattomat), pää tummempi ja mustasävyisempi

Juv. linnut:

• selkäpuolen kirjavuus* (höyhenreunusten väri) ja värisävy

• selkäpuolen höyhenreunukset vain aavistuksen keskustoja vaaleammat, eivät erotu kirjavampana kuviointina; melko tasavärisen tumman oliivinruskea - harmaanruskea

• selkäpuolen höyhenreunukset kapealti mutta selvästi vaaleanruskeasävyiset eroten jyrkästi tummasta keskustasta ja saaden selkäpuolen näyttämään suomumaisen kirjavalta; selkäpuolen perussävy punaruskeampi ja lämpimämpi

• jalkojen värisävy

• oliivinruskeat tai hieman oliivinsävyisen okrankeltaiset

• okranruskeat tai vaalean punaruskeat

Tuntomerkki

Neitokurki

Kurki

• mustan alueen pituus kaulalla/rinnassa (ad)* tai pään ja kaulan värisävyt (juv)

• musta alue ulottuu selvästi pitemmälle kohti rintaa aina rinnan yläosaan saakka, lennossa siiven keskiosan kohdalle, maassa aina rinnan ja vatsan kulmakohtaan; juv. linnulla ei ruskeaa päässä tai kaulalla

• musta alue päättyy kaulan puolivälin - alakolmanneksen paikkeille, lennossa loppuu ennen siiven etureunaa, maassa selvästi ennen rintaa (eroa maastossa usein vaikea todeta, etenkin huonossa valossa, lennossa myös sivulta tai yläviistosta); juv. linnulla päässä ja kaulalla ruskeaa sävyä

• selän ja siyph:n värisävy* ja tasavärisyys

• puhtaan vaaleanharmaat erottuen yl. voimakkaasti vaaleana ”satulana” mustasävyisistä siipisulista ja pääpuolesta, myös juv. lintu vaaleampi ja puhtaamman sävyinen kuin juv. kurki

• harmaan-ruskeankirjavat, tummemmat ja epätasaisemman sävyiset kuin neitokurjella (valaistuksesta tai etäisyydestä riippuen eroa voi olla vaikea todeta, kurjen itäinen alalaji lilfordi us. vaaleampi ja vähemmän ruskeasävyinen ja voimakkaassa valossa tavalliset kurjet voivat näyttää hyvin vaaleilta - sekaparvessa kuit. yleensä helppo erottaa)

• koko* ja kaulan pituus

• kurkea yl. selvästi pienempi (90-100 cm), kaula lyhyempi tehden lennossa ”etupäästä” vähemmän ”riukumaisen”

• yl. selvästi suurempi (114-130 cm), ero voi kuit. erityisesti ilman vertailua olla vaikea todeta, varsinkin ääriyksilöillä; kaula pitempi (vaihtelua esiintyy ja jotkut neitokurjet voivat vaikuttaa kurkimaisen pitkiltä ja päinvastoin)

• nokan pituus (suhteessa pään pituuteen)

• nokka lyhyempi, maassa nokka pään pituutta lyhyempi

• erit. nokka pitempi lisäten pitkän kaulan kanssa riukumaista vaikutelmaa, maassa nokka pitempi kuin pää

• ääni

• kurkimainen mutta hieman korkeampi ja heleämpi

• ääni matalampi ja karheampi

Lennossa:

• siiven pituus; kyynärsiiven leveys suht. käsisiipeen; siiven kiinnityskohdan leveys suht. kyynärsiipeen

• siivet sekä suhteellisesti että absoluuttisesti lyhyemmät, kyynärsiipi huomattavan leveä ja käsisiipeä leveämpi, kyynärsiipi jatkuu leveänä ruumiiseen asti

• siivet huomiotaherättävän pitkät myös suhteessa linnun muuhun kokoon, käsisiipi suunnilleen yhtä leveä kuin kyynärsiipi ja kyynärsiipi selvästi kapenee tyvessään ennen liittymistä ruumiiseen

• lentotapa* (siiveniskun nopeus ja syvyys, siiven eri osien liike sekä siiven suoruus/kuperuus)

• lento pienemmästä koosta huolimatta yl. hitaampaa, siivenisku vaikuttaa hitaammalta ja syvemmältä, siivenisku koko siivellä ja usein siipi hieman kupera

• siiveniskut yl. nopeammat ja matalammat kuin neitokurjella, usein painottuen selvästi käsisiipeen ja siivet vaakatasossa

• sisempien käsisulkien sävyero muihin siipisulkiin

• sisemmät käsisulat harmahtavat erottuen vaaleampina muista mustista siipisulista

• kaikki siipisulat yhtenäisen mustat

• pyrstön pituus ja leveys

• pyrstö lyhyempi ja us. hieman kapeampi kuin kurjella

• pyrstö pitempi ja yl. hieman leveämpi

Maassa etäältä:

• rinnan alaosan (ad)* ja takaruumiin* höyhenyksen muoto

• rinnan alaosassa usein erottuvat pidentyneet kaulahöyhenet piikkimäisenä ulokkeena, takaruumiin höyhenet laskevat melko tasaisesti ikäänkuin pitkänä tuuheana häntänä ulottuen alemmas ja terävämpänä kuin kurjella

• rinnan alaosassa ei koskaan pidentyneitä höyheniä, takaruumiin höyhenys tuuheampi ja ”epäsiistimpi” höyhenrykelmä joka tekee takaruumiista tukevan näköisen, höyhenet jäävät korkeammalle ja typäkämpänä (juv. linnuilla takaruumiin höyhenyksen muotoero vähäisempi)

Tuntomerkki

Aasianpääskykahlaaja

Aropääskykahlaaja

Pääskykahlaaja

• siiven alapeitin- ja kainalohöyhenten väri

• kuten pääskykahlaajalla

• mustat

• tumman punaruskeat (huonossa valossa tai kaukaa voivat näyttää mustilta)

• kyynär- ja sisimpien käsisulkien kärkien väri

• ad. linnuilla samanvärinen muun siiven kanssa (ei valkeaa), juv. linnuilla hyvin kapea valkea reunus joka kapeampi kuin norm. pääskykahlaajalla

• kuten aasianpääskykahlaajalla

• selvimmin valkea, joskus vaikea havaita kuluneisuuden takia (jolloin voi jopa puuttua)

• selkäpuolen ja siiven yläpeitinhöyhenten kontrasti* siipisulkiin ja värisävyt

• tummempi kuin pääskykahlaaja, melko tasasävyinen

• kuten aasianpääskykahlaaja, ei yl. selvää kontrastia siipisulkien ja muun selkäpuolen välillä

• selkäpuoleltaan vaalein, selkäpuoli ja siiven yläpeitinhöyhenet muodostavat kontrasti tummempiin siipisulkiin

• pyrstön ja erit. pyrstöjouhien pituus* (maassa etäisyys siiven ja tertiaalien kärjistä) (erit. jp)

• pyrstö ja pyrstöjouhet lyhimmät, siivenkärjet ulottuvat maassa pitkälle pyrstöjouhien kärkien yli (myös juv linnut eroavat muista)

• ad. linnulla siivenkärjet ulottuvat yl. selvästi hieman pyrstön yli

• ad. linnulla pyrstöjouhien kärjet ulottuvat siivenkärkien tasalle tai hieman niiden yli (juv. tai kuluneilla ad. linnuilla pyrstöjouhien kärjet saattavat jäädä siivenkärkiä lyhyemmiksi)

• nokan tyven punaisen alueen laajuus (erit. jp)

• punaista vähemmän kuin pääskykahlaajalla mutta enemmän kuin aropääskykahlaajalla

• vähiten, ei ulotu sieraimiin, yl. vain kapea viiru nokan tyvellä

• eniten punaista ulottuen sieraimiin asti (väriä vähemmän tp ja erit. juv puvussa mutta lajien erot samanlaiset)

• rinnan ja kupeiden värisävy

• rinta kaikissa puvuissa laajemmin vaalean oranssinruskean sävyinen

• keskim. kanelinsävyisemmän ruskea kuin pääskykahlaajalla

• rinta vaalein

• koko ja siipien leveys

• kuten pääskykahlaaja

• hieman suurempi ja rotevampi ja leveäsiipisempi kuin muut

• aropääskykahlaajaan verrattuna vähän pienempi ja hennompi ja kapeasiipisempi

• jalkojen pituus

• kuten pääskykahlaaja

• pitkäjalkaisempi kuin pääskykahlaaja (lennossa ulottuu keskimmäisten pyrstösulkien tasalle)

