PÄÄSKYT, KIRVISET, VÄSTÄRÄKIT, TILHI, KOSKIKARA, PEUKALOINEN, RAUTIAISET, SATAKIELET, LEPPÄLINNUT, TASKUT

Päivitetty 4.4.2019 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: törmäpääsky, haarapääsky, räystäspääsky, isokirvinen, mongoliankirvinen, nummikirvinen, metsäkirvinen, niittykirvinen, lapinkirvinen, luotokirvinen, keltavästäräkki, sitruunavästäräkki, virtavästäräkki, västäräkki, tilhi, koskikara, peukaloinen, rautiainen, taigarautiainen, mustakurkkurautiainen, punarinta, satakieli, sinirinta, sinipyrstö, mustaleppälintu, leppälintu, pensastasku, mustapäätasku, kivitasku ja nunnatasku.


TÖRMÄPÄÄSKY, Riparia riparia

ripariariparia.jpg

Törmäpääsky, Uki Kloppi 11.7.2009. 

Törmäpääsky mielletään hiekkakuoppien pesimälajiksi, mutta Ukissa laji pesii ennen kaikkea ulkosaariston luodoilla. Ulkosaariston kanta on kasvanut, sillä v. 1993 alueen kannaksi laskettiin 28 paria. Lokalahden alueella ilmeisesti on edelleen 1 - 2 pientä koloniaa, mutta kannan pääosa löytyy Pyhämaan saarilta. Suurin yhdyskunta on Santakareilla, jossa pesivä kanta on 40 - 50 paria. Tämän lisäksi pienemmät yhdyskunnat löytyy ainakin Harmaaletoilta, Fräkälistä, Mustaklupilta ja Sinneskereiltä. Pieniä muutaman parin yhdyskuntia löytynee muiltakin saarilta. Ukin ulkosaariston koko pesimäkanta lienee nykyään noin 200 paria. Eniten törmäpääskyjä näkee heinäkuun lopulla poikasten alkaessa olla juuri lennossa ja ennen muutolle lähtöä. Suurin kerralla nähty yksilömäärä on 250 yks Klopilla 17.7.2007.

Muutto

Törmäpääskystä on ilmoitettu kuusi huhtikuista havaintoa: 24.4.2016 1 yks Hangossa, 26.4.2015 1 yks Hangossa, 28.4.1999 1 yks Pietolassa, 28.4.2012 sekä Lamminjärvellä (2 yks) että Esimossa (1 yks) ja 29.4.2006 1 yks Vekarassa. Muuttolennossa lajia ei keväisin juuri näe, eikä Ukin alueelta ole ilmoitettu suuria lepäilijämääriäkään, koko toukokuun maksimin ollessa 25 yks Hangossa 30.5.2006. Muutolta ei toukokuulta ole ilmoitettu kolmea lintua enempää päivässä! Paikallisten lintujen takia kevätmuuton päättymistä on vaikea varmistaa, mutta Vasikkarin havaintojen perusteella se tapahtunee 10.6. mennessä.

Ensimmäiset linnut näyttävät suunnistavan syysmuutolle heinäkuun lopulla. Ilmeisesti päämuutto tapahtuu melko nopeasti, koska ulkosaarien jopa satojen lintujen parvet häviävät heinäkuun puolella, elokuun päivämaksimin ollessa enää 30 yks. Syysmuuttoakaan ei juuri näe, sillä suurin muuttolennossa nähty päiväsumma on vain seitsemän lintua. Myöhäisin törmäpääsky on nähty 16.9.2006 Hangossa. Törmäpääsky ilmeisesti muuttaa pääosin öisin, minkä takia laji katoaa huomaamatta - esim. Viljakkalassa on nähty 1000 yks muuttoparvi korkealla matkalla etelään 31.7.1980 klo 3.45.


HAARAPÄÄSKY, Hirundo rustica

hirundorustica.jpg

Haarapääsky, Uki Vekara 3.5.2009. 

Haarapääsky esiintyy yleisenä koko kunnan alueella ulkosaaristosta sisämaahan. Ulkosaaristossa laji pesii mökkien ja ulkorakennusten tarjoamissa pesäpaikoissa. Muuten laji ei ole alueella erityisen runsas, eikä suuria muuttoja tai kokoontumisparvia ole raportoitu.

Muutto

Yleensä ensimmäiset haarapääskyt nähdään huhtikuun lopulla. Selvänä poikkeuksena on yksi huhtikuun alun havainto, kun 3.4.2002 nähtiin 1 yks Ukin autotehtaan piha-alueella. Seuraavaksi aikaisimmat on nähty vasta 13.4. Päämuutto on toukokuun puolivälin tienoilla, jolloin paras päivälukema on 120 p Lamminjärvellä 17.5.2006. Varsinaisessa muuttolennossa lajia nähdään vähän, suurimpien ilmoitettujen päivälukemien ollessa vain vähän yli kymmenen yksilöä. Kevätmuuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja, mutta se tapahtunee vasta kesäkuun puolella.

Syysmuutto alkaa heinä - elokuun vaihteessa. Elokuun suurin lukema on 80 m Hangosta 27.8.2007. Päämuutto ajoittuu syyskuun alkuun, ja suurin päiväsumma on 200 p Ruotsinluodossa 7.9.2006. Lokakuun puolelle tultaessa haarapääsky on jo vähälukuinen, joskin lokakuulta on vielä parikymmentä havaintoa. Niistä myöhäisin on 29.10.1994 1 yks Kammelassa, mutta marraskuun puoleltakin on vielä kolme havainto: 1.11.1998 1m Hangossa ja 6.11.2013 1 yks sekä Liesluodossa että Vekarassa (ilm. eri lintu?).


