PÖLLÖT, KEHRÄÄJÄ, TERVAPÄÄSKY, SÄIHKYLINNUT, TIKAT, KIURUT

Päivitetty 25.11.2018 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: huuhkaja, tunturipöllö, hiiripöllö, varpuspöllö, lehtopöllö, viirupöllö. lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö, helmipöllö, kehrääjä, tervapääsky, kuningaskalastaja, sininärhi, harjalintu, käenpiika, harmaapäätikka, palokärki, käpytikka, valkoselkätikka, pikkutikka, pohjantikka, lyhytvarvaskiuru, töyhtökiuru, kangaskiuru, kiuru, tunturikiuru.


HUUHKAJA, Bubo bubo

bubo_img_3188.jpg

Huuhkaja, 28.6.2014 Uki Kaatopaikka. Kuva P. Alho.

Huuhkaja on Ukissa varsin vähälukuinen, pesivän kannan suuruuden ollessa 5 - 10 paria. Havaintotietokannassa on tiedot vain vähän yli 20 havainnosta. Vakituisia reviirejä on mm. kaatopaikan seudulla, Hangossa ja Kytämäenrauman luona, jossa lajin silloin tällöin näkee istuvan yöaikaan tien vierustan valotolpan päällä. Myös kunnan itä-kaakkoisosassa lienee pari reviiriä. Havaintotietokannan havainnoista suuri osa on syksyltä, mikä viittaa siihen että kyseessä ovat vaeltavat huuhkajat, jotka ovat ehkä Ukin seudun poikueista. Varmistetusti laji on pesinyt alueella kuitenkin useamman kerran, ja Korsaaressa on havaittu harvinainen puupesintäkin. Vekarassa laji on nähty viitenä syksynä ja Santakareilla kahtena.


TUNTURIPÖLLÖ, Nyctea scandiaca

tunturipll_4_lapua_01-03-02_copy.jpg

Tunturipöllö, Lapua. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Tunturipöllöstä on yhteensä 12 havaintoa Ukin alueelta - yhtä lukuun ottamatta kaikki merialueelta. Kaikki havainnot:

                      7.12.1974 1 yks Ärväskivellä

                      4.3.1977 1 yks Vähä-Laitakarilla

                      24.12.1984 1 yks Arvassalossa

                      3.11.1989 2 yks Ärväskivellä

                      24.10.1992 1 yks Liesluodossa

                      28.11.1992 1 yks Vasikkarissa - Liesluodossa

                      17.1.1993 1 yks Liesluodossa

                      28.3.1993 1 yks Vasikkarissa

                      18.1.1998 1 yks Vasikkarissa

                      22.12.1998 1 yks Lyökissä

                      19.2.2000 1 yks Liesluodossa

Laji on siis nähty joka kuukausi lokakuulta maaliskuulle. Edellä lueteltujen lisäksi laji on nähty paikallisten asukkaiden toimesta Vekarassa 1990-luvulla.


HIIRIPÖLLÖ, Surnia ulula

141012sulu1.jpg

Hiiripöllö, Uki Vekara 14.10.2012. 

Hiiripöllöstä on lähes sata havaintoa Ukin alueelta. Syksyisin ensimmäiset saapuvat yleensä syyskuun loppupuoliskolla, varhaisimpana 5.9.2010 1 yks Kytämäessä. Syyskuun puolelta on yhteensä 12 havaintoa. Loka-joulukuussa havaintoja on varsin tasaisesti sekä mantereelta että saarilta.  Suurin osa hiiripöllöhavainnoista ajoittuu loppuvuoteen, sillä sekä tammi- että helmikuun puolella havaintoja on enää muutamasta linnusta. Keväällä laji on harvinaisuus, sillä maaliskuulta on vain kaksi havaintoa (Raviradalta ja Lyökistä) ja huhtikuulta yksi, 17.4.1985 1 yks Janhualla. Vekaraa lukuun ottamatta lajilla ei näytä olevan mitään erityisiä suosikkipaikkoja.


VARPUSPÖLLÖ, Glaucidium passerinum

glaucidiumpasserinum.jpg

Varpuspöllö, Uki Kukainen 22.11.2009.