• matalajalkaisempi kuin aropääskykahlaaja

• ääni

• muistuttavat pääskykahlaajan mutta ehkä vähemmän karheita, melko kova ”tsik” ja pehmeähkö ”tswiit”

• muistuttaa pääskykahlaajaa mutta matalampia, matala ”tsrr-tsrr” ja nopea ”pik-kik-kik”

• karkea tiiramainen ”kik” tai ”kirrik” sekä rullaava ”kikki-kirrik, kikki-kirrik...”, korkeampia ja kireämpiä kuin aropääskykahlaajalla

Juhlapukuiset (n.VII-VIII asti):

• koph:n ja niskan värisävy; mustan ohjasalueen laajuus; silmärenkaan voimakkuus ja muoto

• korvan peitinhöyhenissä ja niskassa ei merkittävää eroa pääskykahlaajaan; musta ohjasalue kuten pääskykahlaajalla tai kapeampikin; silmärengas lähinnä kahden muun väliltä, keskim. selvempi kuin aropääskykahlaajalla

• korvan peitinhöyhenet ja niska tummemmat, us. hieman punaruskeasävyiset; ohjas yl. laajemmin mustasävyinen, saattaa ulottua nokantyven ja silmän yläpuolelle; silmärengas erottuu vain silmän alla ja takana

• korvan peitinhöyhenet ja niska vaaleammat, hiekansävyisemmät; ohjas kapeammin musta rajoittuen selkeämmin silmän ja nokan väliin; silmärengas yl. selvempi ja täydempi, us. silmän alapuolella melko leveä ja yläpuolella kapeampi

Talvipukuiset:

• vaalean kurkkulaikun tarkkarajaisuus ja reunaosien viirutuksen laajuus

• melko tarkkarajainen kuten pääskykahlaajalla mutta vähemmän reunaviirutusta

• kurkkulaikussa viirutusta yl. hyvin vähän eikä tummempana erottuvaa reunaa, vaihettuu vähitellen muuhun ympäristöön

• kurkkulaikku selvemmin rajoittunut ja reunaosiltaan us. laajalti viiruinen

• koko pään (myös niskan) höyhenten vaaleiden reunusten määrä ja leveys

• lähinnä kuten pääskykahlaajalla

• enemmän ja leveämpiä höyhenreunuksia kuin pääskykahlaajalla

• pää yl. tasavärisempi, reunukset kapeampia ja harvemmassa

Juv. linnut:

• selkäpuolen höyhenten kärjen kuviointi

• ilm. lähinnä kahden muun välistä (?)

• höyhenten kärkien tummat poikkivyöt keskim. kapeammat

• leveämmät tummat poikkivyöt höyhenten kärjissä

Tuntomerkki

Kanadantylli

Tylli

• ääni*

• hyvin erilainen, kirkas terävä mutta hento ”ty-vii” tai ”tsy-vii”, paino toisella tavulla ja vähemmän huilumainen kuin tyllillä

• tuttu viheltävä ”tyy-i”, paino selvästi ensimmäisellä tavulla

• tumman ohjaksen tarkat yhtymäkohdat suupieleen ja nokantyveen (erit. juv)*; nokan pituus ja tarkka muoto; silmärenkaan eheys, leveys ja värisävy

• ohjasjuovan alareuna yhtyy nokkaan yl. ylänokan puolivälissä (korkeammalla kuin tyllillä); nokka hieman lyhyempi ja tylpempi ja harjasta hieman nouseva lähellä tyveä; silmärengas yl. leveämpi ja selvempi sekä eheämpi ja sävyltään valkeampi

• ohjasjuovan alareuna yl. yhtyy nokkaan suupielen tasalla; nokka hieman pitempi ja terävämpi ja harjastaan suorempi; silmärengas yl. hieman kapeampi ja heikompi ja usein yhtenäinen vain silmän alapuolella sekä sävyltään yl. kellertävä

• koko*; ruumiinmuoto; pään koko ja pyöreys

• hieman pienempi, erit. suht. nimialalajiin mutta myös tundrae-alalajiin; hieman kompaktimpi ja typäkämpi; pää hieman pienempi ja pyöreämpi

• keskim. suurempi, erit. nimialalaji; hieman pitkänomaisempi; pää hieman litteämpi ja kookkaampi

• räpylän esiintyminen sisimmän ja keskimmäisen varpaan välissä

• esiintyy selvä räpylä

• ei selvää räpylää

• siipijuovan pituus ja leveys erit. uloimmissa käsi- ja sisimmissä kyynärsulissa

• siipijuova hieman lyhyempi ja epäselvempi erit. uloimmissa käsisulissa ja sisimmissä kyynärsulissa (valkea puuttuu sulkien sisempien kyynärsulkien sisähöydystä ja ulompien käsisulkien ulkohöydystä), juv. linnuilla ero epävarmempi

• valkeaa myös sisimpien kyynärsulkien sisähöydyissä ja uloimpien käsisulkien ulkohöydyissä jolloin siipijuova hieman pitempi ja voimakkaampi

• rintavyön leveys erit. keskeltä

• yl. hieman kapeampi, erit. jp linnulla us. ohut ja tasapaksu eikä leviä rinnan sivuilla niin selviksi laikuiksi, juv. linnulla ei juuri koskaan katkea keskeltä (leveysvaikutelma riippuu paljon linnun asennosta)

• rintavyö yl. leveämpi ja vähemmän tasapaksu ja muodostaa rinnan sivuilla useammin laajenevan laikun, juv. linnulla katkeaa useammin keskeltä

• selkäpuolen värisävy

• yl. tummemman ruskea kuin tyllin nimialalaji mutta päällekkäisyyttä tundrae alalajin kanssa

• yl. vaaleamman ja harmaamman ruskea kuin kanadantylli

• niskavyön leveys

• niskavyö keskimäärin hieman kapeampi kuin tyllillä

• niskavyö keskimäärin hieman leveämpi

• sulkasatovaihe

• sulkasato keskimäärin hieman myöhemmin kuin tyllillä, minkä takia erit. juv linnuilla usein selvemmät vaaleat reunukset selkähöyhenissä

• sulkasato keskimäärin hieman aiemmin

Juhlapukuiset:

• skj:n leveys, pituus, muoto ja värisävy; mustan ja valkean määrä otsassa ja valkean alueen etäisyys silmästä; koph:n värisävy erit. takaosassa

• silmäkulmajuova keskim. sekä lyhyempi että kapeampi kuin tyllillä tai jopa puuttuu; otsan valkea alue hieman pienempi eikä yl. ulotu silmään; korvan peitinhöyhenet takaosastaan us. ruskeammat

• silmäkulmajuova erit. koirailla yl. hyvin selvä ollen sekä pitempi että leveämpi; otsan valkea alue hieman suurempi ja yl. ulottuu silmärenkaaseen saakka; korvan peitinhöyhenet ainakin koiraalla yl. yhtenäisen mustat

Juv. linnut:

• silmäkulmajuovan (erit. takaosan) muoto

• silmäkulmajuova takaosastaan yl. kapeampi ja terävämpi

• silmäkulmajuova takaosastaan yl. pyöreämpi ja leveämpi

• jalkojen värisävy

• jalat keskim. hieman tummemman oranssinsävyiset

• jalat keskim. hieman vaaleamman kellansävyiset

Tuntomerkki

Mustajalkatylli

• selkäpuolen yleisvärisävy* (erit. kesällä)

• yl. aina mutta erit. kuluneessa puvussa selvästi vaaleasävyisempi kuin tavallisilla tylleillä, joskus lähes harmaanvalkeasävyinen

• rinnan keskiosan väritys* sekä rinnansivujen laikun värisävy, muoto ja koko

• hyvin harvoin yhtenäinen rintavyö, rinnan sivulla joko musta (jp koiras) tai keskiruskea laikku (vaaleamman ja punertavamman ruskea kuin tavallisemmilla tylleillä), pienempi, kapeampi ja tarkkarajaisempi kuin esim. juv tyllillä, poikkeuksellisesti joillain yksilöillä vaaleanruskea rintavyö kapeana rinnan yli

• otsan ja koko päälaen väritys; ohjaksen ja silmän ympäristön tarkka väritys/kuviointi; skj:n muoto

