KIHUT, LOKIT, TIIRAT, RUOKKILINNUT, KYYHKYT, KÄKI

Päivitetty 5.3.2024 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: leveäpyrstökihu, merikihu, tunturikihu, pikkulokki, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, aroharmaalokki, isolokki, merilokki, pikkukajava, räyskä, riuttatiira, kalatiira, lapintiira, pikkutiira, mustatiira, valkosiipitiira, etelänkiisla, ruokki, riskilä, pikkuruokki, kesykyyhky, uuttukyyhky, sepelkyyhky, turkinkyyhky, turturikyyhky, idänturturikyyhky, käki.

LEVEÄPYRSTÖKIHU, Stercorarius pomarinus

Nuori leveäpyrstökihu, Uki Pertunletto 4.10.2014. 

Leveäpyrstökihu on Pohjanlahdella selvästi Suomenlahtea harvalukuisempi. Ukin alueelta on ilmoitettu yli 20 havaintoa: 21.5.1972 1 yks Kajakulmassa, 14.5.1988 1 m Liesluodossa, 16.5.1992 3 vaaleaa ja 1 tumma N Vekarassa, 8.5.1993 1 N Vekarassa, 3.10.1997 1 yks Vekarassa, 25.4.1999 1 p Kajakulmassa, 4. - 6.10.1999 1 yks Vekarassa, 4.11.1999 1 juv SW Vasikkarissa, 6.10.2006 1 juv SW Vähä-Harmaaletolla, 26.4.2008 2kv lintu Vähä-Harmaaletolla, 27.9.2014 1 juv m Kurulmissa, 4.10.2014 2 juv (Ärväskivellä ja Pertunletolla), 1.11.2014 2 juv Pertunleton vesillä, 8.11.2014 1 juv Vekarassa, 18.10.2019 1kv Tootiletolla, 27.10.2019 1 kv Harmaaletolla,5.5.2020 1 m Vekarassa, 29.4.2021 2kv lintu Syväletolla, 9.10.2021 1 ad m Vähä-Harmaaletolla ja 28.9.2023 1 kv m Vähä-Harmaaletolla. Mitä ilmeisimmin sama huhtikuun 2008 2kv lintu oleili edelleen lähivesillä 1.5.2008, jolloin se havaittiin Vekarasta.

MERIKIHU, Stercorarius parasiticus

Merikihu, Uki Vasikkari 29.7.2009. 

Merikihuja pesii noin 20 paria Ukin ulkosaaristossa, lähimpänä mannerta Vasikkarin letolla. Laji ilmestyy Ukin merialueelle varhain keväällä, mutta huomattavin piirre lajin esiintymisessä on voimakas loppukesän muutto. Syyspuolella merikihun suurimmat päivälukemat TLYn alueelta nähdäänkin säännönmukaisesti Ukissa. Syysmuutto tapahtuu usein kohtalaisen lähellä rannikkoa, ja suurimmat lukemat onkin nähty Vasikkarista.

Muutto

Merikihut ilmaantuvat yleensä huhtikuun alkupuolella, varhaisimman havainnon ollessa 26.3.2021 1 yks Vasikkarissa ja esim. 2.4.2016 jo 5 m Vasikkarissa. Muutto vilkastuu huhtikuun loppua kohti, ja enimmillään huhtikuussa on nähty 15 m 22.4.2000 Vasikkarissa. Huhtikuun muuttohuippu koskee ilmeisesti kotimaan pesivää kantaa, sillä toukokuun puolivälissä on toinen muutonhuippu, joka koskee ilmeisesti arktista kantaa. Tämänkin suurin päivälukema on 23 m 25.5.2008 Vekarassa. Arktisten lintujen muutto jatkuu kesäkuun alkupuolelle, jolloin voi vielä nähdä kymmenkunta muuttajaa päivässä.

Merikihujen syysmuutto alkaa jo kesäkuun lopulla, jolloin paras päivä on ollut jopa 36 m 25.6.2000 Vasikkarissa. Muutto on melko vilkasta kesä - heinäkuun vaihteessa, mutta usein suurin huippu nähdään heinä - elokuun vaihteessa. Heinäkuun ja TLYn alueen syysennätys onkin 105 m 28.7.2007 Vasikkarissa. Elokuussa paras päivä on ollut 82 m 8.8.2004 Vasikkarissa. Yleensä muutto hiljenee elokuun alun jälkeen, ja loppukuusta näkee vain satunnaisesti yli kymmenen lintua päivässä. Syyskuussa laji on jo yleensä harvinainen, vaikka 9.9.2000 Vasikkarissa nähtiinkin vielä kymmenen muuttajaa. Lokakuulta on enää 7 havaintoa, viimeisenä 1 yks Tootiletolla 29.10.2023.