Varpuspöllöstä on ilmoitettuja havaintoja noin 70. Näistä seitsemän koskee pesintää - laji on pesinyt mm. Pitkäluodossa ja Vasikkarissa. Havainnot jakaantuvat melko tasan alku- ja loppuvuoden kesken. Lähes kaikki havainnot ovat mantereen puolelta - saarilla laji on nähty vain kerran Vekarassa 28.9.2003. Havainnot jakaantuvat melko laajalle alueelle ja näyttävät painottuvan lähinnä retkeilyaktiivisuuden mukaan - esim. Hangosta on useita havaintoja. Heinäkuulta ei ole ilmoitettu yhtään havaintoa!


LEHTOPÖLLÖ, Strix aluco

stralu_lykki_20100326_1_filtered.jpg

Lehtopöllö, Uki Lyökki 26.3.2010. Kuva R. Heinonen.

Lehtopöllöstä on ilmoitettu runsaat 40 havaintoa, joista monet koskenevat samoja yksilöitä. Enemmän tai vähemmän vakituisia reviirejä tuntuu olevan vajaa kymmenen, esim. Lokalahden Haavaisissa, Lokalahden Niittyluodonkarilla, Vasikkarin - Liesluodon seudulla, Heinäisissä, Vintrissä, Lyökissä, Vaakualla ja Iso-Kaskisen - Korsaaren alueella. Monista edellä mainituista on myös varmistettuja pesimähavaintoja. Näiden lisäksi laji saattaa esiintyä vakituisemminkin Ukin kaupunkialueen liepeillä, kunnan kaakkoisosassa lähellä Vehmaata sekä Kettelissä. Koko Ukin alueen kannan suuruus lienee lähellä 20 paria.


VIIRUPÖLLÖ, Strix uralensis

strura_lykki_20100306_4-2_filtered.jpg

Viirupöllö, Uki Lyökki 6.3.2010. Kuva R. Heinonen.

Viirupöllö on Ukin alueella vähälukuinen, joskin kunnan itäosien osalta tilanne lienee huonosti tunnettu. 1970-luvulla lajia nähtiin Kalannissa, mutta vuoden 1977 jälkeen ei ole ilmoituksia. Laji on oleillut Lyökin alueella ainakin vuosina 2001 - 2004 sekä vuonna 2010. Muualta lähiseudulta vain yksi havainto, 3.3.2007 yksi lintu lähellä Kuivarauman kylää. Pullonkarissa laji nähtiin 2.1.1993. Viime vuosina laji on soidintanut Alhontaanjärven seudulla sekä Lokalahdella. Kaikkiaan havaintoja on arviolta 5 - 10 yksilöstä.


LAPINPÖLLÖ, Strix nebulosa

lapinpollo_3_hyvinkaa_12_06.jpg

Lapinpöllö, 28.12.2006 Hyvinkää. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Lapinpöllöstä ensimmäinen tiedossa oleva havainto on 19.11.2000 1 yks Pullonkarin tien varressa. Sittemmin lapinpöllö on kerran pesinyt Lokalahdella ja ilmeisesti saman pariskunnan lintu nähty lähiseudulla kolmena peräkkäisenä vuotena 2010-luvulla.


SARVIPÖLLÖ, Asio otus

230411aotu.jpg

Sarvipöllö, Uki Vasikkari 23.4.2011.

Sarvipöllöstä on ilmoitettu nelisenkymmentä havaintoa, joukossa useita pesimähavaintoja. Ilmeisesti melko vakituisia pesimäseutuja on Kallelassa, Kursilassa ja Kettelissä sekä Ukin keskustan lähellä. Vekarasta on ilmoitettu seitsemän havaintoa. Varhaisin havainto keväällä on 10.3.1999 Hangosta ja syksyn myöhäisin 10.12.2000 Vekarasta. Talvihavaintoja on vain yksi: 2.1.2010 1 saalisteli Lyökissä. Vekaran lisäksi ainoat havainnot saarilta on Ärväskiveltä 22.9.2001 ja 21.10.2009. Sarvipöllön parimäärä Ukin alueella lienee 10 - 20 ravintotilanteesta riippuen.