• jp koiraalla pääalen takaosa ruosteensävyinen, päälaki muuten samaa hiekanruskeaa sävyä kuin selkäpuoli, vain jp koiraalla päälaen etuosassa musta poikkivyö joka jää kauas silmästä; korvan peitinhöyhenet ja ohjas varsin vaalean ruskeat ja vaaleammat ja epätarkkarajaisemmat kuin tavallisilla tylleillä, jp koiraalla mustat mutta hyvin kapeat; otsa yl. hyvin laajalti mutta epätarkkarajaisesti valkea; jp koiraalla valkea silmäkulmajuova yhtyy valkeaan otsaan ja usein myös muissa puvuissa, jp koirasta lukuunottamatta silmäkulmajuova takaosastaan usein kellanruskeasävyinen

• jalkojen värisävy* ja pituus

• jalat yl. tumman lyijynharmaat, lähes mustat (tav. tylleillä voivat olla samansävyiset mutaisena), voivat olla vaaleat (ruskehtavat tai kellertävät), pitemmät kuin tav. tylleillä (ero suorassa vertailussa melko selvä)

• ääni*

• pehmeä mutta kirkas usein toistettuna ”pit” tai ”pyip” tai ”prrit”, myös venytetympi ”prryi”

• siipijuovan voimakkuus

• selvä valkea siipijuova, ehkä aavistuksen heikompi kuin tyllillä mutta paljon selvempi kuin pikkutyllillä ja kuin yl. ylänkö-/aavikkotyllillä

• valkean määrä uloimmissa pyrstösulissa

• pyrstön sivuilla selvästi enemmän valkeaa kuin tav. tylleillä (sirrimäisesti)

• koko, ruumiinmuoto* ja pyrstön pituus

• tylliä hieman pienempi ja hoikka mutta typäkkä, melko siro, pyrstö selvästi lyhyempi kuin erit. tyllillä

• nokan koko ja tarkka muoto

• nokka varsin ohut ja terävä, selvästi ohuempi ja terävämpi kuin tyllillä, pitkähkö

• niskan väritys

• selvä valkea kaulus joka ulottuu niskan ympäri, niskan keskellä saattaa olla tummempaa (ylänkö- ja aavikkotyllillä ei valkeaa kaulusta, kaulan sivuilla valkeaa muttei niskassa)

• kävelytapa

• nopeampi ja sirompi kuin tav. tylleillä

Tuntomerkki

Amerikantylli

• rinnan poikkivöiden lukumäärä*

• kaksi mustaa tai mustanruskeaa rintavyötä

• alaselän, yläperän ja pyrstön yläpeitinhöyhenten väri* sekä pyrstön väritys, pituus* ja muoto

• alaselkä, yläperä ja pyrstön yläpeitinhöyhenet kirkkaan oranssinruskeat; pyrstö pitkä ja kiilanmuotoinen, perussävyltään ruskea mutta leveä musta poikkvyö lähellä kärkeä ja reunat valkeat

• ääni*

• kuuluva lähes kimeä ”tjiiet”, soidinääni jauhava ”kill-dää”

• koko*; kaulan pituus; jalkojen pituus ja värisävy

• selvästi tylliä suurempi ja pitkäkaulaisempi; jalat hyvin pitkät ja tummemmat kuin muilla tylleillä, lähinnä ruskehtavat

• pään väritys ja kuviointi; nokan pituus ja väritys; silmärenkaan voimakkuus ja värisävy

• pään kuviointi voimakas, selvä leveä valkea silmäkulmajuova ja silmään asti ulottuva musta otsajuova, silmän ympärillä enemmän valkeaa kuin muilla tylleillä; nokka hyvin pitkä ja kokonaan musta; voimakas yhtenäinen oranssinpunainen silmärengas

• siipijuovan voimakkuus; lentotapa*

• hyvin selvä ja leveä valkea siipijuova; lentotapa eroaa muista tylleistä, siivenisku letkeämpi, lentää us. matalalla heittelehtien

Tuntomerkki

Ylänkötylli

Aavikkotylli

• nokan pituus* verrattuna nokan tyven ja silmän takareunan väliseen etäisyyteen, kärjen tarkka muoto sekä kynnen pituus muuhun nokkaan verrattuna

• nokka pienempi, sekä lyhyempi että hennompi, vähemmän ”turvonneelta” vaikuttava, pituus yhtä suuri tai lyhyempi kuin etäisyys nokan tyvestä silmän takareunaan, nokan kärki aina tylpempi kuin millään ylänkötyllillä, sierainten etupuolella oleva paksuuntunut osuus lyhyempi, alanokan kulma huomaamattomampi, kynsi lyhyempi kuin nokan muu osa

• nokka suurempi, alalajista riippuen ero ylänkötylliin vaihtelee mutta pieninokkaisimmalla columbinus-alalajillakin yl. pitempi ja paksumpi kuin ylänkötyllillä (pamirensis-alalajilla jota ainoastaan esiintyy WP-alueella), pituus selvästi suurempi (nimialalaji) tai yhtäsuuri - hieman suurempi -hieman pienempi (columbinus-alalaji) kuin etäisyys nokan tyvestä silmän takareunaan, nokan kärkiosat kaartuvat loivemmin ja nokka terävämpi (myös columbinuksella), sierainten etupuolella oleva paksuunutunut osuus pitempi, alanokan kulma selvempi, kynsi pitempi kuin nokan muu osa

• koko/ruumiinrakenne* (muoto; eri osien suht. koot; asento maassa; jalkojen sijainti suht. ruumiiseen)

• keskim. 10 % pienempi, vain vähän tylliä isompi, koossa kuitenkin päällekkäisyyttä, sopusuhtaisempi ja vähemmän etupainoinen, asento yl. pystympi (päärynämäisempi), jalat suht. takana siten että suuri osa vartaloa jalkojen etupuolella, peräosa vaikuttaa lyhyemmältä

• keskim. selvästi kookkaampi mutta ero voi olla olematon, tylliin verrattuna yl. selvästi isompi, etupainoisempi ja rotevampi kuin ylänkötylli, asento vaakasuorempi, jalat vaikuttavat olevan keskemmällä vartaloa, peräosa vaikutta pitemmältä (yleisolemus tundrakurmitsamainen)

• jalkojen värisävy (myös nivelten sävyero muuhun jalkaan) ja pituus (myös ulottuminen lennossa suhteessa pyrstön kärkeen)

• jalat keskim. lyhyemmät (joskin tylliin verrattuna pitkäjalkainen), jalat keskim. tummemmat, tumman harmaat tai mustahkot (voivat olla vihertävät) ja nivelet samaa sävyä kuin muu jalka, ulottuvat lennossa pyrstön kärjen tasalle (eivät näy) tai aavistuksen yli

• jalat huomattavan pitkät ja keskim. pitemmät kuin ylänkötyllillä, keskim. vaaleammat kuin ylänkötyllillä, vaalean vihertävän harmaat tai joskus himmeän kellertävät, voivat olla mustahkot, nivelet us. erottuvat hieman muuta jalkaa tummempina, ulottuvat lennossa lähes aina (joskus melko selvästi) pyrstön kärjen yli

• pyrstön kärkiosan sävyero muuhun pyrstöön* sekä valkean määrä yläperän sivulla ja pyrstön tyvellä

• keskim. hieman vähemmän valkeaa yläperän sivulla ja pyrstön tyvellä, kärkiosa erottuu yl. vain enint. heikosti muuta pyrstöä tummempana

• keskim. enemmän valkeaa yläperän ja pyrstön tyven sivuilla (vaikea havaita maastossa), pyrstön kärkiosassa usein selvemmin tummasävyisenä erottuva vyö

• otsan ja päälaen muoto; (jp) pään tarkka kuviointi (otsa ja ohjasalue, silmän ympärys ja koph); koph:n tumman laikun alareunan muoto

• otsa jyrkempi ja lyhyempi, pää pyöreämpi; osalla atrifrons-alalajin linnuista otsa kokonaan musta; korvan peitnhöyhenten alareuna yl. jokseenkin suora

• pää kulmikkaampi, otsa matalampi ja pitempi, loivempi; otsa ei ilm. koskaan kokonaan musta; osalla korvan peitinhöyhenten tumma alareuna tekee lähes suorakulmaisen mutkan

• selkäpuolen värisävyt (erit. jp)

• keskim. tummempi, ei ruosteensävyä selkäpuolella tai enint. hyvin heikkona

• keskim. vaaleampi ja juhlapuvussa usein ruosteensävyä yläselässä ja hartiahöyhenissä (voi puuttua kokonaan erit. itäisillä alalajeilla)

• rintavyön leveys ja yläreunan väri (jp)

• rintavyö leveämpi kuin nimialalajin aavikkotyllillä, rintavyön yläreunassa mustaa vain itäisellä alalajilla

• rintavyö nimialalajilla keskim. kapeampi (columbianus-alalajilla ei yl. eroa ylänkötylliin), rintavyön yläreuna joskus kapealti musta (voi olla vaikea havaita)