RÄYSTÄSPÄÄSKY, Delichon urbica

delichonurbica.jpg

Räystäspääsky, Uki Vekara 6.5.2009. 

Haarapääskyn tapaan räystäspääsky on levinnyt koko Ukin alueelle yleisenä, ja tämäkin laji pesiin myös ulkosaaristossa sopivissa rakennuksissa. Esiintyminen on myös muuton osalta hyvin samankaltainen kuin haarapääskyllä - suuria muuttoja tai kerääntymiä ei kunnan alueelta ole ilmoitettu.

Muutto

Räystäspääskykin saapuu yleensä huhtikuun viime päivinä, mutta haarapääskyn tapaisia huippuaikaisia harhailijoita ei tällä lajilla juuri esiinny. Ukin varhaisin havainto on tehty 22.4.2011 Vasikkarissa. Kuljussa nähtiin 28.4.2007 jo kahdeksan yksilöä. Päämuutto on haarapääskyn tapaan toukokuun puolivälin paikkeilla, joskin kuun suurin lukema 100 yks on nähty Kuljussa vasta 29.5.2006. Suurin muuttolennossa nähty yksilömäärä on 26 m Lyökissä 25.5.2006. Nämä viittaavat siihen että räystäspääskyn päämuutto olisi hieman haarapääskyä myöhemmin. Muuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja.

Syysmuutto alkaa heinäkuun lopulla - Vekarassa on nähty 70 yks 28.7.1977, mitkä eivät varmastikaan kaikki ole ollet paikallista pesimäkantaa. Päämuutto on elokuussa, joskin ilmoitettuja muuttohavaintoja on vähän. Muuttolennossa nähty suurin määrä on 61 m Kajakulmasta 11.8.1973. Syyskuussa räystäspääsky on selvästi haarapääskyä harvinaisempi ja lokakuun puolelta on vain yksi havainto, mahd. sama lintu 15.10.2017 sekä Vekarassa että Ärväskivellä.


ISOKIRVINEN, Anthus richardi

ant_ric_1_004_3779.jpg

Isokirvinen, 5.1.2005 Oman. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Hangon ansiosta Uki lienee eräs maamme parhaita isokirvispaikkoja, sillä havaintoja on kolmisenkymmentä. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on Hangosta. Muut havaintopaikat ovat Vekara (4), Liesluoto (2), Kammela, Pitkäluoto, Kytämäki, Petes, Kurulmi ja Kulju. Kaikki havainnot ovat syksyltä, aikaväliltä 18.8. - 19.10., jakautuen melko tasaisesti syys- ja lokakuun välille - elokuulta on vain yksi havainto joka on samalla TLYn aikaisin syyshavainto. Hangossa on pariin otteeseen nähty kaksi lintua samalla kertaa.Marraskuulta on yksi havainto Klopilta 21.11.2018 mikä on samalla TLY:n alueen myöhäisin syyshavainto.


MONGOLIANKIRVINEN, Anthus godlewskii

6antgod200i.jpg

Mongoliankirvinen, 20.11.2005 Lumijoki. Kuva J. Peltomäki (www.lintukuva.fi)

Mongoliankirvinen on nähty Ukissa kaksi kertaa - molemmat yllättäen Hangossa: 2. - 3.11.1994 1 yks ja 4. - 5.10.2002 1 yks. Molemmat ovat olleet 1kv lintuja.


NUMMIKIRVINEN, Anthus campestris

anthuscampestris.jpg

Nummikirvinen, Uki Kloppi 27.6.2009.

Harvinaistunut nummikirvinen on nähty Ukissa neljä kertaa: 27.4.1989 1 yks Vekarassa, 5.5.1997 1 yks joka lähti SE Hangossa, 4.5.2003 1 yks Käätyjärvellä sekä 27.-28.6.2009 1 ad Klopilla.


METSÄKIRVINEN, Anthus trivialis

anthustrivialis.jpg

Metsäkirvinen, Uki Iso-Harmaaletto 15.9.2008.

Metsäkirvinen on yleinen laji mäntyvaltaisissa metsissä koko Ukin alueella. Mitään erityisiä piirteitä sen esiintymisestä ei ole mainittavissa. Laji pesii myös mäntyvaltaisilla suurimmilla saarilla. Ukin ei kuulu lajin päämuuttoreiteille, eikä alueella nähdä etelärannikon veroisia lukemia.

Muutto

Metsäkirvinen saapuu hyvin täsmällisesti huhtikuun viimeisellä kolmanneksella. Tätä aiemmin on vain kolme havaintoa: 15.4.2010, 15.4.2012 ja 16.4.2000 1 m Vasikkarissa. Laji yleistyy nopeasti, sillä 29.4.2001 Vasikkarissa nähtiin jo 23 muuttavaa. Päämuutto on toukokuun alkupuolella ja suurin muuttolukema on 150 m 7.5.1997 Hangosta. Kevätmuuton päättymisestä ei ole selviä havaintoja.

Syysmuutto alkaa jo heinäkuun loppupuolella, varhaisin on 21.7.2001 1 m Hangossa. Vilkkainta muutto on elokuun lopulla - syyskuussa, jolloin parhaina lukemina ovat 100 m Hangossa 31.8.1997 ja 50 m Putsaaressa 21.9.1991. Lokakuun puolelle tultaessa laji on jo selvästi harvinaistunut, ja myöhäisin ilmoitettu havainto on 23.10.1997 1 yks Hangossa.