SUOPÖLLÖ, Asio flammeus

asioflammeus.jpg

Suopöllö, Uki Vekara 1.10.2009. 

Suopöllö on varpuspöllön ohella Ukin yleisin pöllö. Lähes kaikki havainnot ovat saarilta ja loput rannikon havaintopaikoilta (Hanko, Vasikkari, Liesluoto). Näiden paikkojen ulkopuolelta ei mantereelta tehtyjä havaintoja ole ilmoitettu. Lajia nähdään vain läpimuuttajana, eli suopöllö ei pesine Ukin alueella vaikkakin kesällä 2013 Vekarassa oleili pitkään suopöllö.

Muutto

Ensimmäiset suopöllöt saapuvat yleensä huhtikuun loppupuolella, ja ainoa alkukuun havainto on 1 yks Vekarassa 12.4.2008. Päämuutto on yleensä huhtikuun viimeisen ja toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Poikkeuksellinen suopöllöryntäys nähtiin kuitenkin Vekarassa 21.4.1990, jolloin saarella oli ainakin 15 suopöllöä - samana päivänä havaittiin myös Rihtniemessä 15 muuttavaa. Viimeiset keväällä on havaittu 25.5.2008, jolloin Vekarassa oli 2 yks. Kesäkuukausilta on vain yksi havainto: 8.8.1999 1 yks Vekarassa. Syysmuutto alkaa yleensä syyskuun puolivälin seudulla, mutta jo 5.9.1999 nähtiin Vekarassa kolme yksilöä - olisiko laji saattanut pesiä tuolloin saarella? Lähes kaikki muut havainnot ovat kuun loppupuoliskolta. Ylivoimaisesti eniten havaintoja on lokakuulta, yli 30. Enimmillään Vekarassa on nähty 6 yks, 4.10.1999. Marraskuulta on kolme havaintoa ja joulukuulta vielä kaksi: 10.12.2006 1 yks Klopilla ja 28.12.2008 1 yks Ärväskivellä.

 


HELMIPÖLLÖ, Aegolius funereus

helmipollo_korppoo_12_06.jpg

Helmipöllö, 21.1.2007 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Suomen yleisimmäksi mainittu pöllö on Ukin mittapuussa harvinaisemmasta päästä. Havaintotietokantaan on ilmoitettu vain parikymmentä havaintoa, joista kaikki syksyiset joko Vekarasta tai Hangosta. Keväällä lajia ei kuulla joka vuosi, parhaat noteeraukset ovat 12.3.2000 3 ä Ukin ympäristössä, 25.3.2005 6 ä Liesluodossa ja 10.2.2009 4 ä Häähän seudulla. Havainnot viittaavat siihen että vuosittaiset vaihtelut joko esiintymisessä tai soidinaktiivisuudessa ovat suuret. Todellisuudessa helmipöllö ei liene niin harvinainen kuin edellä oleva antaa ymmärtää.


KEHRÄÄJÄ, Caprimulgus europaeus

capeur1kristi30_8_2006peteruppstu.jpg

Kehrääjä, 30.8.2006 Kristiinankaupunki. Kuva P. Uppstu (www.tarsiger.com).

Kehrääjän kanta Ukin alueella on kohtalaisen vahva, vaikka tarkat kartoitukset asiasta puuttuvat. Kunnan itäosat lienevät esiintymisen osalta kartoittamatta kokonaan. Vahvin keskittymä tunnetaan Kuivarauman - Kammelan väliseltä mäntykangasosuudelta, jolla on havaittu enimmillään 6 yks samana yönä 13.7.2006. Pesimähavaintoja ei tietokantaan ole ilmoitettu.

Muutto

Varhaisimmat kehrääjät on havaittu 9.5.1975 Kalannissa. Lähes kaikki toukokuun havainnot ovat 1970-luvulta yhden henkilön toimesta, mikä kertonee eniten siitä että toukokuussa kuuntelua ei juurikaan ole tehty. Saaristosta on havainnot Vekarasta, Kajakulmasta ja Santakareilta. Ylivoimainen enemmistö lajin havainnoista on kesäkuulta. Viimeiset surisijat kuullaan heinäkuun lopulla.