• siipijuovan leveys sekä kyynär- että käsisiivellä ja takareunan muoto käsisiivellä

• yl. tasalevyisempi (voi olla käsisiivellä selvästi leveämpi) ja ulottuen tasalevyisempänä lähemmäs ruumista, kyynärsiiven ulkoreunalla keskim. leveämpi kuin aavikkotyllillä ja käsisiivellä takareuna suorempi

• yl. suurempi leveysero kyynär- ja käsisiiven välillä ja kyynärsiivellä us. kapenee olemattomiin ennen ruumista, kyynärsiiven ulkoreunalla keskim. kapeampi kuin ylänkötyllillä ja käsisiivellä takareuna pullistuneempi

• rinnansivun laikun laajuus (tp)

• laikut voivat olla melko suuret mutta yhtenäistä rintavyötä ei yl. muodostu

• melko usein laajat laikut jotka muodostavat yhtenäisen rintavyön

• sulkasadon vaihe

• sulkii myöhemmin juhlapukuun ennen pesimäkautta ja pesimäkauden jälkeen sulkii vasta talvehtimisalueilla (jp lintu VIII puolivälin jälkeen tai pesimäpuk. lintu VII-VIII tai sulkasatoinen IX jälkeen on tod. ylänkötylli)

• sulkii aiemmin alkuvuodesta pesimäpukuun ja sulkasato alkaa yleensä jo ennen syysmuuttoa (jp lintu II-III tai juv VI-VII alku on todennäk. aavikkotylli)

• ääni

• yl. kova lyhyt hieman karikukkomainen ”kiripp”, aavikkotylliin verrattuna lyhyempi, kovempi ja kirkkaampi, vähemmän venytetty, myös terävä ”tsitik”

• melko lyhyt pehmeä trilli (usein toistettuna) ”pirrirryyp”, ylänkötylliin verrattuna pitempi, pehmeämpi, matalampi ja sameampi, vähemmän karikukkomainen - äänissä kuitenkin ilm. paljon päällekkäisyyttä

Tuntomerkki

Kaspiantylli

• rintavyön väritys, kuviointi ja muoto*

• kaikissa puvuissa hyvin leveä rintavyö, jp koiraalla sekä ylä- että alareuna kapealti mustat, jp koiraalla kirkkaamman (punaisemman) ruskea kuin ylänkö-/aavikkotyllillä, naaraalla punaruskeasävyisempi kuin npuk ylänkö-/aavikkotyllillä (voi joskus olla harmaanruskea) ja naaraallakin joskus aavistus mustasta alareunasta, tp ja juv linnuilla myös leveä yhtenäinen rintavyö (ylänkö-/aavikkotyllillä yl. vain täplät rinnan sivuilla tai kapealti yhtyneet), ei keräkurmitsamaista vaaleaa poikkijuovaa rinnan keskellä

• otsan ja ohjasalueen väri, skj:n voimakkuus erit. silmän takana sekä koph:n tumman alueen leveys

• ei koskaan mustaa otsalla tai muuallakaan päässä, silmäkulmajuova leveämpi, puhtaampi ja selvärajaisempi erit. silmän takana kuin ylänkö-/aavikkotyllillä (muttei läheskään niin pitkä kuin keräkurmitsalla), ohjaksen etuosa aina valkea (ylänkö-/aavikkotyllillä ohjas us. koko matkaltaan tummasävyinen), korvan peitinhöyhenet kapeammalti tummat kuin ylänkö-/aavikkotyllillä

• koko, muotosuhteet (peräosan ja kaulan pituus; siivenkärkien etäisyys pyrstön kärjestä; pään koko) ja asento

• aavikkotylliä pienempi mutta tylliä suurempi, muihin isoihin tylleihin verrattuna vartalo hoikempi, peräpää pitempi, asento usein pystympi (kurmitsamaisempi), siivet ulottuvat selvästi pyrstön kärkeä pitemmälle (samalle tasalle ylänkö-/aavikkotyllillä ja keräkurmitsalla), pyrstö lyhyempi kuin ylänkö-/aavikkotyllillä

• nokan pituus ja paksuus

• nokka ohuempi kuin ylänkö-/aavikkotyllillä, samanpituinen kuin aavikkotyllillä

• jalkojen pituus ja värisävy

• jalat yl. vaaleammat kuin etenkin ylänkötyllillä, kellanruskeat tai vihertävänharmaat, samaa pituusluokkaa kuin aavikkotyllillä (pitemmät kuin ylänkötyllillä tai keräkurmitsalla)

• siipijuovan voimakkuus ja sijainti

• siipijuova heikompi kuin ylänkö-/aavikkotyllillä sekä kyynär- että käsisiivellä ja päättyy yl. jo käsisiiven puolivälissä

• siiven alapeitin- ja kainalohöyhenten värisävy

• himmeän valkeanharmaat (muilla tylleillä yl. puhtaanvalkeat)

• kurkun värisävy

• kurkku yl. hennon vaalearuskean tai kermasävyinen (valkeampi ylänkö-/aavikkotyllillä)

• valkean määrä pyrstössä ja yläperän sivuilla

• vähemmän valkeaa kuin ylänkö- tai erit. aavikkotyllillä

• ääni

• kuuluva terävä us. toistettu ”tiepp” tai ”typp”

• selkäpuolen höyhenreunusten värisävy ja leveys (erit. juv)

• juv. linnuilla melko selvästi ja leveälti kellanvalkeat reunukset, myös ad. linnuilla tuoreessa puvussa keskim. selvemmät reunukset kuin ylänkö-/aavikkotyllillä

Tuntomerkki

Amerikankurmitsa

Siperiankurmitsa

Kapustarinta

• siiven alapeitin- ja kainalohöyhenten värisävy

• likaisenharmaat

• kuten amerikankurmitsalla

• kainalot valkeat ja samoin siaph pääosin valkeat, juv. linnuilla voi olla heikkoa ruskehtavaa sävyä

• ääni*

• terävämpi eikä yhtä surumielinen kuin kapustarinnalla, yl. terävä hieman värisevä ”kluu-iip” (paino ens. tavulla), yksitavuinen ”kiip” tai töyhtöhyyppämäinen ”ku-iit”, paino jälkimmäisellä tavulla (korkeampia kuin siperiankurmitsalla eikä samalla tavalla mustaviklomaisia), myös kolmitavuinen ”dly-ii-yh” missä toinen tavu korkea ja värisevä

• hyvin mustaviklomainen mutta hieman korkeampi ”tjy-itt” tai lopussa venytetympi ”tjy-ii”

• tuttu surumielinen laskeva vihellys ”piyyy”

• "peräpään" muoto* (siivenkärkien* ja pisimmän tertiaalin etäisyys pyrstön kärjestä, ulottuman pituus ja näkyvien käsisulkien lukumäärä)

• siivenkärjet ulottuvat selvästi pyrstönkärkeä pitemmälle mutta pisin tertiaali jää selvästi pyrstönkärkeä lyhyemmäksi (n. pyrstön tyven tasalle), peräpää pitempi ja loivemmin kapeneva, ulottuma pitkä ja 4-5 käsisulan kärkeä näkyvissä

• peräpää ei yhtä venytetty kuin amerikankurmitsalla, siivenkärjet ulottuvat vähemmän pyrstön yli (nuorilla n. pyrstön tasalle), ulottuma lyhyt ja yl. 3 käsisulan kärkeä näkyvissä, pisin tertiaali ulottuu erit. ad linnulla hyvin lähelle pyrstön kärkeä

• siivet ulottuvat pyrstön kärjen tasalle tai vain hieman yli, peräpää lyhyempi ja typäkämpi kuin amerikankurmitsalla, hyvin samanlainen kuin siperiankurmitsa mutta ulottuma keskim. vähän pitempi, 3 käsisulkaa yl. näkyvissä

• selkäpuolen yleisvärisävy* (tummuus, kullansävyn määrä) ja höyhenten tarkka kuviointi sekä siiven yläpeitinhöyhenten sävyero muuhun selkäpuoleen

• jp:ssa selkäpuoli yl. tummasävyisempi kuin kapustarinnalla, kullansävyinen kuviointi suurempaa ja harvempaa, juv-tp linnuilla paljon harmaasävyisempi ja himmeämpi kuin kapustarinnalla (kullansävyinen kuviointi hyvin vähäistä tai puuttuu kokonaan ja on pikemminkin vaalean kellertävää kuin kullansävyistä), siyph ja selkäpuolen välillä ei yl. selvää sävyeroa, yhtä tummat