NIITTYKIRVINEN, Anthus pratensis

anthuspratensis.jpg

Niittykirvinen, Uki Vähä-Harmaaletto 30.9.2008. 

Niittykirvinen pesii melko laajalti Ukin alueella ulkosaaristosta sisämaahan, mutta kannan suuruudesta ei ole oikein mitään selvää käsitystä. Saaristossa laji on pesijänä vähälukuinen. Keväällä lajin muuttajamäärät ovat melko vaatimattomia, mutta syksyisin nähdään usein suuriakin muuttoja. Niittykirvisen syysmuuton osalta Ukin alue onkin ylivoimainen, sillä muualta TLYn alueelta suurimmat päiväsummat jäävät noin 1000 yksilöön (ks. alla). Talvikaudelta on kuusi havaintoa, kaikki joulukuulta: 2.12.2006 1 yks Ukin Golfkentällä, 7.12.1996 1 yks Hangossa ja 2 yks Vekarassa, 9.12.2007 1 yks Vekarassa, 6.12.2014 1 yks Kaatopaikalla ja 27.12.2015 1 yks Lyökissä. Syksyllä 2003 oleili Hiussa albino niittykirvinen.

Muutto

Niittykirvinen saapuu useimmiten maaliskuun lopussa. Varhaisin havainto on tehty 15.3.2007 Niittuluodonkarilta. Ylivoimaisesti suurin kevätmuutto on nähty 25.4.1998, jolloin sekä Vasikkarissa että Vekarassa laskettiin 500 m. Tämä on kevätmuutoksi poikkeuksellinen, sillä seuraavaksi suurin päivälukema on vain 25 yks! Viimeiset kevätmuuttajat nähdään toukokuun alkupuolella.

Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella, ja elokuun suurin lukema on 50 yks Vähä-Harmaaletolla 21.8.2007. Syysmuuton selvä huippu on kuitenkin syyskuun lopulla, jolloin on nähty useita yli tuhannen linnun muuttoja. Näistä suurimpana on 7049 m Vasikkarissa 24.9.1995, ja kakkossijalle pääsee 6500 m Päiväkarissa 30.9.2005. Aivan lokakuun alkupäiviltä on vielä pari tuhannen linnun muuttoa, mutta kuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen määrät ovat jo vähäisiä. Marraskuussa nähdään enää yksittäisiä, ja kaikki lähes 20 marraskuun havaintoa ovat joko Vekarasta tai Hangosta.


LAPINKIRVINEN, Anthus cervinus

210913acer1.jpg

Lapinkirvinen, Uki Vähä-Santakari 21.9.2013

Lapinkirvinen esiintyy Ukin alueella luonnollisesti vain läpimuuttajana, ja kohtalaisen vähälukuisena. Kaikista havainnoista ylivoimainen enemmistö on Hangosta ja muut lähinnä ulkosaarilta.

Muutto

Keväällä lapinkirvinen on tunnetusti etelässä harvinainen. Toukokuulta on yhteensä yhdeksän havaintoa aikaväliltä 11. - 27.5., ja näistä yksi on Vekarasta, yksi Vähä-Harmaaletolta, yksi Kuljusta ja kuusi Hangosta.

Syksyllä ensimmäiset lapinkirviset ilmestyvät elokuun loppupuolella, varhaisimman havainnon ollessa 18.8.1995 Hangosta. Päämuutto on syyskuun alkupuolella, ja suurimmat päivälukemat ovat olleet 5 yks Hangossa 31.8.2001 ja Santakareilla 7.9.2002 sekä 8 yks Santakareilla 21.9.2013. Lokakuun puolella laji on nähty enää viidesti, myöhäisimpänä 1 yks Hangossa 9.10.2003.


LUOTOKIRVINEN, Anthus petrosus

anthuspetrosus.jpg

Luotokirvinen, Uki Kloppi 19.9.2009. 

Ukin saaristo on luotokirvisen ehkä kaikkein vahvinta esiintymisaluetta TLYn ja koko maankin mittakaavassa - ainakin sekä muutto- että pesimäaikaiset suurimmat lukemat ovat Ukista. Erityisesti lajin suosiossa ovat Santakarien ja Harmaalettojen saariryhmät, joissa molemmissa pesii hyvin vahva kanta. Poikasten ollessa lennossa laskettiin luodoilta 28.7.2009 yht. 156 yks, mutta läheskään kaikilla pesimäsaarilla ei käyty. Alueen kokonaiskanta on ainakin 50 paria. Esiintyminen keskittyy hyvin vahvasti saarille ja jo mantereen niemillä laji on satunnainen. Hangosta havaintoja on joitakin mutta sisämaan puolelta vain yksi: 8.4.2006 1 yks Valkiamerellä. Talvihavaintoja ei alueelta tunneta.

Muutto

Ensimmäiset luotokirviset on nähty maaliskuun lopulla, ennätyksenä 1 m Vasikkarissa 19.3.2017. Kevätmuutolla laji on vähälukuinen, sillä huhtikuun päämuuttoajalta suurin päivälukema on vain 15 yks Harmaaletoilta 12.4.2008, nämäkin kaikki mahdollisesti paikallista pesivää kantaa. Luotokirvisen tapaaminen mantereen niemiltä on selvästi todennäköisintä juuri huhtikuussa. Toukokuulta ei selviä muuttohavaintoja enää ole.