Syksyisin kehrääjä on harvinaisuus. Elokuulta on vielä 11 havaintoa, joista suurin osa on Hangossa rengastettuja lintuja. Myöhäisin havainto on 27.8.1992 Kankarovuorelta.


TERVAPÄÄSKY, Apus apus

apusapus.jpg

Tervapääsky, Uki Kukainen 12.7.2009.

Ukin tervapääskykannan suuruudesta ei havaintotietokanta anna oikeastaan minkäänlaista käsitystä. Laji esiintyy joskus suurin joukoin, mutta nämä ovat mitä ilmeisimmin ravinnonhakuun liittyvää liikehdintää pitkänkin matkan takaa tai muuttoon liittyviä kerääntymiä.

Muutto

Varhaisin tervapääsky on havaittu Vasikkarissa 10.5.1997. Ennen toukokuun puoliväliä on ilmoitettu vain neljä havaintoa. Toukokuun lopulla laji yleistyy, mutta havaitut määrät ovat olleet vielä pieniä. Päämuutto lieneekin usein vasta kesäkuun puolella, mitä kuvannevat kesäkuun 2001 alun suuret tervapääskyn kerääntymät Pitkäluodossa, maksimissaan 1000 yks 13.6. Keskikesällä näkee rannikolla toisinaan vilkasta itä-länsisuuntaista liikehdintää, esim. 12.7.1998 310 yks E Vasikkarissa. Nämä tapahtuvat usein myös varsin lyhyen ajan sisällä ja johtunevat merialueen ylle suuntautuneista saalistuslennoista.

Elokuussa tervapääskyä näkee vielä säännöllisesti, mutta edellä kuvattua liikehdintää ei enää tapahdu eikä syyspuolelta tunneta suuria kertymiä. Muuttajamääränä suurin on ollut 26 m Vekarassa 16.8.1968. Syyskuussa laji on jo harvinainen, vaikkakin 16.9.2001 nähtiin Vasikkarin - Liesluodon alueella vielä 10 yks. Lokakuulta on vain yksi havainto: 26.10.1999 1 yks Kammelan kylässä.


KUNINGASKALASTAJA, Alcedo atthis

alcatt_021204_egy_el_gouna_jjn_0542.jpg

Kuningaskalastaja, 4.12.2002 Egypti. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Kuningaskalastajasta on tiedossa 9 havaintoa:

                      30.9.1962 1 yks Pitkäluodossa

                      17.9.1977 1 yks Salmen kartanolla

                      3.8.1984 1 yks Pitkäluodossa

                      25.9.1993 1 yks Vekarassa (järvellä)

                      30.9.1995 1 yks Lautvedellä

                      30.9.2000 1 yks Pullonkarilla

                      11.10.2009 1 yks Pullonkarilla

                      5.11.2016 1 yks Hangossa

                      28.1.2017 1 yks Pullonkarilla

Varsin erikoisesti siis kaikki havainnot yhtä lukuun ottamatta ovat syksyltä, viisi syyskuusta ja niistäkin kolme peräti samalta päivämäärältä. Edellä olevan perusteella voisi sanoa että kuningaskalastajan nähdäkseen kannattaa mennä 30.9. Pitkäluodon vesille tai Pullonkarille.


SININÄRHI, Coracias garrulus

corgar_050814_fin_pori_jjn_0796.jpg

Sininärhi, 14.8.2005 Pori. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Sininärhi on tiettävästi nähty Ukissa vain kerran: 12.5.1997 Hangossa.


HARJALINTU, Upupa epops

harjalintu_03_korppoo_05_08.jpg

Harjalintu, 4.5.2008 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Harjalinnusta on ilmoitettu 17 havaintoa seuraavasti:

