RASTAAT, SIRKKALINNUT, KERTTUSET, KULTARINNAT, KERTUT

Päivitetty 12.5.2018 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: sepelrastas, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, ruokosirkkalintu, ruokokerttunen, rytikerttunen, luhtakerttunen, viitakerttunen, rastaskerttunen, kultarinta, mustapääkerttu, lehtokerttu, kirjokerttu, hernekerttu, pensaskerttu ja rusorintakerttu.


SEPELRASTAS, Turdus torquatus

turtor141016.jpg

Sepelrastas, Uki Vekara 14.10.2016. 

Uki on alueemme parhaita sepelrastasmaastoja erityisesti syksyisin, sillä koko TLYn alueen syyshavainnoista lähes puolet on Ukista. Havainnot ovat kuitenkin vahvasti keskittyneet Vekaraan ja Hankoon. Kaikkiaan havaintoja on tietokannassa runsaat 70 kpl, joista parikymmentä on muualta kuin Vekarasta tai Hangosta.

Varhaisimmat sepelrastaat on nähty huhtikuun alkupuolella, aikaisimpana 1 koiras Lyökissä 9.4.2005. Ylivoimaisesti suurin osa kaikista havainnoista on ajanjaksolta 16.4. - 15.5., päämuuton painottuessa huhti - toukokuun vaihteeseen. Suurimmat päivälukemat ovat 7 yks Hangossa 30.4.1996 ja 6 yks Vekarassa 27.4.1996. Vuosien välillä on varsin suuria eroja lajin esiintymisessä - hyviä vuosia ovat olleet 1996, 1997, 2000 ja 2006. Myöhäisin keväinen sepelrastas on havaittu 25.5.2008 Saarnistossa.

Syksyltä on tiedossa parikymmentä havaintoa, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki lokakuulta. Varhaisin on nähty 29.9.1993 Vekarassa ja myöhäisin 29.10.1994 samassa paikassa. Vain kolme syyshavaintoa on Vekaran ulkopuolelta: 1 yks Hangossa 1.10.2003, 1 yks Ärväskivellä 8.10.2006, 1 yks Sinneskereillä 11.10.2009 ja 1 yks Ärväskivellä 9.10.2010. Syksylläkin Vekarassa on koettu seitsemän sepelrastaan päivä 15.10.1995.


MUSTARASTAS, Turdus merula

turdusmerula.jpg

Mustarastas, Uki Vasikkari 2.4.2009. 

Mustarastas on yleinen koko Ukin alueella, esiintymisen painottuessa asutuksen läheisyyteen. Laji pesii myös metsäisillä ulkosaarilla. Yömuuttajana laji sekä saapuu että lähtee vaivihkaa, eikä ulkosaarillakaan juuri nähdä suuria kerääntymiä muuton ilmeisesti jakautuessa melko pitkälle ajalle. Talvikautena laji on niin ikään nykyään säännöllinen, esim. 1.2.1999 Ukin keskustan alueella oli yhteensä 15 yksilöä ja Vekarassa oli 8.1.2007 yhteensä 8 yksilöä.

Muutto

Talvehtijoiden takia kevätmuuton alkua on vaikea varmistaa, mutta se alkanee usein jo heti maaliskuun alussa. Päämuutto vaikuttaisi olevan maaliskuun lopulla, jolloin esim. 24.3.2007 Hangossa oli 12 yks rantalehdossa lehtiä tonkimassa ja 31.3.2010 60 yks Vekarassa. Huhtikuussa laji on jo niin tavallinen, että ilmoituksia on havaintotietokannassa vain seitsemän.

Myös syysmuuton alkua on vaikea havainnoista päätellä, mutta se tapahtunee elo - syyskuun vaihteessa. Päämuutto ajoittuu lokakuun lopulle, jolloin Vekarassa on nähty parinakin vuonna enimmillään 30 yks päivässä, tosin suurin lukema 50 yks on tehty 9.10.2010. Marraskuussa ilmoitetut havainnot koskevat enää 1 - 2 yksilöä kerrallaan.


