Havainnot 1.7.-31.8.2010ELOKUUVASIKKARI 28. - 29.8.2010 Tuulan, Julianan ja Thomaksen kanssa mökkikauden päätösviikonloppua viettämässä, perillä lauantain puolestapäivästä sunnuntain puoleenpäivään. Sää puolipilvinen, poutainen, lauantaina n. 8 m/s NNE ja sunnuntaina n. 7 m/s E, lämpöä enää noin 15 astetta – merivesi lämpimämpää kuin ilma. Muutto varsin olematonta, tarkkailua sunnuntaina aamulla noin 3 h ajan. Muinaistulien yönä saivat kyytiä vanhan saunarakennuksen jätepuut
Haapana 3 SW 29.8. Kuikka yht. 6 m (tai kiertelevää?) 29.8. Merimetso n. 80 kiert. 28.8. ja n. 180 m 29.8., paikallisia niukasti Merimetsoja pääsee kuvaamaan halutessaan päivittäin, tosin lähinnä lennossa
Harmaahaikara lentoääntä 29.8. Merikotka ain. 1 p 28.8. ja 2 p 29.8., vanhoja lintuja Vanha merikotka laskeutumassa Letolle 28.8. illalla
Nuolihaukka 1 SW 29.8., yritti saaliiksi västäräkkiä siinä onnistumatta Tylli 1 SW 29.8. Suokukko 2 SW 29.8. Valkoviklo yht. 10 m 29.8. Kalatiira 5 m 29.8. Keltavästäräkki 1 m 29.8. Kottarainen noin 400 yks parvi korkealla WSW 29.8. Västäräkki on tähän aikaan yleisin pikkulintu rannoilla, nuoria lintuja paljon
Merilokki päivysti koko suununtaiaamun viitan nokassa
Korppiparvi ronksutti Vasikkarin yläpuolella, lieneekö tämä vanha lintu kun pyrstö on niin kulunut
Lintuja oli niin vähän liikkeellä että kalalokkiakin haukotutti
Niinpä oli aikaa kuvailla vesiliikennettä...
...tai poimia mustikoita, mikäs tällaisilla apajilla poimiessa
VASIKKARI 20. - 22.8.2010 Tuulan, Tuuliannan ja Thomaksen kanssa mökille viikonlopun viettoon, perillä perjantaina 20.8. illalla klo 18.30 aikoihin. Säät jo hieman syksyisemmät, lämpöä noin 20 astetta, tuulta molempina päivinä lounaan puolelta noin 10 m/s (sunnuntaina ad. 14 m/s WSW), pääosin pilvipoutaa. Molempina aamuina tarkkailua tornilla noin klo 6 – 10, lauantaina 21.8. mukana R. Heinonen ja sunnuntaina 22.8. E. Lehtovirta.
Metsähanhi 4 SW 22.8. ja ilm. metsähanhia 16 SW 21.8. Haapana yht. 12 m molempina päivinä Haapanamuuttoa on kiva katsoa, valitettavasti laji on viime vuodet jatkuvasti vähentynyt
Tavi yht. 57 m 21.8., seuraavana päivänä ei yhtään Jouhisorsa 6 m 21.8. Lapasorsa 4 m 21.8. Kaakkuri 1 m 21.8. ja 2 m 22.8. Kuikka 3 m molempina päivinä Kuikka voi olla joskus lennossa hämäävän kaakkurimainen "kyssäselkä", tämä lintu siis on kuikka
Merimetso yht. 180 m 21.8., suurin osa N – seuraavana päivänä ei laskettu mutta paljon vähemmän Kovalla lounaistuulella osa merimetsoista pyyhkäisee ihan rannan vierestä
Merikotka 1 paikallinen luodoilla molempina päivinä Ruskosuohaukka 1 n-puk kiert 21.8. Kalasääski 3 m 21.8. ja 4 m 22.8. Ampuhaukka 1 kiert. 21.8. Kapustarinta 6 SW 21.8. Isosirri 1 juv. SW 22.8. Suosirri 2 juv. SW 21.8. ja 1 juv. SW 22.8. Kahlaajia odotuksista huolimatta olemattoman vähän liikkeellä, vaikka tuuli etenkin sunnuntaina 22.8. hyvin samanlainen kuin suosirrin huippupäivänä 31.7. Alla vierekkäin sääkartat 22.8. (vasemmalla) ja 31.7. (oikealla). Merkittävin ero lienee se että 22.8. Keski- ja Pohjois-Suomen sekä Vienan Karjalan yllä sadealue joka lienee estänyt lintujen lähdön muutolle. Mustaviklo 1 m 21.8. Merikihu 14 m 21.8. ja 7 m 22.8. Merikihuja vielä kohtalaisesti liikkeellä, syyskuun puolella laji on yleensä jo hyvin vähälukuinen
Selkälokki, komeaa muuttoa 107 S-SW 21.8. ja 244 S-SW 22.8., todelliset summat varmaan selvästi suuremmat koska muutto näytti jatkuvan pitkin päivää molempina päivinä. Uudenkaupungin ja TLY:n alueen syysmuuttoennätys. Selkälokki oli viikonlopun laji, merkittävä osa selkälokeista muuttaa ihan rantaviivaa pitkin vastatuulessa hiljaa kaarrellen
Kalatiira 18 m (15 sp.) 21.8. ja 15 m 22.8. Käki 1 paik. ruskea yksilö 22.8. Loppuun vielä tunnelmakuvia tuuliselta viikonlopulta, tässä nuori kalalokki...
...ja tässä rantatyrskyjä...
...ja tässä uimari tyrskyissä.