• jp:ssa amerikankurmitsan ja kapustarinnan välistä, ei yhtä vaalea ja kullankirjava kuin kapustarinta mutta enemmän kullankirjavuutta kuin amerikankurmitsalla, juv-tp yl. vähemmän laikukas kuin kapustarinta eikä yhtä harmaasävyinen kuin amerikankurmitsa johon verrattuna selvästi enemmän kullansävyistä kuviointia, siiven yläpeitinhöyhenet yl. selvemmin tasaisen vaaleareunaiset kuin kapustarinnalla, kaikissa puvuissa siiven yläpeitinhöyhenissä muihin verrattuna us. enemmän valkeasävyistä kuviointia jolloin tämä höyhenkenttä erottuu muuta selkäpuolta vaaleampana

• juv-tp:ssa siyph reunukset yl. selvemmin täplikkäät kuin siperiankurmitsalla, us. heikohko sävyero siyph ja selkäpuolen välillä siten että peitinhöyhenkenttä aavistuksen vaaleampi ja harmaasävyisempi muttei yl. yhtä selvää eroa kuin siperiankurmitsalla

• jalkojen (erit. säären) pituus*, ulottuminen lennossa suhteessa pyrstöön ja värisävy

• jalat pitemmät kuin kapustarinnalla, sävyltään aina tummanharmaat tai mustahkot

• jalat amerikankurmitsaakin pidemmät ja ulottuvat lennossa selvästi pyrstönkärkeä kauemmas, sävyltään kuten amerikankurmitsalla

• jalat lyhyimmät eivätkä lennossa ulotu pyrstön kärjen yli, us. vaaleammat kuin amerikan-/siperiankurmitsalla, vihertävänharmaat

• koko*; kaulan pituus; pään suhteellinen koko; seisoma-asento; kävelytapa; siipien pituus/leveys

• keskim. suurempi kuin siperiankurmitsa mutta pienempi kuin kapustarinta, kapustarintaan verrattuna hoikempi ja asento pystympi, kaula laihempi ja pitempi, kävely sirompaa kuin kapustarinnalla; pitkä- ja kapeasiipisempi kuin kapustarinta

• pienin, rinnakkain ero kapustarintaan us. käyttö-kelpoinen mutta mitoissa päällekkäisyyttä, muodol-taan, asennoltaan ja kävelytavaltaan kuten amerikankurmitsa

• keskim. suurin ja rotevin, vatsakkain, paksu- ja lyhytkaulaisin, seisoma-asento vaakasuorempi ja kävely raskaampaa; lyhyt- ja leveäsiipisempi kuin muut

• nokan muoto sekä pituus suhteessa pään pituuteen

• kapustarintaan verrattuna hieman ohuempi ja pitempi, tyvestä hieman leveämpi kuin siperiankurmitsalla

• kuten amerikankurmitsalla tai hieman pitempi, yl. vaikuttaa pisimmältä ja ohuimmalta, tyvi kapeampi kuin amerikankurmitsalla

• nokka suht. lyhyin ja tukevin

• siipijuovan voimakkuus ja värisävy

• siipijuova yl. selvästi kapeampi kuin kapustarinnalla ja harmaasävyinen, pitkä- ja kapeasiipisempi kuin kapustarinta

• kuten amerikankurmitsa

• amerikan-/siperiankurmitsaan verrattuna siipijuova selvästi voimakkaampi, leveämpi ja valkea

Juhlapukuiset:

• rinnan sivujen valkean laikun koko*; kupeiden tarkka väritys*; pyrstön alapeitinhöyhenten väritys

• rinnan sivuilla keskim. leveämmin valkoista (laajempi puolikuumainen laikku) kuin kapustarinnalla mutta valkea loppuu us. rinnan alaosaan mennessä jolloin kupeet kokonaan mustat; vatsa us. kokonaan  musta pyrstön alapeitinhöyheniä myöten

• rinnansivun laikku keskim. suurempi kuin kapustarinnalla (muttei yhtä laikkumainen kuin amerikankurmitsalla) ja kupeet voimakkaammin mustankirjavat kuin kapustarinnalla tai joskus kokonaan mustat ilman valkeaa kuvejuovaa (amerikankurmitsaan verrattuna yl. kuit. selvemmin valkeaa kupeilla); pyrstön alapeitinhöyhenet us. selvästi mustemmat kuin kapustarinnalla mutta ei yhtä yhtenäisen musta kuin amerikankurmitsalla

• rinnan valkea reunus kapeampi ja vähemmän laikkumainen ja jatkuu yl. selvänä melko leveänä reunuksena aina alaperään asti; alaperä ja pyrstön alapeitinhöyhenet yl. laajalti valkeat yhtyen valkeaan kuvejuovaan

• mustan ja valkean leveys otsalla sekä skj:n leveys

• mustaa nokan yllä enemmän kuin siperiankurmitsalla, yl. selvä musta vyö nokan yläpuolella, valkea otsa ja silmäkulmajuova keskim. leveämmät kuin kapustarinnalla

• mustaa nokan yllä yl. selvästi vähemmän kuin amerikankurmitsalla, hyvin kapea vyö tai ei lainkaan, valkea otsa ja silmäkulmajuova kuten amerikankurmitsalla

• mustaa nokan yllä kuten siperiankurmitsalla, otsalla keskim. kapeammin ja tasalevyisemmin valkeaa kuin amerikankurmitsalla

• erit. naaman, vatsapuolen ja hahö:n sulkasatovaihe

• sulkasato keskim. myöhempi kuin siperian-kurmitsalla, syyskuussakin saattaa olla pääosin juhlapuvussa

• sulkasato aiempi kuin amerikankurmitsalla, alkaa heinäkuussa, yl. pääosin vaihtanut puvun syyskuussa, osalla kuit. vasta talvehtimisalueella

• sulkasato varhaisin, pääosin ennen syysmuuttoa

Juv. ja talvipukuiset:

• pään tarkka väritys (yleisvärisävy* ja kontrastikkuus; skj:n voimakkuus, värisävy ja muoto; päälaen viirutuksen voimakkuus ja laajuus; otsan ja nokantyven höyhenyksen värisävy, kuviointi ja rajautuminen*; ohjasalueen, silmänympäryksen ja koph:n kuviointi; "viiksiviirutuksen" voimakkuus)

• yleisvärisävy harmain, ei juuri kellanruskeaa, hyvin kontrastikas; silmäkulmajuova paljon voimakkaampi ja valkeampi kuin kapustarinnalla  kontrastoituen voimakkaammin tummempaan päälakeen, tasaleveämpi kuin muilla;  pään viirutus hyvin voimakas muttei ulotu niskassa kovin alas eikä otsalle, lakkimainen vaikutelma;  nokantyvi ja otsa eivät yl. yhtä selvästi valkeahkot kuin siperiankurmitsalla; silmän edessä yl. tumma pystyjuoste joka jatkuu kaartuen silmän alle, ohjas suttuisempi, myös silmän takana yl. selvemmin tummaa juovaa; viiksiviirutus kuten kapustarinnalla

• yleisvärisävy harmain, ei juuri kellanruskeaa, hyvin kontrastikas; silmäkulmajuova paljon voimakkaampi ja valkeampi kuin kapustarinnalla  kontrastoituen voimakkaammin tummempaan päälakeen, tasaleveämpi kuin muilla;  pään viirutus hyvin voimakas muttei ulotu niskassa kovin alas eikä otsalle, lakkimainen vaikutelma;  nokantyvi ja otsa eivät yl. yhtä selvästi valkeahkot kuin siperiankurmitsalla; silmän edessä yl. tumma pystyjuoste joka jatkuu kaartuen silmän alle, ohjas suttuisempi, myös silmän takana yl. selvemmin tummaa juovaa; viiksiviirutus kuten kapustarinnalla

• yleisvärisävy kullanruskein, vähiten kontrastikas, naama us. melko tasasävyinen ja tasaisen tiheästi tummaviiruinen; silmäkulmajuova yl. heikoin ja epäselvin ja kellertävä;  päälaen viirutus kuten siperiankurmitsalla mutta ei yhtä kontrastikas ja ulottuu yl. selvemmin otsalle; ei selvää vaaleaa nokantyvirengasta kuten siperiankurmitsalla, otsan pohjaväri likaisempi ja otsa yl. hennosti viiruinen nokantyveen saakka, rajautuu epäselvemmin;  silmän edessä yl. heikompi tumma puolikaari joka voi puuttuakin; viiksiviirutus melko voimakas