TUNTURIKIHU, Stercorarius longicaudus

Tunturikihu, Uki Vähä-Harmaaletto 27.8.2010. Kuva R. Heinonen.

Tunturikihusta on Ukin alueelta seitsemän havaintoa: 4.9.1988 1 ad m Vasikkarissa, 4.7.1993 1 subad Ulko-Kiveröllä, 17.9.1995 1 ad SW Ärväskivellä, 24.8.2004 1 juv m Hangossa, 27.8.2010 1 ilm. 3-kv lintu Vähä-Harmaaletolla, 21.6.2015 1 ad SW Vasikkarissa ja 28.9.2023 1 juv m Vähä-Harmaaletolla.

PIKKULOKKI, Larus minutus

Pikkulokki, Uki Pietolanlahti 3.5.2009. 

Pikkulokki on vähitellen runsastunut Ukin alueella. Lamminjärven - Kursilansalmen sekä Kuljun alueella ruokailee suuriakin pikkulokkimääriä joiden pääasiallinen pesimäpaikka lienee Hujunrauman luodolla (vuonna 1997 yhdyskunnassa 50 paria, nykyään ilm. enemmän). Muutolla pikkulokkia näkee eniten keväällä ja kesällä, syksymmällä se on satunnainen. Myöhäissyksyn - alkutalven pikkulokkeja ei juuri Pohjanlahdelle eksy, ja lajista onkin vain kolme ilmoitettua talvihavaintoa: 10.12.2000 lounaaseen muuttavat linnut sekä Lyökissä että Vekarassa, 1 yks SW 20.1.2008 Vasikkarissa ja 1 2kv kiert. 2.2.2014 Kivikarin luona.

Muutto

Pikkulokki saapuu yleensä huhtikuun lopulla. Varhaisin havainto on 1 yks Vasikkarissa 10.4.2022. Huhtikuun lopulla pikkulokki usein yleistyy nopeasti, ja 27.4.2007 nähtiin Pietolanlahdella jo 57 yks. Suurimmat määrät nähdään toukokuussa, ennätyksenä 280 yks Kuljussa 15.5.2004. Muuttolennossa suurin päivälukema on vain 17 yks, nähtynä 12.5.2007 Liesluodossa. Viimeiset muuttajat merialueella nähdään toukokuun lopulla.

Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, ilmeisesti pesimättömien lintujen osalta. Ensimmäiset on nähty jo 4.6. Hangossa, 4 muuttavaa. Kesäkuussa etelään matkaajia näkyy hyvin yksitellen ja kokonaismäärät ovat vähäisiä. Heinäkuussa tilanne on hyvin samanlainen, mutta hieman ennen kuun puoliväliä ilmaantuu muuttajien joukkoon myös nuoria lintuja. Kesäaikaan suuri osa muutosta tapahtunee yöllä, mihin viittaa mm. auringonlaskun aikaan Vasikkarissa 20.8.1994 nähty 30 yks parvi etelään. Elokuussa suurin osa merialueella nähtävistä muuttajista on nuoria lintuja. Syyskuussa pikkulokki on jo vähälukuinen, havaintoja on ilmoitettu vain kymmenkunta. Lokakuulta ilmoitettuja havaintoja on n. 10 ja marraskuulta ei yhtään.

NAURULOKKI, Larus ridibundus

Naurulokki, Uki Vasikkari 28.6.2009.

Naurulokki pesii kolonioissa siellä täällä Ukin alueella, Vekaran järveltä merenlahtiin ja sisämaan lintuvesiin. Vuoden 1993 laskennassa ulkosaariston parimäärä oli 62 paria, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Naurulokin näyttävimmät ilmiöt ovat ajoittain nähtävät huhtikuiset massamuutot, Ukin sataman suuret keväiset lepäilijäjoukot ja keskikesällä nähtävät paluumuutot. Syksyllä laji on varsin vähälukuinen. Talvihavaintoja on alun toistakymmentä, useimmat Ukin kalasatamasta. Myöhäisin talvihavainto on 20.2.2006 Ukin kalasatamasta.