Syksyllä luotokirvisten muuton alkuajankohtaa on vaikea arvioida, koska muuttolennossa lajia näkee syksyisin erittäin harvoin. Heinäkuun lopulla 27.7.2007 oli Harmaaletoilla 60 yks, jotka kuitenkin voivat kaikki olla pesivää kantaa lentopoikasineen. Päämuutto vaikuttaa olevan syyskuun alkupuolella, jolta ajalta on myös maamme päiväennätys 80 yks Santakareilta 12.9.1999. Muuttolennossa ei ole nähty neljää lintua enempää päivässä. Lokakuun alkupuolelta on vielä useita havaintoja. Vekarassa nähtiin vielä 5.11.1993 6 yks - Jäämeren kantaa? Myöhäisin havainto on 24.11.1991 Liesluodosta.


KELTAVÄSTÄRÄKKI, Motacilla flava

keltavastarakki.jpg

Keltavästäräkki, Uki Kloppi 22.5.2010. 

Keltavästäräkki on surullisesti harvinaistunut viime vuosikymmeninä. Vanhan lintuatlaksen kartoilla 1970 - 80 luvuilta laji on pesinyt koko Ukin alueella, mutta kesken olevassa kartoituksessa varmoja pesintöjä ei ole ilmoitettu eikä myöskään havaintotietokantaan ole sellaisia raportoitu. Todennäköisesti ainakin ajoittain yksittäisiä pareja saattaa Ukinkin alueella silti pesiä, mutta lajin vähäisyyttä kuvaa ettei havaintotietokannassa ole ainuttakaan havaintoa heinäkuulta. Myös muuttajana laji on vähentynyt, ollen kevätmuutolla vähälukuinen ja syksyisinkin selvästi vähälukuisempi kuin aikoinaan. Kohtalaisia määriä on viime vuosina nähty oikeastaan vain Hangossa.

Muutto

Keltavästäräkki saapuu aikaisintaan huhtikuun loppupäivinä, varhaisimman havainnon ollessa 1 yks Hangossa 21.4.2000. Päämuutto on toukokuun alkupuolella, mutta suurin päivälukema keväältä on vain 10 yks Hangosta 7.5.1997. Myöhäisin kevätmuuttaja on nähty 8.6.1997 Vasikkarissa.

Syysmuutto alkaa elokuussa ja huipentuu jo elokuun lopulla. Varhaisin muuttaja on nähty 5.8.2000 Hangossa, ja suurin määrä 200 yks samassa paikassa 18.8.1995. Kaikki yli 50 linnun määrät on ilmoitettu Hangosta. Muutto jatkuu syyskuun puolelle mutta hiljenee pian alkukuun jälkeen. Lokakuun puolelta on vain kolme havaintoa, joista ylivoimaisesti myöhäisin on 1 m Petsamossa 16.10.1996. Sen lisäksi lajista on Suomen myöhäisin havainto Ukista 25. - 31.12.1949, sikalan lantarännissä, mutta tarkempaa paikkaa ei ole tiedossa.


SITRUUNAVÄSTÄRÄKKI, Motacilla citreola

motcit_060521_est_aardlapalu_jjn_1802.jpg

Sitruunavästäräkki, 21.5.2006 Viro. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Sitruunavästäräkistä on tiedossa kuusi havaintoa:

26.4.1995 1 yks Pyhämaa

2.5.1998 1 yks, lähti NNW Hanko

25.6.2006 1 koiras Vekara

12.8.2006 1 1kv Harmaaletto

18.9.2008 1 +1kv Hanko

25.5.2010 1 naaras Kloppi, lähti SW


VIRTAVÄSTÄRÄKKI, Motacilla cinerea

motcin.jpg

Virtavästäräkki, Uki Kaatopaikka 15.10.2016. Kuva P. Alho.

Virtavästäräkistä on Ukin alueelta toistaiseksi vain neljä havaintoa: 7.7.1990 1 yks Vekarassa,  5.1.-11.2.2015 1 yks Kaatopaikalla, 15.3.2016 1 m Valkiamerellä ja 15.10.2016 1 yks Kaatopaikalla..


VÄSTÄRÄKKI, Motacilla alba

motacillaalba.jpg

Västäräkki, Uki Vekara 12.6.2009.

Västäräkki on yleinen koko kunnan alueella ulkosaaristosta sisämaahan. Myös muuttoaikoina laji on melko runsas, vaikka ei muutakaan näyttävissä massoissa. Talvikaudelta tunnetaan kaksi havaintoa: Ukin kaatopaikalla marraskuun 1997 lopulta helmikuun 1998 alkuun saakka sekä samalla paikalla 4.1.2015.

Muutto

Ensimmäiset västäräkit nähdään joinain vuosina jo maaliskuun puolella, varhaisin havaintopäivämäärä on 18.3.2017 jolloin nähtiin västäräkki Valkiamerellä. Västäräkin päämuutto on huhtikuussa, ja usein vasta kuun loppupuolella. Paras päiväsumma on > 100 m Vasikkarista 25.4.1998. Muuton päättymistä on paikallisten lintujen takia vaikea hahmottaa.

Syysmuutto alkaa lintujen kerääntymisellä ruokailupaikoille, joista suosituin alueella näyttää havaintojen perusteella olevan Hanko. Ensimmäisiä parvia nähdään jo heinäkuun lopulla, mutta suurimmat joukot on laskettu elokuun lopulla, parhaana 150 p 21.8.2007. Syyskuun puolella ennätys on 110 yks Ykskoivun golfradalta 4.9.2006. Muuttolennossa västäräkkiä näkee syksyisin melko vähän, suurimman ilmoitetun määrän ollessa vain 24 yks päivässä. Lokakuussa västäräkki on jo vähälukuinen, joskaan ei harvinainen, ja marraskuulta on enää neljä havaintoa.

Motacilla alba yarrellii

Tämä englanninvästäräkiksi kutsuttu alalaji on nähty Ukissa kerran: 24.4.2000 Liesluodossa.