• niskan värisävy

• niska sävyltään harmaa

• kellansävyisempi kuin amerikankurmitsalla, muistuttaa kapustarintaa

• niska sävyltään kellertävänruskea

• vatsapuolen pohjavärisävy sekä kuvioinnin voimakkuus, jakauma ja muoto

• pohjavärisävyltään harmahtava ja kupeet voimakkaammin kuvioidut

• rinta yl. vähemmän kuvioitu kuin kapustarinnalla, ei yhtä harmaasävyinen kuin amerikankurmitsa

• pohjavärisävyltään kellertävän ruskea (joskus harvoin voi olla harmahtava)

• pyyph:n ja keskimmäisten pyrstösulkien kuviointi

• kuten siperiankurmitsalla

• höyhenten reunoilla vaaleita täpliä

• vaaleita poikkiraitoja

Tuntomerkki

Kynsihyyppä (lennossa)

Arohyyppä (lennossa)

Suohyyppä (lennossa)

• mustien ja valkeiden alueiden muoto ja rajautuminen siiven ylä- ja alapinnalla

• käsisulat ja niiden peitinhöyhenet mustat, kyynärsulkien kärjet mustat leveimmin uloimmissa kyynärsulissa, karpaalinivelestä siiven takakulmaan kulkee pitkä kaareva väriraja jonka sisäpuolella valkea sirppi

• vain käsisulat ja niiden peitinhöyhenet mustat, suora väriraja karpaalinivelestä siiven poikki, kyynärsulat valkoiset tehden siiven takareunaan valkean kolmion

• vain käsisulat (ei niiden peitinhöyhenet) ja kapealti uloimpien kyynärsulkien kärjet mustat, käsisiiven etureunasta vino väriraja siiven poikki, tämän sisäpuolella leveä valkea alue myös vinosti siiven poikki, sen sisäreunassa vielä kapea musta juova

• pyrstön väritys

• pyrstö kokonaan musta lukuunottamatta kapeaa valkeaa ulkoreunaa

• pyrstön kärjessä musta kolmio, uloimmat pyrstösulat, pyrstön tyvi ja kärki kapealti valkeat

• pyrstö kokonaan valkea

• rinnan ja vatsan väritys

• rinta ja vatsa pääosin mustat, rinnan sivulla ja alaperässä valkeat kiilat

• kp:ssä rinta ja ylävatsa ruskehtavan tuhkanharmaat, vatsalla musta ja punaruskea poikkivyö, alaperä valkea; tp ja juv linnuilla vatsa valkea ja rinta ruskeakuvioinen

• rinta ja vatsa tummanruskea (ad) tai vaaleanruskea (juv), muu vatsa valkea, jp linnulla heikosti punertava

• koko pään kuviointi

• päälaki, otsa, ohjas, leuka ja kurkku mustat, muuten valkea

• päälaki musta, otsa ja silmäkulmajuova valkeat, ohjas ja silmäjuova mustat, pään alaosa valkea ja kermankeltainen (juv linnulla mustat osat ruskeat, tp:ssa epäselvemmin mustat)

• pää melko yksivärisen ruskea silmän erottuessa suurena mustana nappina, juv. linnulla päälaella tummaa viirutusta

• jalkojen pituus ja väri

• jalat mustat, ulottuvat vähän pyrstön yli

• jalat mustahkot, ulottuvat vähän pyrstön yli

• jalat keltaiset, ulottuvat pitkälle pyrstön yli

Tuntomerkki

Vuorisirri, juv ja talvipuku

Isosirri, juv ja talvipuku

• rinnan ja kupeiden täplien* koko, muoto, tiheys ja värisävy sekä rinnan kontrasti vatsaan

• kupeilla yl. melko suuria hieman kolmiomaisia tai pyöreähköjä laikkuja ja yl. myös rinnassa mustahkoja pyöreänmallisia täpliä, joskus kupeilla voi olla joitain V-mallisia kuvioita; erit. juv. linnulla rinnan tumma (yl. hyvin tummanruskea) täplitys yl. hyvin voimakasta muodostaen lähes yhtenäisen tumman rintavyön; tummasävyinen rinta yl. kontrastoituu voimakkaasti (muttei jyrkästi) valkeahkoon vatsaan

• rinnan ja kupeiden täplät yl. selvästi pienemmät ja vaaleammat ja kupeilla yl. runsaasti V-mallisia täpliä; erit. juv. linnulla rinnan täplitys huomattavasti hennompaa ja harvempaa kuin vuorisirrillä eikä rintavyömäistä vaikutelmaa yl. synny; kontrasti rinnan ja vatsan välillä yl. selvästi heikompi

• yläperän värisävy, kontrastikkuus* ja kuvioinnin selvyys

• yl. melko puhtaan (kuvioton tai hyvin heikosti kuvioitu, lähinnä reunoilta) valkeasävyinen kontrastoituen voimakkaasti selkäpuoleen ja pyrstöön

• yl. melko selvästi pienen tummasävyisen V-kuvioinnin kirjoma näyttäen tummemmalta ja epäpuhtaammalta ja kontrastoituen heikommin sekä selkään että pyrstöön

• hahö:n, siyph:n ja tert:n väritys ja kuviointi (juv)

• hartiahöyhenet ja tertiaalit selvästi tummakeskustaiset (tummanharmaat-tummanruskeat) ja vaaleareunaiset, myös siiven yläpeitinhöyhenissä vaalea reunus ja tummempi keskusta joka ei kuitenkaan tasavärisen tumma vaan ankkurikuvion tapaan tummin kärjestä ja keskusruodista; erit. hartiahöyhenissä ja sisimmissä isoissa peitinhöyhenissä vaaleassa reunuksessa täplämäisiä vaaleita kuvioita (yleisvaikutelma tummempi ja kirjavampi)

• hartiahöyhenet, tertiaalit ja siiven yläpeitinhöyhenet reunoista vaaleat ja keskeltä tummemmat mutta keskusta sävyltään selvästi vaaleampi kuin vuorisirrillä (vaalean-keskiharmaa), kaikissa em. höyhenissä kapealti tumma ruoti ja reunus vaalean ulkoreunan sisäpuolella, ei tasaisen tumma keskustaa tai selvää ankkurikuviota, vaaleat reunukset tasaiset ilman täplämäisiä kuvioita (yleisvaikutelma vaaleampi ja suomumaisempi)

• nokan muoto ja pituus; pään/ niskan juovituksen voimakkuus; skj:n voimakkuus; ohjaksen muoto, värisävy ja selvyys; koph:n värisävy suht. niskaan

• nokka melko selvästi pitempi (min. 39 mm), leveämpityvinen mutta kapeampikärkinen ja hieman alaspäin kaareva; pää ja niska keskim. voimakkaamman juovaiset kuin isosirrillä, juovitus sekä paksumpaa että tummempaa, ero selvin juv. linnuilla; skj heikompi, epäselvempi, epäyhtenäisempi us. vahvastikin tummankirjava; ohjas harmaasävyinen (ei juuri muuta pään tummaa väriä tummempi), melko laaja ja epätarkka-rajainen, muodoltaan us. kolmiomainen; koph melko laajalti harmaasävyiset, samaa harmahtavaa sävyä kuin niska

• nokka lyhyempi (max. 37 mm), hieman kapempityvinen mutta tylpempi, suora; pään ja niskan juovitus vaaleampaa ja hennompaa, juv. linnulla karkeampaa ja selvemmin erottuvaa mutta ero juv. vuorisirriin suurempi kuin tp. lintujen välillä; yl. melko selvästi yhtenäisen valkeana erottuva silmäkulmajuova jossa kuitenkin erotettavissa tummempaa hentoa kirjailua; ohjas yl. selvästi tummana (mustahkona) erottuva, kapeampi erit. silmän edestä ja tarkkarajaisempi, muodoltaan viivamaisempi (ero selvempi yl. tp kuin juv. linnuilla); koph yl. pienemmältä alalta tummasävyiset ja yl. erottuvat niskaa tummasävyisempinä

• yleisvärisävy (juv)*

• yl. selvästi isosirriä tummempi, tummanharmaan-ruskean sävyinen

• yl. selvästi vaaleampi, vaaleanharmaan sävyinen

• koko*, ruumiin (erit. kaulan/rinnan ja takaruumiin) muoto*, siivenkärkien etäisyys pyrstön kärjestä