Muutto

Naurulokit saapuvat yleensä maaliskuun puolivälissä - lopulla. Varhaisin havainto on 6.3.2020 1 m Vasikkarissa. Kuun lopulla laji voi olla jo runsas - maaliskuun maksimi on 550 p Ukin kalasatamassa 31.3.2007. Päämuutto on huhtikuun puolivälin paikkeilla, ennätyksenä 6400 m Kankarovuorella 22.4.1993. Keväällä naurulokit usein muuttavat jatkuvana yksittäisten lintujen tai pikku parvien virtana leveällä rintamalla, jolloin isotkin muutot jäävät helposti tarkemmin laskematta. Paikallisten lintujen maksimi on ollut 3000 yks Ukin kalasatamassa 18.4.1993.  Viimeiset muuttajat matkaavat pohjoiseen toukokuun puolivälin paikkeilla.

Naurulokkien kesäinen "syysmuutto" alkaa jo kesäkuun alussa, esim. 4.6.1996 yht. 40 S Vasikkarissa. Kesäkuun muutto on vilkkaimmillaan loppukuusta, mutta suurin ilmoitettu päivälukema on vain 190 m. Voimakkainta muutto on heinäkuussa, ja sopivalla säällä mukavia muuttoja voi nähdä pitkin kuuta. Suurin heinäkuun muuttajaluku on peräti 4235 m Vasikkarissa 10.7.2020, samalla koko maan toiseksi suurin syysmuutto. Satojen lintujen muuttoja on useita, ja melko usein muutto on vilkkainta illalla. Elokuussa lukemat ovat pienempiä, ja kuun maksimi on vain 170 m 26.8.2000 Vasikkarista. Syyskuussa naurulokki on lähes harvinainen, ilmoitettuja havaintoja tietokannassa on vain vähän toistakymmentä ja suurin päivälukema 15 yks. Lokakuussa muutto vilkastuu uudelleen, ja päiväennätys on 90 m Petsamosta 11.10.1996. Marraskuussa näkyy enää vain yksittäisiä kiertelijöitä, varsinaista muuttoa ei ole nähty.

KALALOKKI, Larus canus

Kalalokki, Uki Ärväskivi 31.5.2009. 

Kalalokki on erittäin yleinen ja runsas laji alueella käytännössä koko vuoden. Keväällä ja kesällä se on usein näkyvin ja ennen kaikkea kuuluvin laji. Syksy on hiljaisempaa aikaa, mutta loppusyksyllä ja talvella kalalokki runsastuu uudelleen. Laji pesii koko meri- ja rannikkoalueella yleisenä sekä suurimmilla järvillä. Keväisin muutto voi olla runsasta mutta vaikeasti laskettavaa, koska laji ei muodosta suuria parvia vaan muuttaa enimmäkseen yksittäin. Talvisin sen sijaan parveutuminen on yleistä, ja ulkoluodoilla voi nähdä suuriakin parvia.

Muutto

Talvehtijat vaikeuttavat kevätmuuton alun arviointia, mutta se alkaa yleensä maaliskuun alkupuolella: esim. 5.3.1997 Vasikkarissa nähtiin yht. 19 m. Koko maaliskuun ajan määrät ovat kuitenkin vielä pieniä, paitsi maaliskuussa 2008 jolloin ulkoluodoilla oleili enimmillään 1800 yks vielä talvehtivaa kantaa. Päämuutto on huhtikuun alkupuolella - puolivälissä. Suurin ilmoitettu muutto on vain 404 yks 18.4.2005 Liesluodossa, mutta luku johtunee vain siitä että vilkkaina muuttopäivinä kalalokit jäävät laskematta. Muuton päättymistä on vaikea arvioida, mutta se tapahtunee toukokuun alkupuolella.