RÄKÄTTIRASTAS, Turdus pilaris

turduspilaris.jpg

Räkättirastaita, Uki Vekara 21.10.2009.

Räkättirastas on yleinen pesimälaji Ukin alueella mantereen puolella, mutta ulkosaaristossa laji ei juuri pesi. Syksyisin laji toisinaan esiintyy näyttävinä massoina, mutta voi toisina vuosina olla varsin vähälukuinen. Samoin talvikaudella lajin määrät ovat hyvin vaihtelevia marjatilanteen mukaan. Suurimmat joukot nähtiin talvella 1998/99, jolloin enimmillään Ukin keskustassa laskettiin 1.2.1999 yhteensä 1500 yks. Myös talvina 1999/2000, 2006/07 ja 2014/15 määrät ovat olleet melko suuria.

Muutto

Räkätin kevätmuuton alkua on vaikea hahmottaa talvehtijoiden takia, mutta usein selvä kevätmuutto käynnistynee vasta maalis - huhtikuun vaihteessa. Harvojen ilmoitettujen havaintojen perusteella päämuutto vaikuttaa olevan huhtikuun puolivälissä tai jopa loppupuoliskolla - suurin ilmoitettu päivälukema on 110 yks Lepäisissä 26.4.1992. Toukokuun puolelta ei ole ilmoitettu enää muuttajia.

Syysmuutto alkaa elokuussa, esim. Vekarassa nähtiin 16.8.1968 22 yks. Muutto vilkastuu syyskuun loppua kohti, mutta varsinaiset massat - jos niitä on tullakseen - nähdään yleensä lokakuun alussa. Ylivoimainen Ukin ja TLYn alueen ennätys on 51 000 m Putsaaressa 2.10.2004, ja päivää myöhemmin laskettiin Hangossa vähintään 20 000 m. Muita viisinumeroisia päivälukuja ovat Putsaaresta 5.10.1994 15 000 yks ja 4.10.2008 29500 yks. Kuun loppupuoliskollakin määrät saattavat olla vielä suuria, parhaana 8 000 yks Vekarassa 16.10.1997. Marraskuulta ainoa nelinumeroinen luku on 1000 yks Vekarassa 4.11.2006. Pihlajanmarjasyksyinä muutto jatkuu pitkälle talveen.


LAULURASTAS, Turdus philomelos

turdusphilomelos.jpg

Laulurastas, Uki Laitakari 6.5.2009. 

Laulurastas on yleinen pesimälaji alueen metsissä rannikolta sisämaahan. Lajin yleisyyteen nähden muuttajalukemat ovat pieniä, eikä ulkosaarillekaan tunnu kerääntyvän suuria määriä. Ilmeisesti laji yömuutolle lähtiessään ei juurikaan länsirannikon saarille ajaudu. Talvikaudelta lajista on neljä havaintoa: 2.12.2006, 10.12.2000 ja 5.1.2014 Vekarasta sekä 6.12.2014 Kemirantieltä.

Muutto

Laulurastas saapuu aikaisimmillaan maaliskuun loppupäivinä: Ukin ennätys on 1 yks Lyökissä 21.3.2004. Päämuutto on huhtikuun puolivälin seudulla, mutta kevään suurin lukema on vain 15 yks Hangosta 24.4.2007. Muuton päätymisen ajankohdasta ei ole selkeitä havaintoja.

Syysmuutto käynnistyy syyskuun alkupuolella, ja kuun lopulla yömuutolla voi kuulla jo useita lintuja - Hangossa muutti aamuyöllä 28.9.2007 40 yks. Suurin syyslukema on 25.9.2008, jolloin Vekarassa arvioitiin olevan 350 yks. Päämuutto ajoittuu yleensä lokakuun alkuun, jolloin parhaana lukemana on 150 yks Vekarassa 9.10.2010. Marraskuulta on ilmoitettu enää viisi havaintoa.