PYHÄMAA 13. - 15.8. Tuulan, Niklaksen ja Thomaksen kanssa viikonlopun viettoon mökille, perillä perjantaina illalla klo 20 aikoihin ja lähtö takaisin kaupunkiin sunnuntaina klo 14 aikoihin. Lauantaina aamulla – aamupäivällä kierros R. Heinosen ja E. Lehtovirran kanssa reitillä Iso-Harmaaletto – Vähä-Harmaaletto – Tootiletto – Pertunletto – Ärväskivi – Iso-Santakari – Kloppi klo 5.30 – 11.00. Perjantai ja lauantai hyvin heikkotuuliset (idän puolelta), kostean lämpimiä n. 25 astetta, pääosin aurinkoiset. Sunnuntaina puolipilvistä ja pohjoistuulta ad. 12 m/s. Vasikkarissa aktiivista tarkkailua vain sunnuntaina n. klo 9 – 10. Tavallisistakin linnuista voi saada kivoja kuvia, tässä harmaalokki Harmaaletoilta
Perjantai 13.8. Merimetso n. 120 p Lapinsirri 1 m Kuovi 1 m Valkoviklo 4 m Liro 1 m Pilkkasiipipoikueissa on jotain erityisen sympaattista
Lauantai 14.8. Lauantain sää oli koko aamupäivän lähes trooppinen, kuuma, kostea ja tyven
Harmaaletoilla: Haapana 1 p Tavi 15 p Jouhisorsa 10 p Lapasorsa 20 p, lähes kaikki yhdessä parvessa Ruskosuohaukka 1 naaras m Tylli 38 p Tundrakurmitsa 1 p Isosirri 20 p, suurin parvi 10 yks Osa isosirriparvea Harmaaleton pikkukareilta
Pulmussirri 3 p, kaikki Länsiputan luodoilla Lapinsirri 9 p Kuovisirri 5 p Suosirri 75 p, yli puolet jo nuoria Jänkäsirriäinen 2 p, nähtiin vain lennossa, laskeutuivat Iso-Harmaaletolle Suokukko 20 p Suokukkoja oli liikkeellä tavanomaista enemmän, tämä lintu Vähä-Harmaaleton kalliolta
Taivaanvuohi 40 p Pikkukuovi 1 m Isokuovi 2 p Mustaviklo 1 p Valkoviklo 15 p Liro 20 p Karikukko 2 p Ruokki 1 kiert Käki 1 nuori lintu paikallisena Luotokirvinen 30 p Keltavästäräkki 8 p Lehtokerttu 1 p Kirjokerttu 1 juv. lähti ruderaatilta Vähä-Harmaaletolla, näyttäytyi parhaiten koiranputkikasvustossa ja teki sittemmin katoamistempun ennen kuin pääsin yrittämään kunnon kuvia Nuori kirjokerttu Vähä-Harmaaleton "putkistossa"
Punavarpunen 1 p Pertunletolla: Tylli 10 p Pulmussirri 1 p Pikkusirri 1 p, hyvin vaalea ja näyttikin veneestä seulottuna pulmussirriltä, oikea laji paljastui vasta valokuvasta Lapinsirri 3 p Suosirri 80 p Karikukko 1 p Eri pukuisia suosirrejä melko mukavasti liikkeellä, nämä vanha ja nuori Klopilta
Santakareilla: Haapana 5 p Tavi n. 50 p Heinätavi 2 p, toinen taviparvessa ja toinen (koiras) valokuvasta keksittynä ohi lentäneessä lapasorsa-taviparvessa Tämä koiras heinätavi (alinna oikealla) havaittiin vain objetiivin läpi, kuvassa myös kolme lapasorsaa ja tavi
Jouhisorsa 1 p Lapasorsa 20 p Ruskosuohaukka 2 p Varpushaukka 1 m Syksyn ensimmäinen muuttava varpushaukka
Meriharakka 2 p Tylli 50 p Kapustarinta 2 p Tundrakurmitsa 3 p Tundrakurmitsassa on jotain erityisen tyylikästä, tässä yksi vanha lintu Klopilta
Klopin kahlaajaparvessa yksi nuori isosirri
Isosirri 1 p Lapinsirri 2 p Kuovisirri 1 p Suosirri 130 p Suokukko 30 p Taivaanvuohi 15 p Punakuiri 4 p Punakuirit yhtä lukuun ottamatta vanhoja lintuja, tässä vanha vaihtopukuinen lintu Klopilta
Mustaviklo 6 p Valkoviklo 10 p Liro 40 p Luotokirvinen 30 p, eniten Iso-Santakarilla Nuori luotokirvinen Iso-Santakarilta
Keltavästäräkki 5 p Pensastasku 2 p Harakka 3 p Santakareilla oleilee joka loppukesä kohtalainen kottaraisparvi
Vasikkarissa: Kuovi 1 m Valkoviklo 2 m Retkikaverit onneksi hoitivat havainnoinnin meikäläisen keskittyessä kuvaamiseen, tässä ollaan Klopin kalliolla
Sunnuntai 15.8. Merimetso 450 m Tavi 25 p Merikotka 1 2kv saalisteli Letolla Ruskosuohaukka 1 juv SW Valkoviklo 5 m Joku oli käynyt kaatamassa valkoisia maalipurkkeja luodoille
VASIKKARI 6. - 8.8.2010 Tuulan ja Thomaksen kanssa taas mökille, perillä perjantaina 6.8. klo 12 aikoihin ja lähtö takaisin Turkuun sunnuntaina klo 10.30. Säät edelleen lämpimät, max. 25 astetta – myös yöt edelleen lämpimät. Tuuli 6. – 7.8. 3 – 8 m/s NE, 8.8. aamulla heikkoa idänpuoleista tuulta. Aurinkoista – pilvipoutaa, yöllä 7.-8.8. taas ukkosta muttei tälläkään kertaa ihan kohdalla. Tulopäivänä tuli kuvattua lähinnä perhosia, ylinnä nokkosperhonen, keskellä neitoperhonen ja alinna sitruunaperhonen
Ei varsinaisesti tarkkailua, havaintoja Vasikkarista lomapuuhien ohessa. Merihanhi 27 yks Letolla Merimetso n. 200 yks paikallisena / kiertelevänä Harmaahaikara 1 SW Merikotka 1 yks kiert. Pikkukuovi äänt. Isokuovi äänt. Valkoviklo yht. 30 m, suurin parvi 14 yks Liro äänt. Räyskä 2 yks Letolla Lapintiirat alkavat olla jo vähissä, muutamia emoineen matkaavia lentopoikasia vielä näkyy, tämä Harmaaletolta
Lauantai 7.8. Aamulla R. Heinosen kanssa käynti saarilla reitillä Vähä-Harmaaletto – Kloppi – Ärväskivi klo 5.30 – 9.30. Muuten jokunen havainto Vasikkarista mökkeilyn lomassa. Laulujoutsen 1 ad. Harmaaletoilla Merimetso ain. 350 yks muutolla + paikallisena Harmaahaikara 1 yks Klopilla Tylli 10 yks Klopilla Isosirri 2 ad. Länsiputalla Pulmussirri 2 yks Harmaaletoilla Lapinsirri 4 yks Tootiletolla + 5 yks Klopilla Kuovisirri 2 ad. Klopilla Suosirri 18 yks Harmaaletoilla + 25 yks Klopilla + 10 yks Ärväskivellä Suosirri Klopilta vähän epätavallisesta kuvakulmasta