TILHI, Bombycilla garrulus

221010bgar.jpg

Tilhiä, Uki Vekara 22.10.2010. 

Tilhen esiintyminen eteläisessä Suomessa on tunnetusti hyvin vaihtelevaa eri vuosina, vaikka joka syksy ja talvi lajia toki nähdään. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole, mikä ei olisi aivan tavatonta koska laji on pesinyt esim. Säpissä Porin edustalla. Kesäajalta kesä - elokuusta on yllättäen kuitenkin kuusi ilmoitettua havaintoa, jotka ovat kaikki vuodelta 2004 ajalta 17.7. - 21.8, siis kesäkuulta ei tilhihavaintoja ole tiedossa.

Syksyisin tilhet ilmestyvät yleensä syyskuun viimeisellä kolmanneksella, ja vuotta 2004 lukuun ottamatta ainoa tätä aiempi havainto on 17.9.2002 1 yks Pietolasta. Vuosi 2004 oli poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että jo 29.9. nähtiin Pyhämaalla 880 yksilöä, muiden vuosien syyskuun parhaiden päivien jäädessä alle 50 lintuun. Suurimmat tilhimäärät alueella nähdään yleensä lokakuussa, ja ennätyksenä on 2700 m Lyökissä 23.10.2000. Yli tuhanteen lintuun on päästy myös 2.10.2004 Putsaaressa (1450 m), 28.10.2000 Vekarassa (1000 m + p), 27.10.1995 Ukin kaupungin alueella (1000 p) ja 3.10.2004 Hangossa (1000 m + p). Marras - joulukuulta suurin lukema on 600 yks Hangossa 23.12.2000.

Joinain talvina tilhi on ollut runsas helmikuulle saakka, tammi - helmikuun päiväennätyksen ollessa 400 yks Pietolassa 9.1.1999. Maaliskuulta on havaintoja pienehköistä määristä vielä yli 30 kappaletta, ja huhtikuulta n. 20 kappaletta, suurimman päivälukeman ollessa 80 yks Ukin Lahdessa 10.4.2008. Toukokuulta on vielä viisi havaintoa, myöhäisimpänä 5 yks Vasikkarissa 12.5.2001.


KOSKIKARA, Cinclus cinclus

cincluscinclus.jpg

Koskikara, Uki Pitkäluoto 8.2.2010.

Uki ei ole koskikarojen suosikkiseutua jokien vähyyden takia. Suuri osa havainnoista onkin merenrannoilta. Ainoat jokimaisemat, joista on muutama havainto, ovat Sirppujoki sekä Lokalahden Myllyoja. Pesintään viittaavia havaintoja ei tunneta.

Syksyllä ensimmäiset koskikarat on nähty aivan lokakuun lopulla, varhaisimpana 1 yks Männäistenkoskella 18.10.2016. Suurin osa marraskuun havainnoista on rannikolta, ja kolme näistä Vekarasta. Talvikaudella lajilla ei ole mitään vakituista tapaamispaikkaa - useampia havaintoja on esim. Pitkäluodosta sekä Lepäisten tien varren sulista. Kahta yksilöä enempää samalla paikalla ei Ukista ole ilmoitettu. Lopputalvella myöhäisin havainto on tehty 28.3. parinakin vuonna.


PEUKALOINEN, Troglodytes troglodytes

021010ttro1.jpg

Peukaloinen, Uki Vähä-Harmaaletto 2.10.2010. 

Peukaloinen on Ukin saaristossa muuttoaikaan melko tavallinen näky, joskin Vekara hallitsee esiintymistilastoa suvereeniin tapaan. Pesivän kannan suuruudesta ei ole oikein mitään selvää käsitystä - ilmoitettuja pesimähavaintoja ei juuri ole, mutta pesimäaikaisia havaintoja kylläkin parikymmentä. Varmasti laji pesii sopivissa biotoopeissa Ukinkin alueella siellä täällä. Talvikaudelta on toistakymmentä havaintoa, jotka lähes kaikki joulukuulta. Havainnoista mainittakoon 3 yks Vekarassa 9.12.2007, 1 yks Kasarmilahdella 6.1.2000 ja 1 yks Inhamossa 4.2.2007.

Muutto

Maaliskuulta peukaloishavaintoja on vain yksi, 19.3.2015 Vasikkarissa mikä ei koskene talvehtinutta yksilöä. Päämuutto on huhtikuun loppupuolella, mutta kevään paras päivälukema on vain 7 yks (Vekarassa pariinkin kertaan). Muutto päättyy toukokuun alkupuoliskolla, myöhäisin varma muuttaja on nähty 11.5.2006 Pujonletolla.

Syysmuutto alkaa yleensä syyskuun jälkipuoliskolla, varhaisimman havainnon ollessa 7.9.2003 Hylkikarilta ja 7.9.2008 Hangosta. Jo 18.9.1999 nähtiin Vekarassa 25 yks. Päämuutto on lokakuun alkupuoliskolla, ja suurin summa on 40 yks Vekarassa 3.10.1997. Lähes kaikki yli kymmenen linnun määrät ovat Vekarasta, vain Santakareilla on pari syyskuun havaintoa päässyt max. 12 yksilöön. Marraskuulta on vielä toistakymmentä havaintoa, pääosin Vekarasta. Kuun maksimi on 7 yks 4.11.2007 Vekarassa.


RAUTIAINEN, Prunella modularis

prunellamodularis.jpg

Rautiainen, Uki Vekara 1.10.2009. 