• yl. selvästi suurempi (26-28 cm), mutta kokoeroa voi olla vaikea arvioida ilman vertailua, kaula pitempi (huom. linnun asento) ja rintavampi (rinta tukeva ja vatsa hoikka, atleettimainen) ja erit. takaruumis pitempi, selvästi pitkäsiipisempi, lennossa eroa ilman vertailua eroa voi olla vaikea havaita (joskin yl. vaikutelma huomattavan pitkäsiipinen) mutta maassa siivenkärjet ulottuvat yl. selvästi pyrstön yli

• pienempi (23-25 cm), ääriyksilöiden erot kuit. hyvin vähäiset, kaiken kaikkiaan lyhyempi, typäkämpi ja pulleamman oloinen, takaruumis ei vaikuta mitenkään pitkältä tai pidentyneeltä, yl. aina varsin lyhytkaulainen vaikutelma, rinta ei prominoi mutta melko vatsakas (pyknikkomainen), lyhytsiipisempi, ero luotettavin maassa jossa siivenkärjet ulottuvat vain pyrstön kärjen tasalle

• selkäpuolen tummien ruotijuovien selvyys (tp)

• selkäpuoli keskim. juovikkaampi kuin isosirrillä, höyhenet kauttaaltaan tummaruotiset tehden selkäpuolesta kauttaaltaan kapealti viiruisen (tp)

• selkäpuolella yl. vain osassa höyheniä tummia ruotijuovia, erit. selästä yl. melko tasaisen harmaa ja vähemmän viiruinen kuin tp vuorisirri (tp)

• siipijuovan voimakkuus

• siipijuova selvästi hennompi ja kapeampi erit. käsisiivessä, ei erotu lennossa kauempaa juuri lainkaan mutta läheltä yl. melko helposti havaittavissa

• yl. varsin selvästi erottuva ei erityisen leveä mutta kuit. selvä siipijuova sekä kyynär- että käsisiivessä

• jalkojen pituus ja värisävy

• jalat pitemmät (nilkka keskim. 34 mm) ja yl. tummemmat, tummanharmaat tai vihreänharmaat (juv. linnulla vihertävämmät ja vaaleammat)

• jalat lyhyemmät (nilkka keskim. 31 mm) ja yl. vaaleammat, oliivinvihreän (ad) - kellanvihreän (juv) sävyiset

• siiven alapeitin- ja kainalohöyhenten värisävy

• hyvin vaaleat, lähes puhtaanvalkeat

• tummasävyisemmät, ruskeankirjavat vaikuttaen likaisensävyisiltä

Tuntomerkki

Tundrasirri

Kanadansirri

Rusokaulasirri

Pikkusirri

Juhlapukuiset:

Juv. linnut:

Tuntomerkki

Siperian-/Amerikansirri

Lapinsirri

• jalkojen* ja varpaiden pituus

• molemmilla (erit. siperiansirrillä) jalat ja varpaat huomattavan pitkät ja selvästi pitemmät kuin lapinsirrillä

• selvästi lyhyemmät kuin siperian- ja amerikansirrillä

• pyrstön reunasulkien väri

• ei valkeaa pyrstön reunoilla

• uloimmat pyrstösulat valkeat tehden pyrstön reunat leveälti valkeiksi

• hahö:n ja tert:n väritys/kuviointi sekä selkäpuolen kuvioinnin voimakkuus, tasaisuus* ja yleisvärisävy

• molempien kuvioinnit paljon kirjavammat (paitsi tp:ssa), hartiahöyhenissä tummat keskustat ja ruosteen tai valkean sävyiset reunukset, tertiaalit tummemmat kuin lapinsirrillä ja reunoilta ruosteensävyiset; molemmat selkäpuolelta voimakkaan tasaisen tummaviiruiset ja sekä jp että juv puvuissa selkäpuoli paljon värikkäämpi ja kirjavampi

• hartiahöyhenet ja tertiaalit usein lähes yksivärisen harmaat, hartiahöyhenissä vain kapea musta ruotijuova ja tertiaaleissa ohut vaalea reunus, juv. puvussa ko. höyhenissä lisäksi kapea tumma sisäreunus ja jp:ssa hartiahöyhenet voimakkaan mustakuvioiset; selkäpuoli monissa puvuissa lähes kuvioton, jp linnulla selässä tummat höyhenkeskustat jolloin kuviointi paljon kookkaampaa ja harvempaa sekä epätasaisempaa

• ääni*

• pehmeä ja sointuva ”tjyrrl” (siperiansirri) tai kilisevä mutta lapinsirriä matalampi ”krriip” (amerikansirri)

• tunnusomainen kilisevä ”tirrr”

• ruumiinmuoto* ja mittasuhteet (erit. peräpään muoto, siivenkärkien etäisyys pyrstön kärjestä ja koko)

• molemmilla lapinsirriin verrattuna peräpää hyvin lyhyt, siiven kärjet pyrstön kärjen tasalla, pitempien jalkojen ja us. pystymmän asennon takia vaikuttavat kookkaammilta (kuten siperiansirri yl. hieman onkin), viklomaisempia

• peräpää selvästi pitkänomaisempi, siivenkärjet ulottuvat yl. selvästi pyrstöä pitemmälle, matala ja pitkänomainen ja monin tavoin us. pienemmältä vaikuttava

• rinnan viirutuksen voimakkuus

• molemmilla rinta yl. varsin voimakkaasti viiruinen sekä kesä- että poikaspuvussa, talvipuvussa viirutus heikompi

• viirutus aina hyvin heikkoa, lähinnä epäselvänä rinnan sivulla

• pään väritys ja kuvioinnin voimakkuus

• pää paljon voimakkaammin kuvioitu, selvä silmäkulmajuova, tumma päälaki ja tummat korvan peitinhöyhenet

• pää hyvin heikosti kuvioitu, melko yksivärisen ruskeanharmaa, silmäkulmajuova hyvin heikosti erottuva, päälaki ja korvan peitinhöyhenet eivät juurikaan erotu tummempina

Tuntomerkki

Siperiansirri

Amerikansirri

• jalkojen ja erit. varpaitten pituus* (keskivarpaan pituus verrattuna nokan pituuteen), myös lennossa suhteessa pyrstön kärkeen

• us. selvästikin pitkäjalkaisempi, varpaat hyvin pitkät ja keskivarvas selvästi nokkaa pitempi, lennossa ulottuvat hieman pyrstön kärjen yli (us. vaikea nähdä)

• keskim. lyhytjalkaisempi eikä yl. samanlaista lähes suhteetonta vaikutelmaa, myös varpaat lyhyemmät ja keskivarvas n. nokan pituinen, eivät lennossa ulotu pyrstön kärjen yli

• alanokan tyven värisävy; nokan pituus ja muoto

• hieman lyhyt- ja terävänokkaisempi, alanokan tyvi yl. vaaleampi (oranssinruskea, voi olla kokonaan musta)

• hieman pitkänokkaisempi ja kärki us. hieman tylpempi ja paksumpi, alanokan tyvellä ei yl. tummaa vaan koko nokka mustasävyinen

• pään tarkka väritys/kuviointi: päälaen tumman värin ulottuminen nokan tyveen, yhtyminen ohjasjuovaan (erit. juv) sekä värisävy/kontrastikkuus; skj:n voimakkuus, (erit. jp) haarautuminen etuosassaan ja (juv) muoto silmän etupuolella; ohjasjuovan leveys erit. keskeltä ja muoto (erit. juv); viirutuksen voimakkuus ohjaksen alapuolella; koph:n viirutuksen jakauma (juv); silmärenkaan voimakkuus (juv)

• päälaki keskim. voimakkaammin ruosteensävyinen (erit. tuoreessa juv. puvussa muistuttaen suippopyrstösirriä jolloin myös kontrastikkaampi eroten selvemmin vaaleasta niskasta), päälaen tumma väri yl. ulottuu nokan tyveen ja kapea tumma ohjas yhtyy ylänokan tyvellä otsan tummaan väriin (ohjas näyttää kaartuvan taaksepäin otsalle); silmäkulmajuova keskim. voimakkaampi ja jp:ssa lähes aina haarautunut etuosassaan ylemmän haaran muodostaessa pienen juovan päälaen sivulle (juv. linnuilla haarautuu vain harvoin), juv. linnuilla muodostaa silmän etupuolella yl. pullistuman; ohjasjuova kapeampi ja keskeltä saattaa olla katkennut, hieman sirppimäinen, epäselvempi; ohjaksen alapuolelta heikommin viiruinen; koph:n viirutus voimakkaampaa takaosassa, heikompaa silmän takana; silmärengas aavistuksen selvempi