Taivaanvuohi 35 yks Vähä-Harmaaletolla + 5 yks Klopilla Taivaanvuohi Vähä-Harmaaletolta
Punakuiri 4 ad. Klopilla Punakuiri Klopilta, tämä yksilö piti kovaa meteliä
Pikkukuovi 4 yks Ärväskivellä + äänt. Vasikkarissa Isokuovi 5 m Harmaaletoilla + 3 m Vasikkarissa Mustaviklo 1 yks Vähä-Harmaaletolla + 8 yks Klopilla + 3 yks Ärväskivellä Valkoviklo 3 yks Klopilla + 8 yks Ärväskivellä + 7 m Vasikkarissa Liro 25 yks Vähä-Harmaaletolla + 10 yks Klopilla + 10 yks Ärväskivellä Liro Klopilta
Metsäviklo 1 yks Klopilla Vesipääsky 3 yks Vähä-Harmaaletolla, yksi näistä merellä uimassa ennen rantaan tuloa Ruokki 4 yks Harmaaletoilla Harakka 1 yks edelleen Ärväskivellä Ärväskiven pohjoislahdessa pilkkasiipipoikue
Sunnuntai 8.8. Aamulla vajaa tunti tarkkailua mökin rannassa. Tavi 4 yks Letolla Jouhisorsa 10 yks S Merimetso ain. 280 m S Merimetsoja oli sekä uimassa että lennossa
Suosirri 3 ad. Letolla Suokukko 10 m Merikotkan voi käytännössä havaita näkemättä lintua tai kuulematta sen ääntä, lintuyhdyskunta pitää juuri tietynlaisen metelin kun merikotka lentää lähistöllä
HEINÄKUUVASIKKARI 28. - 31.7.2010Tuulan ja Thomaksen kanssa heinäkuun lopun viettoon mökille. Perillä keskiviikkona 28.7. klo 14 aikoihin ja lähtö lauantaina 31.7. takaisin Turkuun klo 19 aikoihin. Koko heinäkuu ollut poikkeuksellisen lämmin ja helteinen ja 29.7. tehtiinkin Joensuussa kaikkien aikojen lämpöennätys 37.2oC. Mökilläkin 28. - 29.7. helteiset mutta 30. - 31.7. selvästi viileämmät, lauantaina vain vajaa 20oC. Yöllä 28. - 29.7. saapui etelästä hurja ukonilma puolen yön aikoihin, ohittaen onneksi meren puolelta. Aivan jatkuvaa salamointia ulkomerellä, todella komea ilotulitus! Torstai 29.7. pilvisyydeltään vaihteleva ja poutainen, perjantai ja lauantai tuuliset: etelän – lounaan välistä tuulta 30.7. n. 12 ja 31.7. n. 15 m/s. Perjantai puolipilvinen mutta lauantai pääosin pilvinen ja etenkin aamupäivällä sadekuuroja. Tornilla tarkkailua 30.7. aamulla klo 5 – 8 ja 31.7. klo 5 – 12 sekä 16 – 18.15, 31.7. pääosan ajasta mukana myös R.Heinonen. Merellä ei tällä kertaa säiden takia käyty, tosin 29.7. heikkotuulisempi kuin luvattiin ja saarille olisi hyvinkin päässyt. Keskiviikkona 28.7. ei tarkkailua eikä mainittavia havaintoja. Illan viimeiset valonsäteet taivaalla ennen öistä ukkosmyrskyä
Torstai 29.7. Merimetso n. 70 yks Harmaahaikara 1 kiert. + 1 paikallinen Tukkakoskelo emo jolla 24 (!) pientä poikasta aamulla mökin rannassa Tukkakoskelopoikue oli niin suuri ettei emo mahtunut samaan kuvaan
Nuolihaukka 1 kiert. Valkoviklo 2 m + ääntä aamuyöllä ukkosmyrskyn aikaan Metsäviklo 3 m Metsäviklo laskeutui tontin rannalle
Liro äänt. yömuutolla Räyskä 3 p Letolla Punavarpunen äänt. syysparvesta Perjantaina iltataivas oli selvästi lempeämpi
Perjantai 30.7. Merimetso yht. 240 m/kiert ja 80 paikallista Harmaahaikara 1 kiert. + 4 NE Valkoposkihanhi 1 N Merikotka 2 ad. saalisteli Klopilla Nuolihaukka 1 kiert. Nuori kalalokki kalasteli onnistuneesti mökin rannassa
Kapustarinta 1 + 3 S Tundrakurmitsa 2 + 2 SW Suokukko 2 S Liro yht. 9 m Valkoviklo 1 m Pikkukuovi 2 m Isokuovi yht. 15 m Suosirri 1 m Selkälokki yht. 15 m Vanhat selkälokit muuttavat usein ihan rantaviivaa seuraten
Räyskä 3 m Pikkutiira 6 yks hienosti vettä pitkin SW klo 7.45, pikkutiiran lentotapa aivan erilainen kuin muilla tiiroilla, näyttivät kiikarilla kahlaajaparvelta kunnes kaukoputki paljasti heti oikean lajin. Ensimmäinen yli yhden yksilön havainto Ukista. Pikkutiirat näkyivät kaukoputkella hyvin mutta kameralle vähän kaukana Merikihu 5 m Punavarpunen edelleen tontilla Korppi oli pahan ilman lintu seuraavaa päivää ajatellen mutta vain sään osalta
Lauantai 31.7. Lauantaiksi oli luvattu kovaa etelän – lounaan välistä tuulta mikä perinteisesti loppukesällä yleensä tarkoittaa mukavaa kahlaajamuuttoa. Päivästä muodostuikin unohtumaton, eikä ajoittain 18 m/s vastatuuli tuntunut haittaavaan lintujen menoa. Ajoittainen sadekin tuli tuulen takia niin vaakasuoraan että tuulensuojalasien takana säilyi tornissa hyvin kuivana.
Harmaahaikara 1 p Tavi yht. 13 m Lapasorsa 2 kiert. Nuolihaukka 1 Kapustarinta 5 S Tundrakurmitsa yht. 15 SW (suurin parvi 9 m) Tylli yht. 115 m, pääosin suosirriparvissa, Ukin uusi muuttoennätys Isosirri yht. 11 m Kuovisirri yht. 6 m Pulmussirri yht. 10 m, suosirrien ja tyllien seurassa Suosirri yht. 3005 m, yhteensä 184 parvessa. Muuttoa koko päivän, alkuiltapäivästä hiljaisempaa mutta tarkkailussakin tuolloin taukoja, myöhemmin iltapäivällä taas tosi vilkasta menoa ja muutto jäi jatkumaan vielä tarkkailun päättyessä klo 18.15. Suomen ennätysmuutto! Käytännössä kaikki Vasikkarin editse puolen kilometrin kaistalla, osa ihan rantaa hipoen. Suosirrejä paineli koko päivän kovassa vastatuulessa keskimäärin vajaan parinkymmenen linnun parvissa, kahta lukuun ottamatta kaikki vanhoja lintuja. Ylempi kuva rannalta ja alempi tornista.