Rautiaisen mielimaastoja on ainakin Ukin rannikkoseudulla melko vähän, ja rautiainen onkin melko harvalukuinen pesijä alueella. Tosin lajin vaikea havaittavuus muulloin kuin laulavana sekä vähäinen retkeily alueen itäosissa saattavat antaa osin vääristyneen kuvan esiintymisestä. Muuttoaikoina laji ei ole Ukin seudulla erityisen runsas verrattuna esim. joihinkin etelärannikon tarkkailupisteisiin. Suurimmat määrät on nähty Hangossa ja Vekarassa. Talvihavaintoja on hieman toistakymmentä, joista mainittakoon ainakin 5 yks Ukin keskustan alueella joulukuussa 2000 sekä 1 yks Ukin kaatopaikalla 4.2.2007.

Muutto

Ensimmäiset rautiaiset nähdään aikaisintaan maaliskuun lopulla, varhaisimpana 1 m Liesluodossa 26.3.2005. Päämuutto on huhtikuun aikana mutta enemmänkin usein kiinni säistä kuin ajankohdasta. Suurimmat päivälukemat ovat vain 12 yks, nähtynä Vasikkarista. Viimeiset muuttajat nähdään toukokuun alkukolmanneksen aikana.

Syysmuutto saattaa alkaa jo elokuun alussa, aikaisimpana 3 m Iso-Vehasessa 7.8.1990. Useimmiten muuttoa alkaa kuitenkin vasta elokuun lopulla. Päämuutto on syyskuun lopulla, ja parhaana päivälukemana on 64 yks Hangossa 25.9.2006. Vekaran ennätys on 50 yks 23.9.1990. Suurin muuttolennossa nähtyjen määrä on 20 yks Putsaaresta 21.9.1991. Lokakuun alussa laji on vielä runsas mutta kuun puolivälin jälkeen jo vähälukuinen. Viimeiset selvästi muuttolennossa nähdyt ovat lokakuun loppupäiviltä, minkä jälkeen marras - joulukuun havainnot koskevat paikallisia lintuja.


TAIGARAUTIAINEN, Prunella montanella

Pru_mon.jpg

Taigarautiainen, Turku 8.11.2016 Kuva R. Heinonen

6prumon160i.jpg

Taigarautiainen, Uki Vekara 23.10.1988. Kuva T. Muukkonen (www.lintukuva.fi).

Tämä siperialainen toivelaji on nähty Ukissa kerran: 22. - 23.10.1988 Vekarassa.


MUSTAKURKKURAUTIAINEN, Prunella atrogularis

pru_atr_02_2400_48bit_dust_36mb.jpg

Mustakurkkurautiainen, 2.11.2000 Pori. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Vekara on maamme ainoa paikka missä toistaiseksi on nähty molemmat harvinaiset itäiset rautiaislajit. Mustakurkkurautiainen oli saarella 23. - 24.10.1993.


PUNARINTA, Erithacus rubecula

erithacusrubecula.jpg

Punarinta, Uki Vähä-Harmaaletto 21.9.2008. 

Punarinta on yleinen koko Ukin alueella ja pesii myös metsäisillä ulkosaarilla. Muuttoaikoina saarille saattaa kerääntyä suuriakin määriä lepäilijöitä, vaikka eteläisen saariston lintuasemalukemiin ei päästäkään. Talvihavaintoja on toistakymmentä, joista mainittavimpina 4 yks Vekarassa 2.12.2006 ja 1 yks Ketunkalliolla 25.2.2006.

Muutto

Ensimmäisiä punarintoja voi odotella maaliskuun loppupäivinä, ja varhaisin havainto on 22.3.2014 jolloin laji nähtiin jo kolmessa paikassa. Päämuutto on huhtikuun puolivälissä tai loppupuoliskolla, suurimpien lukemien ollessa 50 yks Liesluodossa 23.4.2005 ja 35 yks Vekarassa 15.4.2007. Muutto jatkuu noin toukokuun puoliväliin asti, ja vielä 9.5.2007 oli Vekarassa 18 yks.

Syysmuutto alkaa syyskuun alussa. Syksyn suurin lukema on 21.9.2008, jolloin Ukin ulkosaarilta laskettiin yhteensä 490 yks. Lokakuun maksimi on vain 50 yks Vekarasta 19.10.1994. Marraskuun havaintoja on vielä parikymmentä, mutta määrät ovat jo tuolloin hyvin vähäisiä - pääosin yksittäisiä lintuja.


SATAKIELI, Luscinia luscinia

luscinialuscinia.jpg

Satakieli, Uki Vekara 16.5.2010.

Satakieli on Ukin alueella kohtalaisen yleinen mutta ei mitenkään runsas, ja Lounais-Suomen mittakaavassa määrät ovat melko vähäisiä. Runsaimmat määrät on nähty - tai kuultu - Vekarassa, Hangossa, Kuljussa ja Ahmasvedellä. Pesivän kannan suuruus Ukin alueella lienee selvästikin alle sata paria.

Muutto

Aikaisimmillaan satakielet on kuultu toukokuun alkupuolella, varhaisimman ollessa 3 yks Vekarassa 7.5.2004. Lajin päämuutto ajoittuu toukokuun lopulle, ja suurin kerralla havaittu määrä toukokuulta on 12 yks Vekarassa 21.5.2000. Hangossa havaittiin 9 laulavaa 31.5.2006. Kesäkuun alussa satakieli on usein runsaimmillaan kun sekä paikalliset että osa muuttavista on maisemissa. Vekarassa kuultiin 11.6.2005 yhteensä 14 yks ja Kuljun maksimi on 8 yks havaittuna 10.6.2006. Yli viiden linnun lukemia ei ole ilmoitettu enää kesäkuun jälkipuoliskolta.