• päälaen tumma väri ei yl. ylety nokan tyveen asti jolloin silmäkulmajuovat ikäänkuin kapealti yhtyvät nokan yläpuolella, ohjas ei yhdy otsan tummaan väriin, päälaki keskim. hieman vähemmän kontrastikas ja ruosteensävyinen; silmäkulmajuova keskim. epäselvempi ja vain harvoin selvästi haarautunut, juv:lla ei yl. selvää pullistumaa silmän edessä; ohjasjuova yl. selvempi ja tasaleveä; ohjaksen alta voimakkaammin viiruinen; koph:n viirutus tasaisempaa; silmärengas vähän heikompi

• siiven tarkka väritys: yläpeitinhöyhenten keskustojen ja reunusten värisävyt, reunusten muoto sekä (juv) yhtenäisyys kärjessä; tertiaalien keskustojen ja (jp) reunusten värisävyt, muoto ja leveys; hartiahöyhenten reunusten muoto, värisävy ja leveys (jp) sekä (juv) sävyero yläpeitinhöyheniin

• siyph reunukset juv. linnuilla keskim. valkeasävyisemmät ja leveämmät, tumma ruotijuova katkaisee kärjessä valkean reunuksen, jp:ssa reunukset aina tasaiset; tertiaalien reunukset keskim. leveämmät ja ruosteensävyisemmät, tasareunaiset; hartiahöyhenten reunukset keskim. leveämmät ja syvemmän ruosteensävyiset, juv. linnuilla us. selvä ero ruostereunaisten hartiahöyhenten ja valkeareunaisten siyph välillä

• siyph reunukset juv. linnuilla keskim. ruosteensävyisemmät ja kärjessäkin yhtenäiset, jp:ssa osalla reunukset hieman aaltomaiset; tertiaalien reunukset keskim. kapeammat ja vaaleamman ruosteensävyiset, monilla reunat epätasaiset, aaltomaiset; hartiahöyhenten reunukset keskim. kapeammat ja vaaleamman ruosteensävyiset, juv. linnuilla sekä hartia- että siiven yläpeitinhöyhenten reunukset yl. vaalean ruosteensävyiset

• koko, ruumiinrakenne* (kaulan pituus ja paksuus) ja asennot maassa

• pienipäisempi, vähemmän kompakti, pitkä- ja ohutkaulaisempi (mutta vaikutelma riippuu paljon asennosta), seisoo usein hyvin pystyssä asennossa

• hieman pienempi ja kompaktimpi mutta suht. suuripäisempi, ei yhtä pitkä- ja ohutkaulainen, ei yl. yhtä pystyssä asennossa eikä yhtä viklomaista vaikutelmaa

• rinnan viirujen muoto sekä viirutuksen laajuus ja jakautuminen

• rinnansivujen viirutus us. selvästi heikompaa (kapeampaa, viirumaisempaa) mutta kuviointi ulottuu pitemmälle kupeille, juv. linnuilla useammin rinnan keskeltä viiruton

• kuviointi yl. voimakkaampaa (kolmiomaista) mutta ei ulotu kupeille vaan jää ylemmäs rinnan sivuille, rinta useammin myös keskeltä viiruinen juv. linnuilla

• siipijuovan voimakkuus (käsisulkien ruotien väri)

• siipijuova erit. sisemmissä käsisulissa heikompi, vain uloimpien käsisulkien ruodit vaaleat

• siipijuova keskim. voimakkaampi, kaikkien käsisulkien ruodit vaaleat

• ääni

• pehmeä ja sointuva ”tjyrrl”

• hieman korkeampi ja kilisevämpi ”krriip”

• yläselän värisävyt, kontrastikkuus ja V-kuvion selvyys (juv)

• tasaisen musta-punaruskea-valkeajuovainen, tuoreessa puvussa V-kuvio selvempi

• suomumaisempi ja kirjavampi muuttuen kulumisen myötä mustasävyisemmäksi, V-kuvio keskim. heikompi (ohuehko ja epäyhtenäinen kuten siperiansirrillä kuluneessa puvussa)

• otsan ja päälaen muoto

• otsa loivempi ja päälaki litteämpi

• otsa jyrkempi ja päälaki pyöreämpi (erot vähäiset)

• siiven alapinnalla tumman ja vaalean värin sävyt sekä tumman värin määrä käsisiivellä ja kyynärsiiven etureunassa

• siiven alapinta mustavalkoisempi, käsisiipi lähes kokonaan tumma kuten myös kyynärsiiven etureuna

• siiven alapinta ei yhtä kontrastikas vaan harmaasävyisempi, käsisiivessä lähinnä vain kärkiosa tumma ja kyynärsiiven etureuna hyvin kapealti tumma

Tuntomerkki

Eskimosirri

Valkoperäsirri

• yläperän ja pyrstön yläpeitinhöyhenten väritys*

• keskeltä leveälti tumma ja reunoilta valkea kuten monilla pikkukahlaajilla

• yläperän ja pyrstön yläpeitinhöyhenten poikki leveähkö valkea vyö

• rinnan pohjaväri* sekä rinnan ja kupeiden tarkka kuviointi

• rinnan pohjaväri kellanruskea, viirutus keskittyy yl. selvemmin rinnan sivuille mutta ei jatku juurikaan kupeille

• rinnan pohjaväri jp:ssa valkeahko ja juv. linnulla vaaleanharmaa, tummista viiruista muodostuu melko yhtenäinen rintavyö ulottuen lyhyinä viiruina kupeille (juv linnuilla mol. lajeilla viirut kapeampia ja epäselvempiä)

• ääni*

• rullaava ”krry”

• hyvin korkea kitisevä lähes hyönteismäinen ”tsiiht”

• alanokan tyven väritys, ylänokan harjan kaarevuus ja nokan terävyys

• nokka kokonaan musta, nokka suorempi ja terävämpi

• alanokan tyviosa vaalea, nokka hieman kaarevampi ja tylpempi

• skj:n voimakkuus, värisävy ja jyrkkärajaisuus; pään yleisvärisävy; päälaen ja koph:n värisävy; (juv) päälaen viirutuksen voimakkuus; (juv) niskan värisävy ja kontrasti päälakeen / selkään; (juv) ohjasjuovan leveys ja tarkkarajaisuus sekä ohjaksen yläpuolisen valkean täplän selvyys

• silmäkulmajuova keskim. heikompi, us. hyvin diffuusi ja kellanruskeasävyinen; pää yleissävyltään hiekan kellanruskea; päälaki ja koph vaalean kellanruskeat, ei selvää ruosteensävyä; päälaen viirutus keskim. heikompaa; niska samansävyinen päälaen ja selän kanssa; ohjas leveämpi mutta diffuusimpi, ohjaksen päällä yl. selvempi vaalea täplä

• silmäkulmajuova keskim. voimakkaampi, valkeahko ja melko selvärajainen; pään yleissävy tummempi (erit. juv. puvussa ruosteensävyinen) ja kontrastikkaampi; päälaki ja koph yl. ruosteensävyiset (voi hyvin tuoreessa juhlapuvussa puuttua); päälaen viirutus keskim. voimakkaampaa; niska vaaleampi kuin selkä ja päälaki; ohjas kapeampi mutta kontrastikkaampi ja ohjaksen yllä yl. diffuusimpi vaalea alue

• hartiahöyhenten tarkka väritys, kuviointi ja keskinäiset sävyerot

• hartiahöyhenissä ei ruosteensävyä, juv. linnuilla höyhen tasasävyisempi ilman selvästi vaaleaa tyviosaa (yl. vain vähän vaaleampi kuin kärkiosa)

• ylimpien hartiahöyhenten reunukset ruosteenväriset (ruosteensävy voi hyvin tuoreessa juhlapuvussa puuttua jolloin hahö kärjet ruskehtavan harmaat); juv. linnuilla alimpien hartiahöyhenten tyviosat us. erottuvat selvästi muuta höyhentä vaaleampina

• selkäpuolen värisävyt, tasavärisyys ja kuvioinnin suomumaisuus

• yläselän höyhenissä ei ruosteensävyä; juv. puvussa selvästi tasasävyisempi ja suomumaisempi kuin valkoperäsirri ja höyhenreunukset vaalean kellanruskeat

• kaikissa puvuissa harmaampi, vähemmän kellanruskea ja yläselän höyhenreunuksissa ruosteensävyä; juv. linnut kirjavampia vähemmän tasavärisiä kuin eskimosirri

• pään, rinnan, yläselän ja hahö sulkasatovaihe (juv)

• yl. sulkii vasta talvehtimisalueella

• elokuun lopusta lähtien osalla tp höyheniä lähinnä päässä, rinnassa, selässä tai ylimmissä hartiahöyhenissä