Pikkukuovi 2 m Isokuovi 4 m Nuori isokuovi tuli aivan niemen yli ja jatkoi sen jälkeen meren pintaa SW
Punakuiri 6 m Valkoviklo 5 m Vesipääsky 1 SW Selkälokki yht. 51m, tämäkin Ukin syksyinen ennätysmuutto Merikihu 15 m Mustatiira 1 ad. lintu Vasikkarin editse klo 16.30 Mustatiira on harvinaista herkkua merimuutolla
Ruokki 2 m
Nuori naurulokki kalasteli rantatyrskyissä
SAARIRETKI 26.7.2010Yksin maanantaipäivän viettoon, osa päivän ohjelmaa tosin haastattelu saaristolinnuston vuodesta Turku-TV:lle. Alkuun saarikierrosta Vekaran koillispuolelta Harmaaletoille, sinne ilmaantui myös R. Heinonen jonka kanssa pikainen käynti Klopin rannassa ennen kuin hain Markku Salon ja Simo Kymäläisen Turku-TV:n toimituksesta venereissulle. Heidän kanssaan käynti Vähä-Harmaaletolla ja Ärväskivellä, lintujen tarkkailua vain jutustelun lomassa. Maihin takaisin klo 12. Sää lähes tyven, n. +25 astetta, aamulla aurinkoista mutta klo 8 lähtien pilvistä ja jokunen sadepisarakin klo 9 aikoihin.
Laulujoutsen 1 ad. Kalaleton vesillä Kanadanhanhi ain. 4 yks Ärväskivellä, ilm. sama poikue edelleen paikalla Tavi n. 15 yks Ärväskivellä Lapasotka ilahduttavasti naaras jolla 10 poikasta Ärväskiven laguunissa Lapasotkapoikueet ovat viime vuosina olleet kiven takana
Allihaahka vanha naaras nyt taas Harmaaletoilla Allihaahka ei osaa näköjään päättää pitääkö enemmän Vasikkarin letosta vai Harmaaletoista
Merimetso on ollut tänä kesänä aiempaa vähälukuisempi, nytkin koko reitillä vain parikymmentä yks Harmaahaikara 2 yks mökin rannan yli NE iltapäivällä Tundrakurmitsa 1 ad. Vähä-Harmaaletolla Pulmussirri yht. 6 ad. Harmaaletoilla Vanhoilla pulmussirreillä päämuuttoaikaa, ruuaksi kelpaavat itikat kalliolta tai rantavedestä
Lapinsirri 5 yks Vähä-Harmaaletolla Kuovisirri 3 ad. Vähä-Harmaaletolla Suosirri n. 70 yks Harmaaletoilla, n. 50 yks Klopilla ja yht. n. 10 yks muilla saarilla Tämä vanha suosirri liikkui marssiaskelin
Jänkäsirriäinen 2 yks Klopilla suosirriparvessa, vuoden ensimmäiset (ja viimeiset?) Suokukko 5 yks Klopilla Taivaanvuohi yht. 8 yks Harmaaletoilla Punakuiri 1 ad. Klopilla Pikkukuovi 1 m Harmaaletoilla + 1 m Ärväskivellä Kahlaajaparvea Vähä-Harmaaletolla, suosirrejä ja kaksi kuovisirriä
Kuovi 1 m Harmaaletoilla Valkoviklo 5 yks Harmaaletoilla + 1 yks Ärväskivellä Metsäviklo 1 yks Harmaaletoilla Liro yht. n. 70 yks Harmaaletoilla + n. 25 yks Ärväskivellä Lirolla päämuuttoaika
Lapintiira n. 110 yks lepäilemässä Kalaleton luona Mustatiira 1 ad. muutti aivan veneen vierestä SW hyönteisiä pyydystellen SW klo 5.30 Kalaleton luona Ruokki 6 yks Kalaletolla + 2 yks Harmaaletoilla Luotokirvinen ain. 40 yks Harmaaletoilla, melko paljon lentopoikasia Luotokirvisiä taas runsaasti Harmaaletoilla Punavarpunen 1 yks Iso-Harmaaletolla Loppuun vielä merikihuja Vähä-Harmaaletolta sekä maisema Ärväskiveltä PYHÄMAA 15. – 18.7.2010Lomapäivien viettoon Tuulan ja Thomaksen kanssa, 17.7. paikalla myös Juliana poikaystävänsä kanssa. Oleilua mökillä mutta 16.7. aamulla R. Heinosen kanssa saarikierros reitillä Kloppi – Pertunletto – Laitakari – Syväletto – Vähä-Harmaaletto klo 5 – 10, lisäksi 17.7. keskipäivällä lasten kanssa pikainen käynti reitillä Kloppi – Pertunletto – Tootiletto – Vähä-Harmaaletto. Säät olleet heinäkuun alkupuolen erittäin lämpimät ja edelleen, yölläkin n. 20 ja päivällä 25 – 30 astetta. Tuulet pääasiassa lounaan puolelta alle 8 m/s paitsi 18.7. aamulla etelästä n. 10 m/s. Sadekuuroja 16.7. iltapäivällä, muuten poutaa ja pääosin aurinkoista. Perillä 15.7. klo 13 aikoihin ja lähtö Turkuun 18.7. puolilta päivin. Karikukko Laitakarilla 16.7., saarten kukkaloisto antaa kuville mukavan värikkäitä taustoja 15.7. VASIKKARIMerihanhi 6 yks Letolla Lapasorsa 1 naaras Letolla Merimetso n. 60 yks luodoilla Nuolihaukka 1 tontin yli S Räyskä 3 yks Letolla Valkoviklo 4 m Liro äänt. Urpiaisella lentopoikue jossa ainakin 4 poikasta Suosirrillä päämuuttoaika vaikka tällä kertaa määrät saarilla odotettuja pienemmät, tämä lintu Laitakarilla 16.7. 16.7. VASIKKARI + SAARIKIERROS
Merimetso n. 30 p Naurulokki yht. n. 100 S Kuusitiainen 1 la. koiras Saarikierros, Klopilla: Ristisorsa 1 juv Harmaahaikara 2 yks Suosirri 15 yks Lapinsirri 3 yks Metsäviklo 2 yks Liro 15 yks Valkoviklo 3 yks Rantasipi 15 yks Punajalkaviklon hämäävän keltajalkaisia poikasia näkyvissä monin paikoin, tämä lintu Vähä-Harmaaletolla