PUNAKYLKIRASTAS, Turdus iliacus

turdusiliacus.jpg

Punakylkirastas, Uki Kytämäki 15.4.2010.

Laulurastaan tapaan punakylki on yleinen pesimälaji alueella, ja ehkä vähemmänkin vaatelias biotoopin suhteen kuin laulurastas. Tätäkään pikkurastasta ei nähdä muutolla suuria määriä - mitä ilmeisimmin pienten rastaslajien muutto tapahtuu pääosin pohjois - eteläsuunnassa ja enimmäkseen mantereen päällä. Talvikaudella lajista on kymmeniä havaintoja, lähes kaikki talvilta 1998/99 ja 2014/2015 sekä joulukuulta 2000. Enimmillään on nähty 4 lintua ja myöhäisin havainto on 10.2.2003 Pietolasta.

Muutto

Ensimmäisiä punakylkirastaita voi odottaa maaliskuun lopulla, varhaisimman havainnon ollessa 2 yks Hangossa 24.3.2007. Huhtikuisen päämuuton vaatimaton huippu on 40 yks Hangossa 13.4.2006. Kevätmuuton päättymistä osoittavia havaintoja ei ole ilmoitettu, mutta päättyminen ajoittunee huhti - toukokuun vaihteeseen.

Syysmuutto käynnistyy syyskuun alkupuolella. Syyskuun suurin ilmoitettu lukema on 50 yks Vekarassa 27.9.1990. Päämuutto ajoittuu selvästi lokakuun alkupuoliskolle. Suurin summa on 300 m Vasikkarissa 14.10.2001. Yömuutolla kuultiin 5. - 6.10.2007 Ukin Alisenkadulla yht. 245 yks ja Hangossa 230 yks 11.10.2006 yhden tunnin aikana. Marraskuussa määrät ovat enää pieniä, enintään 5 yks päivässä.


KULORASTAS, Turdus viscivorus

050411tvis.jpg

Kulorastas, Uki Vasikkari 5.4.2011. 

Kulorastas on pesimälajina Ukin alueella harvalukuinen. Se puuttuu kokonaan saaristosta ja on rannikolla vähälukuinen, esiintymisen keskittyessä lähinnä kunnan metsäisiin itäosiin. Kannan suuruudesta ei ole käsitystä. Lajista on pari outoa kesähavaintoa ulkosaaristosta: 4 yks Vekarassa 29.7.1995 ja 1 yks Harmaaletoilla 17.7.2003. Talvikaudelta on tiedossa toistakymmentä havaintoa joista myöhäisin 4.-20.2.2003 Santtiontiellä.

Muutto

Kulorastas saapuu usein hieman pikkurastaita aiemmin maaliskuun lopulla. Varhaisin havainto on 9.3.2003 1 yks Pitkäluodosta. Heikkalassa nähtiin jo 22.3.2007 kahdeksan yks. Päämuutto on kuitenkin vasta huhtikuun puolivälissä - loppupuolella. Suurin ilmoitettu määrä on 61 m Vekarassa 27.4.1992. Paikallisena on nähty 30 yks Vekarassa 12.4.2008. Myöhäisin kevätmuuttaja on ilmoitettu 9.5.2007 Vekarasta.

Syysmuutto alkaa syyskuun alkupäivinä vilkastuen kuun loppua kohti. Syyskuun suurin lukema on 68 m Putsaaressa 25.9.1993. Päämuutto on usein lokakuun alussa, ja paras päivä on ollut 130 m Putsaaressa 2.10.2004. Toiseksi suurin lukema on yli kaksi viikkoa myöhäisemmältä ajankohdalta: 70 m Vekarassa 17.10.1998. Laji kuitenkin katoaa tehokkaasti lokakuun aikana, sillä marraskuulta on vain yksi havainto: 4.11.2007 5 yks Vekarassa.