                      14.5.1983 1 yks Edväisissä

                      15.9.1988 1 yks Lintuluodossa

                      26.4.1989 1 yks Kuljussa

                      14.11.1992 - 24.1.1993 1 yks Ukin Hakametsässä

                      6.5.1995 1 yks Hangossa

                      27. - 31.10.1996 1 - 2 yks Hangossa

                      16.5.1999 1 yk Vekarassa

                      29.4.2002 1 yks Korsaaressa

                      27.5.2002 1 yks Kettelissä

                      24.4.2003 1 yks Pietolanlahdella

                      15.10.2009 1 yks Hangossa

                      19.4.2012 1 yks Golfkentällä

                      21.10.2017 1 yks Vekarassa

                      20.5.2018 1 yks Vekarassa

                      5.9.2018 1 yks Vekarassa

                      8.9.2018 1 yks Iso-Harmaaletolla ja 1 yks Ärväskivellä


KÄENPIIKA, Jynx torquilla

kaenpiika_2_korppoo_08_06.jpg

Käenpiika, 5.8.2006 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Käenpiika on harvinaistunut ja sama ilmiö koskenee Ukia, vaikka pitkän ajan havaintosarjoja ei olekaan käytettävissä. Viime vuosina on ilmoitettu havaintoja noin seitsemältä paikalta, mikä luonnollisesti ei tarkoita lajin parimäärää alueella. Koska lajin biotooppivaatimus voi olla melko vaatimaton, alueen kokonaiskanta lienee kuitenkin kymmeniä pareja. Useita pesintöjä on ilmoitettu viime vuosiltakin, esim. Hangosta, Vekarasta, Lyökistä ja Vasikkarista.

Muutto

Käenpiian muutto alkaa yleensä huhtikuun lopulla, mutta selvästi aikaisin havainto on 9.4.2008 Katavakarista. Ylivoimainen valtaosa lajin havainnoista on toukokuulta, mikä kuvaa sekä lajin ääntelyaktiviteettia että muutonaikaista esiintymistä. Suurin päivälukema on 5 yks Vekarasta 10.5.2003, mikä kuvastanee myös päämuuton ajankohtaa. Lajin havainnot keskittyvät vahvasti Pyhämaan alueelle ja Vekaraan.

Heinäkuussa käenpiikahavaintoja on ilmoitettuna enää vajaa kymmenen, ja niistä valtaosa poikueita koskevia. Käenpiian syysmuutto tapahtuu hyvin huomaamatta. Elokuun alusta lähtien havaintotietokannassa on tiedot vain muutamasta yksilöstä, joista myöhäisin on nähty Harmaaletolla 5.10.2017.


HARMAAPÄÄTIKKA, Picus canus

030911pcan.jpg

Harmaapäätikka, Uki Vasikkari 3.9.2011. 

Harmaapäätikka on Ukin alueella melko vähälukuinen. Vuosittain havaintoja ilmoitetaan kymmenkunta, ja lajin parimäärä alueella lienee 10 - 20 välillä. Useita havaintoja on Lyökin seudulta sekä Liesluodon - Vasikkarin alueelta, mikä toisaalta kertonee enemmän lintuharrastajien liikkeistä. Lokalahden alueella on myös mitä ilmeisimmin vakituisia reviirejä, ja laji lieneekin kunnan eteläosissa tavallisempi kuin pohjoisempana. Laji on varsin vastahakoinen ylittämään merialueita, mutta on kuitenkin nähty muutaman kerran syksyllä Vekarassa. Varmistettuja pesintöjä on ilmoitettu koko kunnasta vain pari kappaletta.


PALOKÄRKI, Dryocopus martius

dryocopusmartius.jpg

Palokärki, Uki Vasikkari 28.6.2009. 

Palokärkeä esiintyy tasaisesti ainakin Ukin koko rannikkoalueella, mutta itäisten osien kannasta ei ole käsitystä. Laji on harmaapäätikkaa selvästi runsaampi, vaikka helpompi havaittavuus tietysti vaikuttaa havaintojen määrään. Ilman selvää käsitystä itäosien kannasta veikkaus kunnan parimäärästä on 30 - 50 välillä. Vakituisia reviirejä on mm. Vasikkarin - Liesluodon alueella, Lyökissä, Lautveden ympärillä, Lokalahden Niittuluodossa ja Lepäisissä. Laji on myös ehkä yllättäen nähty Vekarassa kuutena eri vuonna. Syksyllä 2004 lajilla oli vaellusta, jolloin Putsaaressa nähtiin 5 muuttavaa 2.10. ja Liesluodossa 6 paikallista 17.10. Vasikkarin alueella on soidintanut enimmillään kolme lintua samanaikaisesti.