Kesällä kalalokit alkavat kadota vaivihkaa heinäkuussa, ja elokuussa laji on jo selvästi vähälukuisempi kuin pesimäaikaan. Muutto tapahtuu kuitenkin niin huomaamatta (yöllä?) ettei varsinaisia muuttohavaintoja ole käytännössä ilmoitettu lainkaan koko kesäkuukausilta. Tilanne ei syys - lokakuussa paljoa muutu, sillä esim. koko syyskuun suurin ilmoitettu päiväkohtainen muuttosumma on 31 yks. Lokakuussa kuitenkin ulkoluodoille alkaa jo kertyä parvia, suurimpana määränä 2160 yks ulkoluodoilla 17.10.2010. Varsinaista näkyvää muuttoa alkaa usein ilmestyä vasta marraskuussa, jolloin suurin ilmoitettu luku on 150 m etelään Vasikkarissa 4.11.1999. Joulukuun paras summa on 450 yks Pyhämaan ulkoluodoilta 9.12.2007, tammikuun 1500 yks Vekarassa 10.1.2000 ja helmikuun 1800 yks Vasikkarissa 23.2.2008. Kalalokki onkin talvikaudella usein merialueen runsaslukuisin lintu.

SELKÄLOKKI, Larus fuscus

Selkälokki, Uki Vasikkari 19.7.2008. 

Selkälokkin pesimäkanta tuntuu viime vuosina ilahduttavasti runsastuneen Ukin alueella. Suurimmassa yhdyskunnassa on viitisenkymmentä paria ja 10-20 parin yhdyskuntiakin on jokunen. Vuonna 1993 alueen ulkosaarten kannaksi laskettiin 26 paria, mutta kanta on sen jälkeen siis selvästi kasvanut. Vuoden 2003 kartoituksessa on ilmoitettu vain neljä paria ja vuonna 2009 on kaikkia saaria tutkimatta laskettu ainakin 15 paria, nykykannan ollessa arviolta 100 - 150 paria. Muuttoaikoina ja kesäaikaan lajia näkee säännöllisesti mutta melko pieniä määriä. Talvihavaintoja on ilmoitettu vain yksi, 1 kv lintu Ukin kalasatamassa 14.12.2006 saakka. Ukista on muutama havainto myös ns. tuhkaselkälokeista, joiden tarkempi alalaji on jäänyt epäselväksi.

Muutto

Ensimmäiset selkälokit nähdään usein maaliskuun puolella, varhaisimpana 1 yks Pitkäluodossa 15.3.2015. Päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin - loppupuolelle, jolloin ylivoimaisesti paras päiväsumma on 370 m Kankarovuorella 25.4.1984. Vain kolmasti muulloin on ilmoitettu edes yli kymmenen linnun muuttoja, mutta selkälokkikin kärsinee lokkimuuton jäämisestä sivuosaan vilkkaina muuttopäivinä. Muutto päättynee toukokuun puoliväliin mennessä. Erikoinen, ehkä sekin selkälokin aiempaa runsautta kuvaava havainto on 41 yks Ukin satamassa 5.5.1985.

Selkälokin syysmuutto alkaa heinäkuun lopulla. Vekarassa nähtiin 28.7.1977 yhteensä 37 paikallista lintua, jotka lienevät olleet muutolla levähtäviä ja Vasikkarissa 31.7.2010 yht. 51 m. Päämuutto on useimmiten elokuun puolivälin tienoilla, suurimpana määränä 244 m 22.8.2010 Vasikkarissa ja 30 paikallista 12.8.2006 Harmaaletoilla. Syys - lokakuussa selkälokkeja näkee yleensä enää yksittäisiä, suurimman päiväluvun ollessa 19 m Vasikkarissa 1.10.2023. Muutto päättyy yleensä lokakuun puolivälissä, ja marraskuulta on vain neljä havaintoa.

HARMAALOKKI, Larus argentatus

Harmaalokki, Uki Vasikkari 30.8.2009. 

Harmaalokki on runsas alueella koko vuoden. Suuria määriä kertyy Ukin kalasataman ja kaatopaikan alueelle, ja kylmään vuodenaikaan merialueellakin voi nähdä melko suuria kertymiä. Laji pesii yleisenä saaristossa rannikolta ulkoluodoille asti, vuoden 1993 laskennassa ulkosaariston kanta oli 250 paria mutta lienee sen jälkeen kasvanut. Sisämaapesintöjäkin alueella on, mutta vähän.