PENSASSIRKKALINTU, Locustella naevia

pensassirkkalintu_9_salo_06_06.jpg

Pensassirkkalintu, 13.6.2006 Salo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Uki ei kuulu pensassirkkalinnun vahvoihin esiintymisalueisiin, ja havaintotietokantaankin on ilmoitettu tiedot vain reiluta paristakymmenestä linnusta. Lajin esiintymisessä on suuria vuosittaisia eroja, ja esim. 19.6.1993 kuultiin melko pienellä alueella ainakin viisi lintua. Varhaisin havainto on 14.5.2010 Vekarasta, ja samalta saarelta on kolme muutakin toukokuista havaintoa. Myöhäisin sirisijä on kuultu 7.7.1988 Kalannissa. Syksyltä on yksi havainto: 14.9.2006 1 yks rengastettiin Hangossa.


Viitasirkkalintu, Locustella fluviatilis

locflu_uki_20150605_gc1a9839.jpg

Viitasirkkalintu, Uki Kuivarauma 5.6.2015. Kuva R. Heinonen.

Viitasirkkalinnusta on tiedossa vajaa parikymmentä havaintoa ajalta 25.5. - 1.7. Havainnot tuntuvat viime vuosina runsastuneen.                     


RUOKOSIRKKALINTU, Locustella luscinioides

ruokosirkkalintu_04_unkari_05_08.jpg

Ruokosirkkalintu, 11.5.2008 Unkari. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Ruokosirkkeli on havaittu Ukin alueella kolmasti: Lokalahden Tirkkalanjärvellä 15. - 20.6.2004, Kuljussa 16.6. - 3.8.2006 ja Palsanjärvellä 4.-12.7.2009.


RUOKOKERTTUNEN, Acrocephalus schoenobaenus

110513asch.jpg

Ruokokerttunen, Uki Lamminjärvi 11.5.2013.

Ruokokerttunen on Ukin alueella "tavallisista" Acroista runsaampi ja yleisempi, ja se esiintyy merenrantaruovikkoja lukuun ottamatta yleisenä sopivissa biotoopeissa. Kanta ei kuitenkaan ole mitenkään runsas, ja havaintotietokannassa on lajista ilmoitettu toistaiseksi vain vähän yli 20 havaintoa! Tämä ei kuitenkaan kuvaa lajin yleisyyttä. Suuria esiintymiä ei Ukin alueella ole tiedossa. Lajin esiintymisen arvioimiseksi tiedot havaituista linnuista kannattaisi ilmoittaa eteenpäin, ja vaikutelmana on että laji olisi vähentynyt.

Muutto

Poikkeuksellisen aikainen ruokokerttunen nähtiin 28.4.2007 Kuljussa. Muuten laji saapuu yleensä vasta toukokuun puolella, mutta päämuuton ajankohtaa ei pysty päättelemään koska laji ilmestyy suoraan pesimäpaikoille. Viimeisiä muuttajia liikkuu vielä kesäkuun puolella, mitä edustaa esim. 1 yks katajikossa 1.6.1997 Hylkikarilla.

Syysmuutto alkaa elokuun puolella, mutta valtaosa syksyn vähistä havainnoista on syyskuulta. Myöhäisin on lokakuun alusta: 2.10.1998 1 yks Hangossa.


RYTIKERTTUNEN, Acrocephalus scirpaceus

acrocephalusscirpaceus.jpg

Rytikerttunen, Uki Vekara 30.5.2010.

Ukin seutu ei ole enää rytikerttusen ydinaluetta, esiintymisen painottuessa lounaisempiin osiin TLYn aluetta. Rytikerttunen esiintyy kuitenkin laajalla alueella Ukissa sopivilla biotoopeilla, ja on merenrantaruovikoissa ruokokerttusta yleisempi - järvibiotoopeilla taas suhde on selvästi päinvastainen. Suuria keskittymiä ei ole tiedossa.