Ärväskiven luona: Kanadanhanhi 4 yks Räyskä emot ja 1 juv Pertunletolla: Suosirri 4 yks Laitakarilla: Suosirri 15 yks Lapinsirri 3 yks Mustaviklo 1 yks Liro 1 yks Vesipääsky 1 yks Ruokki 9 yks kiert., pesiviä? Välillä Laitakari – Syväletto: Suosirri 8 yks Laulujoutsen 2 yks Mustapyrstökuiri 1 ad. Mustaklupin huipulla, lähti SW. Ensimmäinen havaintoni Ukista ja seitsemäs kunnan alueelta. Mustapyrstökuiri Mustaklupin korkeimmalla kalliolla, valtavan pitkä nokka johti epäilykset heti oikeaan lajiin
Räyskä 1 varoitteleva pari Sasinpauhalla Syväletolla: Ristisorsa pari jolla 3 keskikokoista poikasta Valkoposkihanhi 4 ad. ja 2 pientä poikasta Räyskä yht. n. 300 yks. arviolta vajaa 100 nuorta lintua Syväleton yhdyskunnan luona mukava määrä räyskiä, tässäkin kuvassa ainakin neljä nuorta lintua
Vähä-Harmaaletolla: Kuikka 2 SW Allihaahka naaras nyt täällä lepäilemässä, päästiin hiipimällä hyvin kuvaamaankin Allihaahka päästi vasta nyt 12 vuoden tuttavuuden jälkeen kunnolla kuvausetäisyydelle
Suosirri 14 yks Lapinsirri 7 yks Pikkusirri 1 yks Metsäviklo 3 yks Liro 5 yks Liro Vähä-Harmaaletolta
Punakuiri 1 jp yks Tundrakurmitsa 1 jp lintu Töyhtöhyyppä 2 yks Vesipääsky 13 yks, kaikki samassa lammikossa Tässä osa Vähä-Harmaaleton taas mukavaa vesipääskyparvea 17.7. VASIKKARI + SAARIKÄYNTI
Vasikkarissa: Allihaahka naaras nyt aamusta lähtien leton eteläpäässä Pilkkasiivellä ensimmäinen poikue, 5 pull. Nuolihaukka 1 yks, näkyi pariinkin kertaan, reviiri lähellä? Suosirri 2 yks Naurulokki 40 m Räyskä 2 yks Punavarpunen 1 la. koiras kuului vielä Lentopoikastensa kanssa matkaavia lapintiiroja joka paikassa, nämä 16.7. Vähä-Harmaaletolta
Saarikäynnillä (maihin vain Klopissa): Harmaahaikara 3 yks Klopilla + 1 kiert. Pertunletolla Kanadanhanhi 4 yks Klopilla Ristisorsa 1 juv Klopilla edelleen Merihanhi n. 60 yks Klopin vesillä Suosirri 10 yks Klopilla + 50 yks Pertunletolla + 10 yks Tootiletolla + 20 yks Vähä-Harmaaletolla Kuovisirri 1 jp Klopilla Päivän ainoa kuovisirri Klopin rannalla
Lapinsirri 1 yks Klopilla + 1 yks Vähä-Harmaaletolla Liro 2 yks Klopilla Valkoviklo 1 yks Klopilla Vesipääsky 1 yks Vähä-Harmaaletolla Lapintiira n. 80 yks Pertunletolla Riskilät ovat vielä reviireillään mutta häipyvät parin viikon kuluttua, nämä Vähä-Harmaaletolta 18.7. VASIKKARIPikkukuovi 4 SW Suosirri 4 p Räyskä 4 yks Selkälokki yht. 8 ad. S Naurulokkeja sekä nuoria että vanhoja liikkeellä joka paikassa, tämä nuori Vasikkarin rannassa
Meriharakan löytää lähes joka aamu Vasikkarin rannoilta ruokailemassa
VASIKKARI 8.-10.7.2010Lomapäivien viettoon mökille Tuulan ja Thomaksen kanssa, perillä 8.7. keskipäivästä 10.7. iltapäivään. Aamulla 9.7. käynti R. Heinosen kanssa Klopilla ja Harmaaletoilla, muuten oleilua Vasikkarissa ja tarkkailua melko satunnaisesti, 8.7. ei vielä lainkaan. Säät aurinkoiset, tuuli heikkoa - kohtalaista etelän ja luoteen välistä, lämpöä reilu 20 astetta. Naurulokki mökkirannassa vatsaansa täyttämässä...
...ja kalalokki tyhjentämässä (14:lla kierteellä, vaikeusaste 4.9)
Vasikkarissa: Merihanhi 7 N 10.7. Kanadanhanhi 5 p Letolla 10.7. Tavi 4 S + 3 N 10.7 Lapasorsa 6 S 10.7. Tukkasotka 63 m 10.7. Tukkasotkaparvi muutolla 10.7.
Allihaahka 1 vanha naaras palannut nyt 12. kesä peräkkäin Leton rantaan 10.7. aamulla Pilkkasiipi 28 m 10.7. Tukkakoskelo 9 m 9.7 ja 43 m 10.7. Kaakkuri 5 kiert. 10.7. Merimetso 8 kiert. 9.7. ja 18 kiert. 10.7. Suosirri 4 p Letolla 10.7. Valkoviklo 5 m 9.7. ja 4 m 10.7. Valkoviklo muutolla 10.7.
Isokuovi 4 SW 9.7. Merikihu 8 m 9.7. ja 3 m 10.7. Pikkulokki 3 S 10.7. Ruokki 13 m 10.7. Törmäpääsky 2 S 10.7. Punavarpunen 1 la. koiras 10.7. Illalla 9.7. tontin yllä lokkeja pyydystelemässä lentomuurahaisia, niitä keskimmäisessä kuvassa erotettavissakin
Saarilla 9.7. aamulla: Merihanhi 35 p Klopilla ja 30 p Harmaaletolla Tavi 10 p Klopilla Mustalintu 2 kiert. Harmaaletoilla Tukkakoskelo 28 p Harmaaletoilla Kaakkuri 1 kiert. Harmaaletoilla Osa tylleistä saarilla vielä reviirillään, tämä Klopilta
Kuikka 2 p Harmaaletoilla Härkälintu 1 p Harmaaletoilla Harmaahaikara 5 S Klopilla Merikotka 1 p Harmaaletoilla Lapinsirri 2 yks Klopilla ja 2 yks Harmaaletoilla Kuovisirri 2 yks Klopilla ja 5 yks Harmaaletoilla Suosirri 85 yks Klopilla ja 55 yks Harmaaletoilla Suokukko 3 yks Klopilla Punakuiri 3 yks Harmaaletoilla Pikkukuovi 1 yks Klopilla Mustaviklo 1 yks Harmaaletoilla Vesipääsky 5 yks Vähä-Hamaaletolla Vesipääskyjä taas Vähä-Harmaaleton lammissa, lienee TLY:n retkeilyalueen paras vesipääskypaikka?