KÄPYTIKKA, Dendrocopos major

dendrocoposmajor.jpg

Nuori käpytikka, Uki Iso-Harmaaletto 6.9.2009. 

Käpytikan määrät vaihtelevat suuresti vuosittain, sekä pesivien että vaelluksella näkyvien lintujen osalta. Pesälöytöjä ei ole ilmoitettu kuin muutamia, eikä lajin pesivä kanta Ukin alueella liene keskimäärin kovin suuri, todennäköisesti vain kymmeniä pareja. Vaellussyksyinä laji saattaa olla varsin runsas ulkosaaria myöten, mutta keväisin ei ole havaittu paluuvaelluksia. Suurin syysvaelluksella havaittu päiväsumma on kuitenkin vain 60 m Hangossa 25.7.2001. Syksyllä 2004 lajilla oli myös vaellus, ja tuolloin on Liesluodossa ollut 16.10. 32 paikallista käpytikkaa. Ulkosaarilta suurin lukema on 30 yks S Vekarassa 16.9.2001. Lajin vaellukset alkavat usein heinäkuun puolivälin seudulla kestäen joskus pitkälle lokakuuhun.


VALKOSELKÄTIKKA, Dendrocopos leucotos

dendrocoposleucotos.jpg

Valkoselkätikka, Uki Vasikkari 1.8.2009. 

Valkoselkätikasta on ilmoitettu yli 20 havaintoa, jotka painottuvat vahvasti vaellusten yhteyteen vv. 1993, 2004, 2009 ja 2015. Havainnot jakautuvat eri kuukausille seuraavasti: tammikuu 1, helmikuu 3, maaliskuu 1, huhtikuu 2, elokuu 1, syyskuu 1, lokakuu > 10, marraskuu 1. Enimmillään on nähty 4 yks samana päivänä, kahteenkin eri otteeseen Vekarassa lokakuussa 2015. VS-linnut kirjan mukaan lajilla oli 1980/90 lukujen taitteessa talvireviiri usean talven ajan, mutta yksityiskohtaisemmat tiedot puuttuvat.


PIKKUTIKKA, Dendrocopos minor

141012dmin2.jpg

Pikkutikka, Uki Vekara 14.10.2012. 

Pikkutikasta on ilmoitettu havaintotietokantaan v. 2007 loppuun mennessä yli 300 havaintoa Ukin alueelta. Pesimähavaintoja on ilmoitettu toistakymmentä. Lajin kanta Ukin alueella lieneekin kohtalaisen hyvä. Ajoittain tälläkin tikkalajilla nähdään syksyisiä vaelluksia, joiden yhteydessä on nähty yhdellä paikalla enimmillään 14 yks: 21.9.1973 Vasikkarissa ja 2.10.2004 Putsaaressa. Vaikka lajista on runsaasti havaintoja Vekarasta, se vierastaa visusti vähäpuisia ulkoluotoja, joilta ei ole yhtään havaintoa ilmoitettuna (esim. Santakareilta). Talvikuukausina suurin osa pikkutikoista on muissa maisemissa, sillä talvikuukausien ilmoitettu havaintomäärä on vain 17 kpl, joista neljä on vielä helmikuun puolelta.


POHJANTIKKA, Picoides tridactyla

picoidestridactylus.jpg

Pohjantikka, Uki Vasikkari 16.1.2009.

Pohjantikkaa havaitaan lähes vuosittain Ukin alueella, ja vaellusten yhteydessä joskus runsaastikin. Laji pesinee Ukin alueella korkeintaan satunnaisesti, ja vain yksi varma pesintä Kalannista on tiedossa 1960-luvulta. Keväisin laji on alueella harvinainen, ja huhti - toukokuulta on tiedossa havainnot viidestä yksilöstä. Näistä erikoisin havainto on naaraslintu Kajakulmassa 26.5.1969. Kaikki kesäkuukausien havainnot ovat 1960 - 70-luvuilta Kalannista, mikä viittaa siihen että laji saattoi tuolloin vakituisemminkin pesiä Kalannin alueella.