Muutto

Rytikerttunen saapuu toukokuun alussa, ja varhaisin ilmoitettu on 2.5.2008 Korsaaresta. Ruokokerttusen tapaan päämuuttoa on vaikea hahmottaa, koska ulkosaaristossa lajia ei juurikaan nähdä. Pesimäpaikoilleen rytikerttunen on kuitenkin yleensä ilmaantunut jo toukokuun 20. päivään mennessä. Laji ilmeisesti ainakin ajoittain pesii Vekaran järvellä.

Syysmuuton alkua kuvaa vain yksi havainto: 17.7.2003 1 yks Harmaaletolla. Pääosa selvästi muuttohavainnoiksi laskettavista on tehty Hangossa (verkosta saaduista linnuista), ja muualta on ainoastaan kaksi ilmeistä muuttavaa lintua koskevaa havaintoa, 17.9.2005 Lyökistä ja 21.9.2008 Vekarasta. Myöhäisin rytikerttunen on Hangosta 5.10.2000.


LUHTAKERTTUNEN, Acrocephalus palustris

acrocephaluspalustris.jpg

Luhtakerttunen, Uki Vekara 12.6.2009. 

Luhtakerttunen on jatkuvasti yleistynyt ja lajista on ilmoitettu havaintotietokantaan Ukista jo yli 150 havaintoa. Epäilemättä laji pesii vuosittain Ukin alueella useammankin parin voimalla, vaikka varma pesintä on ilmoitettu vain Hangosta. Suuri osa havainnoista on Hangosta rengastetuista linnuista, mutta myös esim. Vekarasta ja Kuivarauman kylästä on runsaasti havaintoja.

Muutto

Luhtakerttunen saapuu vasta toukokuun jälkipuoliskolla, ja varhaisin havainto on Vekarasta 15.5.2010. Päämuutto ajoittuu touko - kesäkuun vaihteeseen, jota kuvaa hyvin ns. "pudotuskelissä" 31.5.2007 Hangossa rengastetut 15 yksilöä! Noin puolet kaikista havainnoista on kesäkuun alkupuoliskolta. Hangon ulkopuolelta suurin lukema on 4 yks Kuivaraumassa 7.6.2007. Kolme yksilöä kerrallaan on tavattu ainakin Vekarassa ja Pietolanlahdella. Ulkosaarilta on Vekaran lisäksi havainto vain Ärväskiveltä 2.6.1990. Kesäkuun loppupuoliskolta havaintoja on vielä runsaasti, ja enimmillään on nähty 4 yks Vekarassa 27.6.2004.

Luhtakerttusen syysmuutto käynnistyy heinäkuussa, mitä osoittaa selkeästi esim. 11 rengastettua lintua Hangossa 22.7.2007. Viimeinen laulelija on kuultu 11.7.2006 Kuljussa. Elokuulta on 12 havaintoa, jotka yhtä Vekaran havaintoa lukuun ottamatta kaikki koskevat Hangossa rengastettuja lintuja. Myöhäisin havainto on 8.9.2008 1 yks Hangosta.


VIITAKERTTUNEN, Acrocephalus dumetorum

250512adum2.jpg

Viitakerttunen, Uki Pentinletto 25.5.2012. 

Viitakerttusestakin on ilmoitettu Ukin alueelta yli 50 havaintoa, ja luhtakerttusen tapaan tämäkin laji näyttää runsastuvan. Todennäköisesti viitakerttunenkin pesii Ukin alueella jo vuosittain, mutta pesintää on näiltä lajeilta hyvin vaikea varmistaa. Ainakin Kuivaraumasta on ilmoitettu ilmeinen pariskunta kesältä 1995.