AHVENANMAAN KOILLISSAARISTO 6.7.2010
Päivän tunnuslaji oli ruokki, tässä Pattungarnan yhdyskuntaa Alkukesäksi suunniteltu retki Ahvenanmaan vähän tunnettuun koillissaaristoon päästiin vihdoin toteuttamaan viimeiseen mahdolliseen aikaan. Retken tavoitteena oli nimittäin täydentää alueen tietoja ATLAS-laskentoihin – suurin osa ruuduista on laskettu enintään välttävillä tiedoilla ja muutama harva tyydyttävillä. Matkalle lähdettiin lopulta kahdestaan Erkki Lehtovirran kanssa, kun muita ei lähinnä työesteiden takia päässyt irrottautumaan. Päivän sää erinomainen: Tuuli 4 m/s SE – tyventä – max. 5 m/s N, suurin osa aamu- ja iltapäivää lähes tyventä. Aurinkoista mutta ei tappavaa paahdetta, sillä yläpilveä jonkun verran etenkin päivemmällä. Lämpöä + 16 - +23 astetta. Matkaan lähdettiin Uudenkaupungin Pyhämaalta klo 3.30 ja ensimmäisellä kohdesaarella oltiin juuri auringon noustessa taivaanrannasta noin klo 4.10. Takaisin Pyhämaalle kotilaituriin palattiin iltakahdeksalta. Reitille kertyi matkaa kokonaisuudessaan noin 160 kilometriä, joista noin 100 km laskennan aikana Brändön, Kumlingen ja Vårdön kuntien pohjoisosissa. Laskentareitti aloitettiin kohdealueemme koillisimmasta kulmasta Storklyndanin lounaispuolelta ja matka kulki seuraavien saarten kautta (mainittu vain ne joissa käytiin maissa): Österbådan – Skogsskär – Västerhamnen – Stora Stångklobben – Småskär – Långören – Ytterskär – Porsskär – Buskhäran – Sparvhäran – Gräshäran – Svartstenarna – Töckenlanden – Österlägret – Västerlägret – Laskskär – Hamnbådan – Lilla Flöjskär – Höterbådan – Pattungarna – Hamnskär – Väderskär – Ytterstberg – Stenbådan – Svartbådan. Maisemaa Buskhäranista, luodolla pesi suurin näkemäni kalalokkiyhdyskunta
Yleistä: Alue on todellista erämaata – sadan kilometrin matkalla heikkotuulisena heinäkuun hellepäivänä vastaan ei tullut ainoatakaan venettä! Etäisesti havaittiin kolme moottorivenettä jotka nekin olisivat jääneet varmaan huomaamatta jos tyvenessä säässä ääni ei olisi kuulunut. Lisäksi nähtiin muutaman sadan metrin päässä kaksi kanoottia ja nämä melojat olivat itse asiassa ainoat näkemämme ihmiset koko reitillä. Vakituista asutusta alueella ei näyttäisi enää olevan, Porsskärissä on saaristolaistila joka kuitenkin sekin vaikutti olevan tyhjillään. Kesäasutusta on niin ikään erittäin vähän, koko reitillä vain kaksi ilmeistä mökkiä joiden rannassa näkyi vene. Autioituneita ja ränsistyneitä kalamajoja oli monilla saarilla. Vaikka saaria on paljon, niin merialueet ovat varsin avoimia ja alttiita kaikille muille paitsi itä-kaakkoistuulille. Upea hiljaisuus ja rauha juhlistivat koko päivää, luoden oman hienon tunnelmansa. Äänimaailma koostui siis vain lintujen äänistä, ohilentävien ruokkien siipien suhinasta ja luodoilta kuuluvasta hylkeiden laulusta. Näkymä Gräshäranin rannasta, tunnelma oli sanoin kuvaamattoman hieno ruokkien siipien suhistessa ja hylkeiden laulaessa taustalla upeassa säässä
Luonto: Kulkemallamme alueella metsäisiä saaria on hyvin vähän, enemmälti metsää löytyy vain suurimmilta käymistämme saarista eli Porsskäristä, Väderskäristä, Ytterskäristä ja Västerhamnenista. Pienimpiä luotoja lukuun ottamatta pieniä puuryhmiä tai yksittäisiä puita (pihlajia) kuitenkin löytyi useimmilta saarilta. Vaikka saaristo on rikkonaista ja pieniä luotoja on paljon, saarille on yleensä varsin helppo löytää rantautumispaikka ja millekään käymistämme luodoista ei ollut vaikea päästä avoveneellä maihin. Rannat ovat lähes pelkästään kalliorantoja, kivikkorantoja on vähän ja alavampia hiekka- tai niittyrantoja ei tullut vastaan. Niin ikään kahlaajien suosimia rakkolevävalleja ei näkynyt juuri lainkaan eikä alue vaikuta kahlaajien levähdysalueena ainakaan biotoopeiltaan Uudenkaupungin tai Kustavin saariston veroiselta. Saarten puusto on pääasiassa koivua, leppää ja pihlajaa, männikköä hyvin vähän vain suurimmilla saarilla. Monilla saarilla on pieniä lampia tai soistuneita maita, ja lakkoja näyttää tulevan tänä kesänä melko mukavasti ainakin tälle alueelle. Ytterskärin soistunutta keskiosaa
Ytterskärin keskiosassa on upea lampi joka tuo mieleen sademetsien maisemat
Linnusto: Seuraavassa on lajeittain läpikäytynä linnuston kuvaus pääpiirteissään, myös negatiivisten huomioiden osalta. Vertailun olen tehnyt minulle hyvin tuttuihin Uudenkaupungin ja Kustavin saaristoihin jotka ovat kuitenkin 50 km säteellä tästä alueesta. Kyhmyjoutsen. Pariskuntia siellä täällä mutta vain kaksi poikuetta. Ilmeisesti suuri osa on jättänyt tänä vuonna pesimättä kovan talven takia. Ei suuria kerääntymiä vain yksi parvi jossa vähän toistakymmentä lintua. Toinen päivän kyhmyjoutsenpoikueista, Svartbådan