Kesäkuun jälkeen satakieli on lähes harvinaisuus. Viimeisiä laulavia voi kuulla vielä heinäkuun alussa, mutta laulajien hiljennyttyä satakielen löytäminen on todella vaikeaa. Heinäkuun puolivälin jälkeen on ilmoitettu 16 havaintoa, joista 15 on Hangosta ja lähes kaikki verkosta saaduista linnuista. Syysmuuton huippua kuvannee 5 rengastettua 9.8.2007. Ainoa havainto Hangon ulkopuolelta on 1 yks Pujonletolta 4.8.1991. Myöhäisin havainto Hangosta on 30.8. pariltakin vuodelta.


SINIRINTA, Luscinia svecica lusciniasvecica.jpg

Sinirinta, Uki Vähä-Harmaaletto 11.9.2009. 

Sinirintaa tavataan Ukin alueella luonnollisesti vain läpimuuttajana. Havainnot keskittyvät hyvin vahvasti saarille ja etenkin Vekaraan, mantereella sinirinnan tapaaminen on onnenkauppaa. Suurimmat määrät nähdään joinain keväinä, vaikka syysmuuton aikana laji on säännöllisempi.

Muutto

Varhaisin sinirintahavainto on tehty 3.5.2008 Vekarassa, jolloin tosin nähtiin jo kolme yksilöä. Lyhyen kevätmuuton huippu on toukokuun loppupuoliskolla, ja huippulukemana peräti 60 yks Vekarassa 18.5.1991. Kakkossijalle pääsee 30 yks Kajakulmassa 20.5.1972. Kevätmuuton intensiivisyyttä kuvaa se, että viimeinen kevätmuuttaja on nähty 1.6., jolloin vuonna 1997 oli 1 yks sekä Vasikkarissa että Hylkikarilla.

Syysmuutolla ensimmäiset sinirinnat ilmestyvät elokuun lopulla, varhaisimpana 1 yks Vähä-Harmaaletolla 24.8.2007. Päämuutto on syyskuun puolivälin seuduilla, mutta huippumäärät jäävät yleensä paljon kevään lukemia pienemmäksi: parhaana 30 yks Vekarassa 9.9.1989. Lokakuun puolella sinirinta on jo melko harvinainen, havaintoja on tiedossa kahdeksan jotka pääosin Vekarasta. Myöhäisin ona Uki kaatopaikalta 18.10.2016.


SINIPYRSTÖ, Tarsiger cyanurus

200910tcya2.jpg

Sinipyrstö, Uki Vähä-Harmaaletto 20.9.2010.

Sinipyrstö on nähty Ukin alueella kuudesti: laulava 2kv koiras 18.5.1973 Sorvakon Ykskoivunniemessä, 1 kv lintu 20.9.2010 Vähä-Harmaaletolla, naaraspukuinen lintu 2.10.2010 Ärväskivellä, 1 yks 6.10.2015 Vekarassa, 1 yks 6.10.2017 Vähä-Harmaaletolla ja 13.10.2018 1 yks Vekarassa.


MUSTALEPPÄLINTU, Phoenicurus ochruros

210411poch2.jpg

Naaraspukuinen mustaleppälintu, Uki Vasikkari 21.4.2011.

Mustaleppälintu on pesinyt useaankin kertaan Ukissa Hangon - Telakan alueella, ja ainakin kesällä 2001 Hangossa sama pari tuotti kaksikin pesyettä. Hangon alueen ulkopuolelta muut havainnot ovat pääosin Vekarasta. Näiden paikkojen ulkopuolelta on tiedossa vain kuusi havaintoa.

Ukin varhaisimmat mulelit on nähty vasta huhtikuun puolivälissä: 15.4.1989 1 yks Vekarassa. Hangon pesimäpaikoille laji on saapunut huhtikuun lopulla. Lajia nähdään ulkosaarilla jostain syystä pitkin kesää - ilmeisesti pesimättömillä linnuilla on tapana kierrellä. Vekarassa on nähty mustaleppälintu esim. 22.6.2003 ja Vähä-Harmaaletolla 7.8.2004.

Pesimäpaikan ulkopuolelta syyshavaintoja on vain Vekarasta 17.9.1994, 19.10.2000 ja 17.10.2005, Kukaisten kylästä 9.10.1994, Vähä-Harmaaletolta 29.8.2013 sekä Hangosta 27.10.2013. Tämän lisäksi myöhäisin havainto lajista on 6. - 7.11.1982 Lokalahden Vartsaaresta.


LEPPÄLINTU, Phoenicurus phoenicurus

phoenicurusphoenicurus.jpg

Leppälintu, Uki Vekara 30.4.2009. 

Leppälintu on harvinaistunut viime vuosina - vuosikymmeninä, ja Ukin alueellakin laji on melko harvalukuinen. Tosin lajin mielibiotooppina olevat mäntykankaat eivät kuulu lintuharrastajien suosituimpiin retkeilyseutuihin. Lajin pesimäkannan suuruutta on vaikea arvioida. Muuttoaikoina havainnot painottuvat vahvasti ulkosaarille.

Muutto

Leppälintu saapuu yleensä huhtikuun lopulla. Varhaisin havainto on 20.4.2014 Vekarasta. Päämuutto on toukokuun puolivälissä, maksimilukemina 20 yks 8.5.1997 ja 18.5.1996 Vekarassa. Muutto päättyy toukokuun aikana.