Syksyllä pohjantikat ilmestyvät syyskuun loppupuolella, varhaisimman havainnon ollessa 20.9.1975 2 m Lyökissä. Vaellusvuosina esiintyminen on runsainta lokakuussa, päivämaksimina 24 yks Putsaaressa 4.10.2008. Lajia on yllättävän usein nähty myös muuttolennossa, ja Vekarastakin on useita havaintoja. Talvea kohti laji harvinaistuu nopeasti, ja joulukuulta on ilmoitettu vain yksi havainto. Tammi - helmikuulta havaintoja on yhteensä viisi.


LYHYTVARVASKIURU, Calandrella brachydactyla

lyhytvarvaskiuru_9_kaarina_11_05.jpg

Lyhytvarvaskiuru, 8.11.2005 Kaarina. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Lyhytvarvaskiurusta on Ukista peräti kahdeksan havaintoa, mutta ne ovat kaikki samalta paikalta eli Hangosta. Ilmoituksista ei selviä ovatko lähekkäin olevina ajankohtina nähdyt linnut eri vai mahdollisesti samoja yksilöitä. Eri yksilöitä voidaan päätellä olevan neljästä kahdeksaan. Kaikki havainnot:

16.10.1994 Hanko

2. - 3.11.1994 Hanko

6.5.1995 Hanko

31.5.1995 Hanko

8. - 9.5.1996 Hanko

14. - 17.5.1996 Hanko

12. - 13.5.1997 Hanko

21. - 23.5.2003 Hanko


TÖYHTÖKIURU, Galerida cristata

galcri_070220_cyp_agios_georgios_jjn_1100.jpg

Töyhtökiuru, 20.2.2007 Kypros. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Töyhtökiuru on nähty Ukissa kerran: 27.6. - 4.7.2000 oleili 1 yks Ukin satamassa.


KANGASKIURU, Lullula arborea

lullulaarborea.jpg

Kangaskiuru, Uki Häpönniemi 1.1.2010.

Kangaskiurun pesimäkannan suuruudesta Ukin alueella ei ole selvää käsitystä. Seutu ei kuulune lajin vahvimpaan esiintymisalueeseen, mutta kannan runsaudesta esim. kunnan itäosien kalliometsissä ei ole oikein mitään käsitystä. Havaintotietokanta ei kerro viime vuosilta mitään vakituisia reviirejä, mutta tuoreen tiedon mukaan esim. Lokalahden kirkonkylän länsipuolella laji löytyy yleisesti sopivilta kallioilta. Epäilemättä Ukin kanta on useita kymmeniä pareja, ellei enemmänkin. Talviaikaisia havaintoja on kolme: Hangossa 2 yks ruokinnalla marraskuun lopulta 1996 aina 18.1.1997 saakka, 22.12.2009 - 1.2.2010 1 yks Häpönniemessä ja 27.12.2014 1 yks Satamassa

Muutto

Ensimmäiset kangaskiurut ilmaantuvat yleensä maaliskuun lopulla, varhaisimpina 1 yks Valkiamerellä 9.3.2015 ja 5 yks Lokalahdella 13.3.2014. Päämuutto on huhtikuun alkupuolella, mutta parhaana päivänäkin on nähty vain 3 m, Hangossa 6.4.2006. Viimeinen kevätmuuttajaksi tulkittava on nähty Liesluodossa 7.5.1989.

Syysmuutto alkaa syyskuun puolivälissä, varhaisimman ollessa 13.9.1986 1 SW Kankarovuorella. Muutto huipentuu syys - lokakuun vaihteessa, mutta syksylläkään ei ole nähty neljää lintua enempää päivässä. Myöhäisin syysmuuttaja on nähty Vekarassa 6.11.1994. Ulkosaaristossa laji on Vekaraa lukuun ottamatta harvinainen, muina havaintoina on tiedossa vain 1 yks Ärväskiveltä 10.10.2006.


KIURU, Alauda arvensis

alaudaarvensis.jpg

Kiuru, Uki Valkiameri 7.4.2010.