Muutto

Viitakerttunen on luhtakerttustakin myöhäisempi saapuja, ja varhaisin havainto on 20.5.2012 Hangosta. Hangossa oli 28.5.1995 jo kolme laulavaa yksilöä. Noin puolet kaikista havainnoista on kesäkuun alkupuoliskolta.  Hangon lisäksi useampia lintuja on ollut yhtäaikaisesti paikalla Kuivaraumassa 14.6.1995 (3 yks), Ukin rautatieasemalla 6.6.1984 (2 yks) ja Vekarassa 15.6.1991 (2 yks). Hangon ja Vekaran lisäksi Kuivarauman - Kuljun seutu onkin selvästi tuottanut eniten viitakerttushavaintoja.

Kesäkuun jälkeen viitakerttusesta on vain neljä havaintoa: 3.7.1970 asti Pietolanlahdella, 27.7.1991 Kuljussa, 5.7.2003 Pyhäsalmella ja 14.7.2006 saakka Kuljussa. Syyskaudella lajia ei ole siis rengastuksen yhteydessä Hangossa tavattu, toisin kuin luhtakerttusia.


RASTASKERTTUNEN, Acrocephalus arundinaceus

rastaskerttunen_02_unkari_05_08.jpg

Rastaskerttunen, 12.5.2008 Unkari. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Rastaskerttunen on Acrocephalus-lajeista vähälukuisin, ilmoitettuja havaintoja on hieman yli 20 linnusta. Lajilla ei tunnu olevan mitään vakituista tapaamispaikkaa, vaan yksittäisiä havaintoja on sekä tunnetuilta lintuvesiltä (Kulju, Ahmasvesi, Lamminjärvi, Kytämäenrauma) että melko vaatimattomistakin ruovikoista. Laji saattaakin olla yleisempi kuin havainnoista voisi päätellä. Miltään vuodelta ei ole ilmoitettu kolmea lintua enempää.

Varhaisin havainto on 8.5.2007 Kittamaan Ruonanpuhdista. Kaksi yksilöä on tavattu kesäkuussa 1986 Varanpäässä ja kesäkuussa 2006 Haukharjanlahdella. Vekarasta tai muualta ulkosaaristosta ei ole ilmoitettu havaintoja. Myöhäisin rastaskerttunen on havaittu 11.7.1998 Ukin satamassa.


KULTARINTA, Hippolais icterina

hippolaisicterina.jpg

Kultarinta, Uki Vekara 12.6.2009.

Kultarinta on harvalukuinen pesijä lehtipuuvaltaisissa vanhoissa metsiköissä, mutta laji saattaa viihtyä yllättävän vaatimattomassakin koivikossa. Reviirit pysyvät usein vakituisina vuodesta toiseen. Muutolla lajia näkee harvoin lepäilijänä. Lajin vakituisia esiintymispaikkoja viime vuosina ovat olleet ainakin Hanko, Hiu, Lyökki ja Vasikkari.

Muutto

Varhaisin kultarinta on tavattu 12.5.2018 Vekarassa. Päämuuton ajankohta osunee touko - kesäkuun vaihteeseen, mutta toukokuun suurin päivälukema on vain 3 yks Vekarasta 21.5.2000. Kesäkuun puolella suurin luku on 8 yks, Vekarasta 2.6.2007. Kevätmuutolta on Vekaran lisäksi vain yksi ulkosaaristohavainto: Harmaaletolla 3.6.2007. Lajin laulukausi päättyy heinäkuun alkupuolella, viimeinen on kuultu 9.7.

Syysmuuton ajalta on ilmoitettu 11 havaintoa, kaikki elokuulta ja viisi näistä Hangosta. Ulkosaaristosta on havainnot Hylkikarilta 17.8.1997, Harmaaletolta 19.8.2007 ja Klopilta 10.8.2008. Vekarasta on vain yksi havainto heinäkuun alun jälkeen, 10.8.2008. Myöhäisin havainto on 27.8.2007 Hangosta.