Ensimmäisiä syysmuuttajia liikkuu jo heinäkuun alussa, tai sitten nämä linnut ovat pesimättömiä kiertelijöitä - esim. Vekarassa 2 koirasta 6.7.1990. Elokuun puolivälissä - loppupuolella muutto on jo selvästi käynnissä, ja näiltä ajoilta on useita havaintoja esim. Harmaaletoilta. Päämuutto on syyskuun puolivälissä, ylivoimaisena ennätyksenä 60 yks Vekarassa 17.9.1994. Lähes puuttomalla Vähä-Harmaaletolla oli 16 yks 4.9.2004. Lokakuun puolella leppälintuja näkee lähinnä saarilla vielä yleisesti, esim. 7.10.2003 oli Vekarassa vielä 6 yks. Lokakuun puolivälin jälkeen laji on harvinainen - vain neljä havaintoa joista myöhäisin on 23.10.1993 Vekarasta.


PENSASTASKU, Saxicola rubetra

pensastasku.jpg

Pensastasku, Uki Vähä-Harmaaletto 15.5.2010.

Pensastasku on myös taantunut aiemmasta ja on nykyään melko vähälukuinen pesijä lähinnä sopivien vesialueiden ympärillä olevilla niitty - pensaikkomailla. Muuttoaikoina laji on saarillakin melko vähälukuinen, ja selvästi eniten havaintoja on Hangosta.

Muutto

Selvästi varhaisin pensastaskuhavainto on tehty 18.4.2000 Hangossa. Muut huhtikuiset havainnot ovat ainakin noin viikkoa myöhäisempiä. Päämuutto on toukokuun alkupuolella, maksimina 15 yks Hangossa 7.5.1997 ja samana päivänä 12 yks Lepäisissä pienellä pellolla. Vekarasta paras noteeraus on 10 yks 18.5.1996. Kevätmuutto päättyy yleensä toukokuun aikana, mutta vielä 7.6.2009 oli Klopilla 1 yks.

Syysmuutto alkaa elokuun alkupuoliskolla, varhaisin selvä muuttaja on ollut 6.8.2000 Vasikkarin Letolla. Päämuutto on elokuun lopulla, jolloin maksimina on ollut 20 yks Hangossa 23.8.2006. Vielä 16.9.2001 Hangossa nähtiin 7 yks, mutta pian syyskuun puolivälin jälkeen pensastasku on vähälukuinen ja lokakuulta on enää neljä havaintoa. Näistä myöhäisin on 1 yks Vekarassa 18.10.2001.


MUSTAPÄÄTASKU, Saxicola rubicola

saxtor_070220_cyp_agios_georgios_jjn_1096.jpg

Mustapäätasku, 20.2.2007 Kypros. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Ehkä hieman yllättäen mustapäätaskusta on Ukin alueelta vain kaksi havaintoa - onhan laji nähty esim. Rihtniemessä useasti. Mustapäätasku puuttuu mm. Vekaran lajeista. Ensimmäinen havainto on alalajin linnusta Hangossa 30.5.2006, ja toinen havainto Kasarmilahdelta 3.-4.4.2019.


SEPELTASKU, Saxicola maurus

Saxmau.jpg

Sepeltasku 5.10.2014 Parainen, Utö. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com)

Vain yksi havainto on tehty maurus/stejenegeri alalajin sepeltaskusta, 12.5.1979 Ärväskiveltä.


KIVITASKU, Oenanthe oenanthe

oenantheoenanthe.jpg

Kivitasku koiras ja nuori lintu, Uki Laitakari 11.7.2009. 

Kivitasku on yleinen, joskaan ei runsaslukuinen pesimälaji aina ulkosaariston luodoilta sisämaan viljelymaille. Lajin kannat ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Vuoden 1993 laskennassa ulkosaariston kannaksi laskettiin 36 paria. Muuttoaikoina lähinnä ulkosaarilla ja Hangossa voi nähdä pieniä kerääntymiä.

Muutto

Kivitasku saapuu aikaisintaan huhtikuun alkupuoliskolla, varhaisimman havainnon ollessa 5.4.2001 Ukin Telakalta. Useimmiten laji saapuu vasta huhtikuun puolivälissä, mutta 15.4.2005 nähtiin Kemirantiellä jo 10 yksilöä. Päämuutto on huhtikuun lopulla, jolloin Hangossa on nähty parhaana päivänä 30 yks 29.4.1996. Muutto jatkuu pitkälle toukokuuhun, ja 18.5.2007 nähtiin Harmaaletoilla 25 yks paikallisen kannan ollessa 1 - 2 paria.

Syysmuutto alkaa jo heinäkuun lopulla. Kajakulmassa nähtiin 11.8.1973 yhteensä 29 yks. Muutto jatkuu vilkkaana syyskuun puoliväliin saakka, ja syyskuun paras lukema on 25 yks Santakareilta 12.9.1999. Lokakuun puolella kivitasku on jo vähälukuinen. Myöhäisin lintu on nähty marraskuun puolella: 2.11.1994 1 yks Hangossa.


NUNNATASKU, Oenanthe pleschanka

oenple_060629_bul_cape_kaliakra_jjn_8535.jpg

Nunnatasku, 29.6.2006 Bulgaria. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Nunnatasku on havaittu Ukissa kerran: 1.11.1998 Hangossa naaraspukuinen lintu.


AAVIKKOTASKU, Oenanthe deserti

oendesUki.jpg

Aavikkotasku, Uki Lokalahti 15.11.2011. Kuva K. Laaksonen.

Aavikkotasku on viimeisimpiä lisäyksiä Ukin lajilistaan: Lokalahdella valokuvattiin 1kv koiraslintu 15.11.2011.