Kiuru on yleinen pesimälaji Ukin viljelysalueilla, mutta kanta tuntuu selvästi taantuneen viime vuosisadan loppupuolelta. Tarkempaa tietoa kannan suuruudesta ja muutoksista ei ole. Kiurun muutto on näkyvintä keväisin, ja syksyisin laji katoaakin maisemista varsin huomaamatta. Talvikaudelta on havaintoja jo kevätmuuttajistakin (ks. muutto), mutta varsinaisista viivyttelijöistä kolme: 10.12.2000 Vekarassa, 29.12.2006 Vekarassa ja 1.1.1997 2 yks Hangossa.

Muutto

Muutamina vuosina ensimmäiset kiurut ovat ilmestyneet jo helmikuussa, aikaisimmillaan 19.2. vuosina 1995 ja 2000. Hangossa nähtiin 25.2.1995 jo 24 yks. Päämuuton ajankohta vaihtelee vuosien säätilojen mukaan, mutta on yleensä maalis - huhtikuun vaihteessa. Ylivoimaisesti suurin ilmoitettu kiurumuutto on nähty Kankarovuorella 31.3.1994, jolloin laskettiin 418 muuttavaa. Suurin paikalliskertymä on ollut 160 yks Kallelassa 4.4.2006. Huhtikuun puolella suurin muuttajalukema on ollut 120 m Vasikkarissa 6.4.1996. Muutto saattaa jatkua vielä toukokuun puolellekin, ja myöhäisin ilmoitettu kevätmuuttaja on ollut Vasikkarissa 18.5.1996. Tosin Vasikkarissa on nähty muutamaan otteeseen kiuruja kesäkuussakin, esim. kesäkuussa 1995 yht. kolmena eri päivänä yksi lintu laulaen etelään. Nämä lienevät pesimättömiä koiraita, jotka eivät ole viitsineet katsella sivusta toisten perheonnea?

Kiurun syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä, varhaisimpana 1 yks S Klopilla 16.8.2006. Vaatimaton päämuutto on syyskuun lopulla - lokakuun alussa, jolloin suurin muuttajamäärä on ollut 18 m Hangossa 4.10.2006 ja lepäilijämäärä 50 yks Kallelassa 8.10.2006. Myöhäisin muuttolennossa nähty lintu on ilmoitettu Rauliosta 17.11.1984.

 


TUNTURIKIURU, Eremophila alpestris

141013ealp2.jpg

Tunturikiuru, Uki Vähä-Harmaaletto 14.10.2013. 

Tunturikiurusta on ilmoitettu havaintotietokantaan Ukista peräti 80 havaintoa. Kun näistä "perataan" pois samoja lintuja koskevat havainnot, jää summa hieman yli kahteenkymmeneen. Näistä ylivoimainen enemmistö on Hangosta, jossa laji on talvehtinut tai oleillut pitkään 1993/94, 1995/96, 1996/97, 1997/98 ja 1998/99. Kyseisinä talvina laji on ilmestynyt Hankoon lokakuun puolivälissä ja viihtynyt paikalla pisimmillään 28.4. saakka. Suurin määrä nähtiin talvella 1995/96, jolloin lintuja oli enimmillään 10. Näiden lisäksi Hangosta on useita havaintoja lyhyen aikaa viipyneistä tai yksittäisistä linnuista.

Syksyllä varhaisimmat havainnot lajista ovat 6.10.2001 1 m Hangossa ja 9.10.1993 1 m Vekarassa. Laji tuntuu pääsääntöisesti ilmestyvän Ukin seudulle kuitenkin vasta keskimäärin lokakuun loppupuoliskolla. Kevätmuuttoa koskevat havainnot ajoittuvat välille 11.4. - 1.5., mutta näitä on kaikkiaan vain viisi kun Hangon talvehtijat lasketaan pois. Hangon ulkopuolelta on keväthavaintoja vain 11.4.2008 1 yks Klopilla, 18.4.2005 3 N Liesluodossa ja 27.4.1989 2 yks Vekarassa. Vekaran ja Hangon ulkopuolella laji onkin nähty vain Ukin kalasatamassa, kaatopaikalla, Liesluodossa, Klopilla, Syväletolla sekä Harmaaletoilla.