Laulujoutsen. Laulujoutsenien oleilu ulkosaaristossa kesäisin näyttää levinneen tännekin. Kahdessa paikassa aivan uloimmassa saaristossa näkyi lepäileviä laulujoutsenia. Koskahan laji aloittaa pesinnän saaristossa? Merihanhi. Pesintäkausi on ohi ja sulkimiskausi käynnissä, muutamassa paikoissa näkyi pieniä sulkimisparvia (alle 20 yks). Pesimäkannasta oli mahdoton saada enää käsitystä. Valkoposkihanhi. Ei näytä levinneen (vielä) tälle alueella, yhtään yksilöä ei havaittu. Kanadanhanhi. Paremminkin sisä- tai välisaariston laji, ei havaittu. Ristisorsa. Hieman yllättäen tätäkään lajia ei havaittu lainkaan. Selitystä en osaa suoralta kädeltä tarjota, ainakin poikueiden pitäisi vielä olla maastossa. Haapana. Parissa paikassa havaittu, molemmat kuitenkin pariskuntia joten saattavat olla pesivää kantaakin. Tavi. Varsin vähälukuinen, yksi poikue ja muutamia yksittäisiä nähtiin. Ei kertymiä kuten esim. Uudenkaupungin saarilla jo tähän aikaan. Sinisorsa. Melko vähälukuinen tämäkin ja mainittavia parvia ei nähty. Pesimäkannasta ei enää saanut käsitystä. Jouhisorsa. Yksi huolestuneen näköinen naaras joka vaikutti mahdollisesti pesivältä. Lapasorsa. Vain pari havaintoa tehtiin, joista toinen tosin naaraasta jolla kaksi pientä poikasta. Tukkasotka. Muutamia sulkivien koiraiden parvia saarten sisälammilla (suurimmassa noin 120 yks) sekä poikueita siellä täällä. Ei kovin runsaslukuinen pesijä kuitenkaan. Sulkivien tukkasotkakoiraiden parvia näkyi siellä täällä, Hamnskär
Lapasotka. Vain yksi havainto saatiin, ilahduttavasti naaraasta jolla keskikokoiset poikaset. Laji vaikuttaa olevan täällä kuten muuallakin eteläisellä Selkämerellä hyvin harvalukuinen. Haahka. Yleinen mutta ei runsas. Sulkivia koirashaahkoja ei näkynyt, sen sijaan naaraspukuisten lintujen pienehköjä parvia siellä täällä. Yksi poikue jossa melko pienet poikaset, suurin osa tämän vuoden linnuista pitäisi olla jo melko täysikasvuisia. Vaikutelmaksi jäi että alueen haahkakanta ei ole ainakaan runsas, pikemminkin niukka. Mustalintu. Yksi melko paikallinen naaraspukuisten lintujen parvi sekä yksinäinen koiraslintu nähtiin. Mustalintuparvi ohilennossa, Västerlägret
Pilkkasiipi. Pilkkasiipi on paremmin väli- kuin ulkosaariston pesijä. Poikueita näkee yleensä aikaisintaan heinäkuun lopulla. Pariskuntia näkyi melko paljon, myös pari ilm. pesimättömien koiraiden parvea joissa parikymmentä lintua. Telkkä. Odotetusti hyvin vähälukuinen, Ytterskärillä yksi poikue ja muuten jotain yksittäisiä läpikulkumatkalla olevia havaittiin lennossa. Telkällä isot poikaset Ytterskärin lammella
Isokoskelo. Pesimäkannasta ei enää saa käsitystä, yksi poikue jossa isot poikaset. Sen sijaan sulkivia lintuja melko paljon eri puolilla merialuetta. Tukkakoskelo. Yllättävän harvalukuinen, vain muutama yksilö nähtiin eikä yhtään poikuetta. Teeri. Yksi naaras nähtiin. Vaikea saada käsitystä kannan suuruudesta, todennäköisesti voi hyvinkin löytyä kaikilta suurimmilta saarilta. Gaviat. Ei havaittu koko matkalla. Kuikan meripesintä on harvinainen eikä kaakkuria esiintyne tämän alueen järvillä. Uikut. Yhtään uikkuakaan ei nähty koko reitillä. Mustakurkku-uikku vaatii reheviä lahtia tai järviä ja sellaisia ei tällä alueella ole. Silkkiuikku ei myöskään pesi ulkosaaristossa, mutta yhtään kiertelijääkään ei siis nähty. Merimetso. Havaittiin vain yksittäisiä tai enintään muutaman linnun ryhmiä jokunen. Ei viitteitä lajin pesimisestä alueella. Merimetso on runsastunut vesien rehevöitymisen ja siitä seuranneen ”roskakalojen” runsastumisen takia. Tällä alueella, missä vedet ovat kirkkaita ja rehevöityneille vesille on pitkä matka, ei ole kolonioitakaan. Itämeren rehevöityminen kuriin niin merimetson aiheuttama ”ongelmakin” ratkeaa. Merikotka. Yleinen, havaittiin yhteensä yli 20 yks. Näistä tosin 12 yks oli yhdessä parvessa Gaddenilla lokinpoikia saalistamassa. Västerhamnetin eteläpuolella upea lähes valkopäinen vanha lintu paikallisena. Muuten nähtiin sekä vanhoja että nuoria suurin piirtein saman verran. Ytterskärin luona merikotka syöksyilivät kiivaasti, kohde oli hieman odottamaton
Muut petolinnut. Ei havaittu. Ulkosaaristossa ei pesi yleensä muita petolintuja. Kurki. Vain Ytterskärissä hätäilevä pari. Muillakin suurilla saarilla (Porsskär, Väderskär) saattoi olla koska näitä ei ehditty kovin tarkkaan kiertää. Kurki on enemmän väli- kuin ulkosaariston laji. Meriharakka. Löytyi lähes jokaiselta saarelta. Tylli. Yhteensä 5 – 10 paria, kanta lienee suurin piirtein samaa tiheyttä kuin Uudenkaupungin saaristossa. Isokuovi. Västerhamnetilla yksi poikue. Pesii ulkosaaristossa jos on suurehkoja saaria joissa tarpeeksi iso nummialue. Punajalkaviklo. Hyvin yleinen, melkein joka saarella oli pari. Rantasipi. Sisä- ja välisaariston lintu minkä takia ainoa pari oli Porsskärillä. Karikukko. Punajalan tapaan hyvin yleinen, lähes joka saarella. Karikukko reviirillään, Buskhäran
Muuttavat kahlaajat. Muuttomatkalla olevia kahlaajia nähtiin 1 töyhtöhyyppä, 1 kuovisirri (kaikkein uloimmalla puuttomalla kivellä), noin 30 suosirriä, 4 pikkukuovia, 8 valkovikloa ja 2 liroa. Osa edellä mainittujen pesimälajien linnuista saattoi myös olla läpimuuttajia. Yksi päivän muuttavista kahlaajista oli pikkukuovi, Ytterskär
Merikihu. Hyvin yleinen, melkein jokaisella luodolla oleili yksi pari. Merikihukanta tuntuu olevan alueella hyvin vahva, Buskhäran
Naurulokki. Yksittäisiä pareja kalalokkikolonioissa, ei viitteitä lajipuhtaista kolonioista. Kalalokki. Ruokin ja lapintiiran ohella alueen näkyvin ja runsain lintu. Buskhäranilla ehkä suurin kalalokkiyhdyskunta mitä olen nähnyt, ainakin 60 paria. Pienempiä kolonioita runsaasti. Selkälokki. Harvalukuinen, yksittäisiä pareja parhaimmilla lintusaarilla muiden lajien joukossa, ei yhtään yli 5 parin pesimäluotoa. Selkälokki on tälläkin alueella harvalukuinen, Buskhäran