MUSTAPÄÄKERTTU, Sylvia atricapilla

sylviaatricapilla.jpg

Naaras mustapääkerttu, Uki Vekara 21.10.2009.

Mustapääkerttu on harvalukuinen pesijä rehevimmissä lehtomaisemissa, mutta ei kuitenkaan mikään harvinaisuus. Kannan suuruutta tai tiheyttä kuvaavia tietoja ei ole ilmoitettu. Havaintotietokannassa ylivoimainen enemmistö havainnoista on Vekarasta ja Hangosta. Mustapääkerttu saattaa tunnetusti silloin tällöin yrittää talvehtimista, ja Ukista on havainnot kahdesta yksilöstä kaupunkialueella tammikuun 1999 alkuun saakka ja yksi lintu Vekarassa 7.12.1996.

Muutto

Ensimmäiset mustapääkertut saattavat ilmestyä huhtikuun loppupäivinä, varhaisimpien havaintojen ollessa 27.4. Päämuutto ajoittunee toukokuun loppupuolelle, mitä kuvastanee 6 yks Vekarassa 18.5.2007. Muuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja, ja muutenkin kevätmuuton lukemat ovat siis varsin vaatimattomia.

Syysmuutto alkanee elo - syyskuun vaihteessa, ja syksyiset lukemat ovat kertaluokkaa suurempia kuin keväällä. Ennätys on 33 yks Vekarassa 22.9.2001 ja Hangossa rengastettiin 14 yks 18.9.2007. Lokakuun puolella mustapääkerttu on vielä yleinen Vekarassa, mutta yleensäkin syksyiset havainnot mantereelta Hankoa lukuun ottamatta ovat hyvin harvassa. Marraskuulta on vielä kymmenkunta havaintoa, yhtä lukuun ottamatta Vekarasta ja enimmillään neljästä yksilöstä.


LEHTOKERTTU, Sylvia borin

200910sbor.jpg

Lehtokerttu, Uki Iso-Harmaaletto 20.9.2010. 

Lehtokerttu on yleinen Ukin lehtivaltaisissa rantametsissä. Sisämaan osalta lajin runsaudesta ei ole oikein käsitystä, mutta lehtokerttu lienee koko kunnan alueella varsin tavallinen. Talvihavaintoja ei ole tiedossa.

Muutto

Lehtokerttu on myöhäisimpiä muuttolintujamme, josta varhaisin havainto on vasta 17.5.2006 Hangosta. Laji kuitenkin yleistyy nopeasti sillä jo 21.5.2000 nähtiin Vekarassa 15 yksilöä. Muuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja.

Syysmuutto alkaa elokuussa, ja 21.8.2007 oli Hangossa jo 30 yks, mikä onkin syksypuolen suurin lukema. Laji on ainakin Vekarassa varsin tavallinen syyskuun lopulle saakka, parhaan päivälukeman ollessa 17.9.1994 15 yks. Lokakuulta on havaintoja vielä 11 yksilöstä, myöhäisimmän ollessa 25.10.2007 Klopilla ja vihoviimeisen 1.11.1980 Vekarassa.


KIRJOKERTTU, Sylvia nisoria

011114snis2.jpg

Nuori kirjokerttu, Uki Vekara 1.11.2014.

Kirjokerttu on harvinaistunut, mikä ei kuitenkaan tietokannan perusteella selvästi heijastu Ukin alueella tehdyistä havainnoista. Ukin alueella laji on aina ollut esiintymisensä reuna-alueella, eikä ole koskaan ollut runsas. Ylivoimainen enemmistö havainnoista on Vekarasta, eikä siellä havaittujen lintujen määrässä ole tapahtunut selvää muutosta, vuosittaisten lintujen määrän vaihdellessa yhdestä kolmeen. Vekaran ulkopuolelta on vain seitsemän havaintoa, eikä niidenkään määrässä ole selvää trendiä.