Muutto

Harmaalokki kuuluu kaikkein aikaisimpiin muuttajiin, mutta talvehtijat vaikeuttavat asian arviointia. Ensimmäiset kuitenkin saapuvat sopivalla säällä jo helmikuussa. Ukin kalasatamaan oli kertynyt 10.3.2007 jo 1200 yks ja Vasikkarissa muutti 11.3.2000 yht. 210 yks N. Myöhemmältä keväältä on vaikea saada hyvää esiintymiskuvaa, kun laji ei herätä harrastajissa juurikaan mielenkiintoa - havaintokannassa on vain viisi huhtikuista havaintoa. Kaatopaikalla on nähty tuhannen linnun kertymä vielä 23.4.1999. Toukokuulta vastaavia havaintoja ei ole ilmoitettu, mutta kesäkuun lopulta on jälleen raportoitu samanlaisia lukuja Ukin kaatopaikalta. Kyseessä lienevät osittain sekä pesivät että pesimättömät linnut.

Tuhat lintua on kaatopaikan maksimiluku myös heinä- ja elokuulta, mutta syys- ja lokakuussa suurin ilmoitettu määrä on 400 yks. Sen sijaan Käätyjärvellä laskettiin 854 harmaalokkia 13.10.2010. Muuttohavaintoja harmaalokista on ilmoitettu perin vähän, ja lajin muutto onkin usein vaikea erottaa muusta liikehdinnästä. Liesluodosta on ilmoitettu 53 m 25.9.2004.  Määrät kasvavat marraskuussa, jolloin kaatopaikalla on taas päästy 1000 lintuun ja muutolla on ilmoitettu Liesluodosta 292 m 6.11.1991.

Talvikaudella suurimmat määrät ovat 1500 yks Ukin satamassa 17.1.2007 ja 100 lounaaseen muuttavaa Vasikkarissa 28.2.1998.

AROHARMAALOKKI, Larus cachinnans

Aroharmaalokki, Uki Kaatopaikka 9.9.2010. Kuva P. Alho.

Aroharmaalokki on nähty Ukissa 8 kertaa: 27. - 28.7.2006 Ukin kaatopaikalla 1kv lintu (RK:n hyväksymä), samalla paikalla 2kv lintu 9.9.2010, 2 kv lintu Kalasatamassa 18.-3.2.2012., 1kv lintu kaatopaikalla 31.8.2012, 2kv lintu Kalasatamassa 14.1.2013, 1kv lintu Kalasatamassa 8.11.2014, 1kv lintu kaatopaikalla 6.10.2017 ja 2kv lintu Tootiletolla 17.6.2020.

GRÖNLANNINLOKKI, Larus glaucoides

Grönlanninlokki, Uki Kemira 1.3.2017. Kuva R. Heinonen.

Uudenkaupungin molemmat grönlanninlokit on nähty odotetussa paikassa eli Kalasatamassa: 29.12.2012 - 17.1.2013 ja 25.-1.3.2017.

ISOLOKKI, Larus hyperboreus

Isolokki, Uki  Kalasatama 4.2.2007. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Ukista on tiedossa havainnot ainakin 16 isolokista, jotka kolmea lukuun ottamatta ovat olleet Ukin kalasatamasta: 24.3.1991 2kv lintu Ihamossa, 28.11.1998 1kv lintu, 8.3. - 10.4.1999 2kv lintu, 13. - 24.3.2000 2kv lintu, 24.3. - 9.4.2000 3kv lintu, 6.4.2006 2kv lintu, 1. - 18.2.2007 4kv lintu (kuvassa) ja 3.-4.2. 2 kpl 2 kv lintuja, 14.12.2013 lähtien 1 kv lintu, 30.11.-27.12.2014 1 kv lintu, 10.1.2016 alkaen enimmillään 3 2kv lintua, 6.12.2018 2 muuttavaa nuorta lintua Krooklopeilla ja 13.3.-3.4.2019 2kv lintu kalasatamassa. Lisäksi talvella 2002 - 2003 oleili pitempään yksi lintu Lyökin seudulla, mutta tarkemmat yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Merialueelta lajista on siis yllättävän vähän havaintoja, eikä muuttavia ole nähty siis kuin kerran.

MERILOKKI, Larus marinus

Merilokki, Uki Laitakari 6.5.2009. 

Merilokki on merikotkan ohella Ukin ulkosaariston kiistaton valtias, joka hallitsee valtakuntaansa ympäri vuoden. Laji pesii yleisesti saariston sopivilla pesimäpaikoilla, ulkosaaristoon painottuen. Vuoden 1993 ulkosaaristolaskenta antoi parimääräksi 15, joka vaikuttaa nykytilanteeseen nähden alimitoitetulta. Keskitalvella laji on usein harmaalokkia yleisempi, ja saapuu pesimäpaikoilleen ehkä harmaalokkiakin aiemmin. Toisinaan nähdään ravinnon houkuttamana pieniä kerääntymiäkin. Varsinaista muuttoa näkee oikeastaan vain lopputalvella.