Harmaalokki. Vaikka poikaset jo isoja oleilee silti pesimäluotojen luona, vain kolme suurempaa yhdyskuntaa (Pattungarna, Svartbådan ja Gadden). Merilokki. Yleinen mutta ei mitenkään runsaslukuinen. Merilokki ei pesi kolonioissa vaan monilta luodoilta löytyy pari tai kaksi. Räyskä. Ei havaittu lainkaan! Voi sanoa että alueella ei ole yhdyskuntia, yksittäinen pari saattaa jollain luodolla pesiä koska kaikilla ei käyty. Gaddenilla aikanaan ollut suuri räyskäyhdyskunta on sittemmin kadonnut. Kalatiira. Ei havaittu. Ulkosaaristo on puhtaasti lapintiiran valtakuntaa. Lapintiira. Hyvin yleinen, muutaman tai kymmenien parien yhdyskuntia oli monilla saarilla. Yhtään jättiyhdyskuntaa (yli sata paria) ei tullut vastaan. Uloimmilla pikkuluodoilla näkyi jo kymmeniä muutolla lepäilijöitä, toisaalta joillain oli vielä munapesiä. Lapintiiroja lepäili jo muuttomatkallaan, viihtyvät kaikkein uloimmilla luodoilla, Ytterstgrund
Etelänkiisla. Odotuksista huolimatta ruokkiyhdyskunnista ei löytynyt yhtään tällä kertaa. Ruokki. Ehkä alueen tunnusomaisin lintu. Monia komeita yhdyskuntia sekä useilla saarilla nähtiin pienehköjä 5 – 20 parin yhdyskuntia. Suurimmassa yhdyskunnassa Pattungarnan luodolla ainakin 600 lintua, lisäksi Stora Stångklobbenilla, Gräshäranilla ja Töckenlandenilla 100 – 300 linnun koloniat. Näistä vaikuttavin oli Gräshäranin kolonia, ks. kuvat. Tämän lajin kohdalla ero Uudenkaupungin saaristoon on valtava, siellä kun laji ei ilmeisesti pesi lainkaan. Yhteensä reitillä arviolta 800 paria. Gräshäranin pohjoiskärki, ruokit pesivät kuvan kalliopaasien alle jäävässä "luolassa"
Ruokkeja uimassa Gräshäranin edustalla
Gräshäranin kalliot olivat erikoisia ja vaikuttavia, ruokinpoikasten vinkuna ja emojen korina kuului kallion alta
Tässä vielä ruokkeja Gräshäranin rannassa
Riskilä. Huomattavasti ruokkia vähälukuisempi. Yhtään suurta koloniaa ei nähty, enimmilläänkin noin 20 paria parhailla pesimäluodoilla. Sepelkyyhky. Ytterskärillä yksi pari. Käki. Kukkui sekä Ytterskärillä että Porsskärillä, saattoi olla samakin lintu. Käenpiika. Väderskärin pihapiirissä kähmyili yksi ilmeinen pesivä lintu. Kiuru. Ei havaittu. Ulkosaaristopesintä on harvinaista. Törmäpääsky. Ei havaittu! Uudenkaupungin saaristossa selvästi yleisin pääsky joka pesii yhdyskunnissa kivien alla, miksi ei täällä??? Räystäspääsky. Yleensä löytyi jos oli rakennuksia, ei muuten. Haarapääsky. Kuten räystäspääsky. Niittykirvinen. Yhteensä 5 – 10 paria nähtiin sopivilla biotoopeilla. Selvästi luotokirvistä harvalukuisempi. Luotokirvinen. Yleinen mutta ei runsas, kanta selvästi harvalukuisempi kuin Uudenkaupungin saaristossa ja yleensä vain yksi pari saarta kohden. Västäräkki. Yleisin varpuslintu, käytännössä pesi joka saarella ihan uloimpia puuttomia luotoja myöten. Kivitasku. Hyvin yleinen, melkein joka saarella pesii pienimpiä lukuun ottamatta. Mustarastas. Ainoa havaittu rastas, nähtiin vain metsäisillä saarilla. Kultarinta. Porsskärin pihapiirissä yksi lauloi ahkerasti. Porsskärissä todellinen saaristolaisidylli, pihapiirissä lauloi kultarinta
Lehtokerttu. Yksi laulava Porsskärissä. Kirjokerttu. Monista sopivista biotoopeista huolimatta ei havaittu. Pensaskerttu. Löytyi melkein joka saarelta jossa jonkinlaista puustoa. Hernekerttu. Selvästi pensaskerttua vähälukuisempi, havaittiin vain saarilla joissa vähän enemmän metsää. Pensas- ja hernekerttua löytyi aina jos vähänkin enemmän oli puustoa, tässä maisema Porsskäristä
Pajulintu. Yksittäisiä pareja metsäisimmillä saarilla. Harmaasieppo. Nähtiin vain kahdella metsäisellä saarella. Kirjosieppo. Vain yksi havainto Porsskäristä. Talitiainen. Tästäkin vain yksi havainto, Ytterskäriltä. Sinitiainen. Porsskäristä yksi havainto. Pikkulepinkäinen. Porsskärillä yksi pesivä pari, retken ainoat. Varis. Pesii melkein jokaisella luodolla jossa puustoa tai pensaikkoa. Muita varislintuja ei havaittu. Kottarainen. Parilla suurehkolla saarella nähtiin lentopoikue. Peippo. Ainakin lauleskelija havaittiin kaikilla metsäisillä saarilla. Viherpeippo. Vain yksi havainto Porsskäristä. Vihervarpunen. Kuten viherpeippo. Urpiainen. Ei havaittu, urpiaisen valloitusretket eivät näytä ulottuneen tänne. Punavarpunen. Yllättäen ei havaittu lainkaan. Toisaalta laulun tauottua laji on vaikeasti havaittava. Keltasirkku. Yleensä suurimmilla saarilla löytyi lentopoikue. Yhteenveto: Retkenä päivä oli todella mieliin painuva, ulkosaariston luontoa koskemattomimmillaan. Monin paikoin tuntui kuin olisi matkustanut ajassa kymmeniä vuosia taaksepäin. Lajisto monin osin samanlaista kuin tutummassa lähisaaristossa idempänä Manner-Suomen rannikolla, mutta yllättäviä erojakin löytyi. Tutkimuksellisesti olisi tulevaisuudessa mielenkiintoista verrata linnuston kehitystä ihmisen vaikutuspiirissä olevaan Kustavin saaristoon. Toivottavasti tämä alue säilyy yhtä koskemattomana, tuulille alttiit seudut, pitkät etäisyydet palveluihin ja Ahvenanmaan lainsäädäntö ehkä turvaavat asian. Loppuun vielä tunnelmapaloja retken mieliinpainuvimmista tapaamisista, ruokeista ja hylkeistä. Tässä kolme ruokkia Stora Stångklobbenilta.
Ruokki on komea lintu, Stora Stångklobben
Ruokkiyhdyskunnan pastori siunaamassa seurakuntaansa, Töckenlanden
Ruokkiparven lentoon lähdössä on menoa ja meininkiä, Töckenlanden
Hylkeiden laulukuoro löytyi pieneltä karilta josta ei paljoa näkynyt hyljelauman alta
Ruokkiherra tyylikkäässä puvussaan kotikalliollaan, Pattungarna
Ruokkeja Pattungarnan kalliolla
Ruokki lentoon lähdössä, Pattungarna
Seurakuntapastorilla riitti töitä, ilmeisesti rippikouluaika
Hylkeet jäivät katsomaan kaihoisasti ystävällisiä lintuharrastajia jotka laukaisivat vain kameroita
|