Varhaisin kirjokerttu on tavattu 20.5.1990 Vekarassa (2 yks) ja TLYn myöhäisin 7. - 8.11.1987 Kammelan kylässä. Marraskuulta on toinenkin havainto, nuori lintu Vekarassa 1.11.2014. Kammelan ja Vekaran lisäksi laji on tavattu Hangossa, Lyökissä, Säärenpäässä, Harmaaletoilla, Lepäisissä ja Palokarissa. Kesäkuukausien jälkeen marraskuun havaintojen lisäksi ainoa havainto on 18.9.2007 Hangosta.


HERNEKERTTU, Sylvia curruca

sylviacurruca.jpg

Hernekerttu, Uki Kloppi 12.6.2009.

Hernekerttu on Ukin alueella yleinen ulkosaaristosta sisämaahan. Laji saattaa pesiä pelkkää katajaakin kasvavilla ulkoluodoilla. Muuttoaikoina saatetaan lähinnä Vekarassa nähdä melko suuriakin määriä.

Muutto

Poikkeuksellisesti hernekerttu voi saapua jo huhtikuun lopulla, varhaisimman havainnon ollessa 26.4.2001 Vekarasta. Päämuutto on toukokuun loppupuoliskolla, ja 25.5.1995 Vekarassa nähtiin peräti 90 yks. Kaikki yli kymmenen linnun lukemat ovat Vekarasta.

Syysmuuton alkua on vaikea hahmottaa, lienee elokuun puolivälin seuduilla. Syysmuutolla lukemat ovat huomattavasti kevättä vaatimattomampia, maksimina vain 5 yks Vekarasta 17.9.1994. Lokakuulta on vielä kymmenkunta havaintoa, yhtä lukuun ottamatta kaikki Vekarasta. Myöhäisin havainto on kuitenkin 3.11.1994 Hangosta.


PENSASKERTTU, Sylvia communis

pensaskerttu.jpg

Pensaskerttu, Uki Vekara 16.5.2010. 

Pensaskerttu on hernekertun tapaan yleinen koko kunnan alueella, mutta ei pesi yleensä yhtä karuilla saarilla kuin hernekerttu, vaan vaatii hieman enemmän puustoa ja pensaikkoa. Sisämaassa lajia tapaa yleisesti erilaisissa pensaskasvustoa sisältävissä biotoopeissa. Muiden kerttujen tapaan muuttajia kerääntyy lähinnä vain ulkosaarille.

Muutto

Yleensä ensimmäiset pensaskertut on nähty vasta toukokuun toisella viikolla, varhaisimman ollessa 3.5.2008 Hangossa ja Vekarassa. Saapumisennätys on kuitenkin nipin napin huhtikuulta: 30.4.2009 1 la. koiras Vekarassa. Päämuutto on toukokuun loppupuolella, jolloin huippulukemana on 70 yks Vekarassa 25.5.1995. Muutto jatkuu kesäkuun puolelle mutta päättymisestä ei ole selviä havaintoja.

Syysmuutto alkanee jo heinä - elokuun vaihteessa. Kajakulmassa on 11.8.1973 nähty 13 yks, mitkä eivät ainakaan kaikki liene pesivää kantaa. Laji häipyy varsin vaivihkaa, sillä syyskuussa havaitut määrät ovat enää pieniä, maksimissaan 5 yks Hangossa 14.9.2006. Lokakuulta on enää yksi havainto: 2.10.1993 1 yks Vekarassa.


RUSORINTAKERTTU, Sylvia cantillans

sylcan.jpg

Rusorintakerttu, Uki Alinenkatu 3.5.2014. Kuva Urpo Laivo.

Uudenkaupungin odotuslistalla ollut rusorintakerttu saatiin lajiksi 3.5.2014 mutta varsin odottamattomasta paikasta kun keskustassa Alisenkadulla vanhan kirkon luona kuvattiin koiraslintu.