Muutto

Lauhana talvena 1997/1998 meren ollessa jäätön ensimmäiset merilokit asettuivat reviireilleen jo tammikuun lopulla, jolloin 25.1. Vasikkarissa nähtiin 50 yks. Samoin 9.2.1997 Vasikkarissa nähtiin jo 50 - 100 yks. Kovempina talvina merilokit ilmaantuvat vasta maaliskuun alkupuolella, ja saattavat ennen reviireille menoa kerääntyä ruokailupaikoille, kuten 21.3.2001 Hangossa 100 yks. merialueen ollessa vielä umpijäässä. Samoin keväällä 2005 meri oli vielä huhtikuun alussa jäässä, jolloin 9.4. Taipalelahdelle oli kerääntynyt 160 yks. Kevätmuutto on joka tapauksessa ohi huhtikuun aikana.

Kesällä merilokkeja ilmaantuu myös Ukin kaatopaikalle, kesäkuun maksimin ollessa 50 p, heinäkuun 165 p ja elokuun 60 p. Syksyllä aina joulukuulle asti Ukin keskustan lähistöllä nähdyt määrät jäävät pääosin 50 yks paikkeille, parhaana 101 yks Käätyjärvellä 13.10.2010. Merialueilla ei kertymiä nähdä.

PIKKUKAJAVA, Rissa tridactyla

Pikkukajava, Uki Kalasatama 30.12.2007. Kuva T. Lindroos (www.tarsiger.com).

Pikkukajavasta on Ukista tiedossa 12 havaintoa: kuolleena löydetty ad. lintu 14.4.1954, 2kv lintu Santakareilla 22.5.1971, 2kv lintu Vekarassa 31.5.1996, 2kv lintu Vasikkarissa 18.1.1998, 2kv lintu Vasikkarissa 7.5.2000, 1kv lintu Hangossa 28.10.2001, 1kv lintu Ukin kalasatamassa 29. - 30.12.2007 (kuvassa), muuttavat 2 kv linnut Vasikkarissa 5.5.2012 ja 3.5.2014, 1 1kv Moosun luona 28.10.2019, 1kv Vasikkarissa 22.11.2020 ja 1 kv m Vähä-Harmaaletolla 8.10.2021. Kaikki havainnot (kahta vanhaa lukuun ottamatta) ovat ARK:n hyväksymiä ja koskevat tavalliseen tapaan nuoria lintuja.

RÄYSKÄ, Sterna caspia

Räyskä, Uki Syväletto 21.6.2009.

Räyskäkannat ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ja tämä suuntaus näyttää koskevan myös Ukin aluetta. Vuonna 1980 Mustaklupilla pesi ainakin 45 paria, mutta 2000 luvun puolella Kajakulman pohjoispuolella olevat yhdyskunnat ovat olleet ainakin kymmenen paria pienempiä. Viime vuosina kannassa on kuitenkin ilm. tapahtunut elpymistä ja Syväleton kolonia käsitti vuonna 2009 noin 100 paria. Tiettävästi laji ei tällä hetkellä pesi muualla Ukin alueella. Erityisesti muuttoaikoina räyskä saattaa kerääntyä joillekin hyville kalastuspaikoille melko suurinakin parvina. Saalistuslennoilla olevia lintuja näkee pitkin rannikkoa ja sen merenlahtia kaukanakin pesimäluodoista.

Muutto

Räyskä saapuu yleensä aikaisintaan huhtikuun alussa, varhaisimman havainnon ollessa kuitenkin jo 31.3.1990 Lokalahdelta. Tämä on ilmeisesti edelleen myös maamme aikaisin havainto. Laji yleistyy melko nopeasti, sillä ennen huhtikuun puoltaväliä on jo runsaasti havaintoja. Räyskän päämuutto on huhtikuun lopulla, ja suurin päivälukema on 50 yks Kuljussa 24.4.1993. Suurimmat keväiset räyskäkertymät onkin kaikki nähty joko Kuljussa tai Pitkäluodossa. Varsinaisessa muuttolennossa ei ole nähty viittä lintua enempää.

Syysmuutolle lähteneitä kiertelijöitä alkaa nähdä kesäkuun lopulla. Päämuuttoa kuvaavat suurimmat määrät nähdään kuitenkin vasta heinä - elokuun vaihteessa, ennätyksinä 28 yks Sirppujoen suistossa 30.7.1990 ja 25 yks Vasikkarissa 3. - 4.8.2002. Muuttolennossa suurin päivälukema on 19 yks S Vasikkarissa 22.8.1995. Syyskuussa räyskä on jo vähälukuinen, suurimman päivälukeman ollessa 4 yks ja myöhäisimmän havainnon 3 yks Kuljussa 22.9.1996.

RIUTTATIIRA, Sterna sandvicensis

Riuttatiira, 20.5.2006 Viro. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Riuttatiira on nähty Ukissa kuudesti: 30.6.1999 2 yks Ruohokarilla, 8.8.2004 1 tp Vasikkarissa, 11.6.2006 1 yks Vasikkarissa, 31.7.2009 2 ad Vasikkarissa, 12.8.2011 1 yks Kurulmissa ja 7.7.2013 1 ad Vasikkarissa.

KALATIIRA, Sterna hirundo

Kalatiira, Uki Edväinen 26.7.2010. 

Kalatiiran esiintyminen painottuu rannikon lintuvesien läheisyyteen, mutta suuria yhdyskuntia ei allekirjoittaneella ole tiedossa. Varsinaisella merialueella kalatiira pesii hyvin harvalukuisena, lapintiiran ollessa selvästi yleisempi. Muuttajana kalatiira on aikaisempi keväällä sekä ennen kaikkea myöhäisempi syksyllä kuin lapintiira.

Muutto

Varhaisin ilmoitettu kalatiira on nähty 12.4.2005 Pitkäluodossa. Kalatiira alkaa yleistyä vasta huhtikuun viimeisellä viikolla ja 30.4.2005 nähtiin Vasikkarissa jo 230 m. Muutto on vilkasta vielä toukokuun alussa, mutta kuun puoliväliin mennessä selvä muutto päättyy, minkä jälkeen mahdollisia muuttajia ei pysty erottamaan paikallisista linnuista.

Ensimmäiset lentopoikaset ilmaantuvat juhannuksen aikoihin, ja pian tämän jälkeen käynnistyy myös yleensä melko huomaamatta tapahtuva syysmuutto. Muutto on vilkkaimmillaan elokuussa, jolloin suurin lukema on ollut 75 m Vasikkarissa 1.8.1999. Kymmeniä muuttajia saattaa nähdä vielä elokuun lopulla, mutta syyskuun puolella laji on jo vähälukuinen. Myöhäisin ilmoitettu havainto on 22.9.2007 Vasikkarista. Lintuluodossa on tosin nähty 7.11.1987 Sterna-laji, joka oli ilmeisimmin kalatiira.

LAPINTIIRA, Sterna paradisaea

Lapintiira, Uki Vasikkari 5.7.2009. 

Lapintiira on Ukin merialueella huomattavasti kalatiiraa yleisempi, vuoden 1993 ulkosaaristolaskennassa kanta oli 344 paria. Monilla luodoilla ja mantereen sopivilla niemillä pesii useiden tai kymmenien parien yhdyskuntia. Suurimmat yhdyskunnat käsittävät yli sata lintua, tällaisia on ainakin Iso-Harmaaletolla, Ärväskivellä ja Laitakarilla.

Muutto

Lapintiira saapuu hieman kalatiiraa myöhemmin, aikaisimman havainnon ollessa 18.4.2016 Liesluodosta. Laji yleistyy nopeasti ja 29.4.2001 muutti Vasikkarissa jo 68 yks. Päämuutto on toukokuun alkupäivinä: 3.5.2014 muutti Vasikkarissa n. 1300 lapintiiraa. Lapintiirankin muutto päättyy toukokuun puolivälin tienoilla.

Syysmuutto alkaa kesäkuun loppupuolella, ja 30.6.2001 muutti Vasikkarissa jo 140 yks. Lapintiiran syysmuuttoa on yleensä vaikea hahmottaa lintujen kadotessa vaivihkaa. Luodoilla näkee joskus levähdysparvia, kuten 26.7.2010 Kalaletolla noin 110 p. Elokuun alkupuoliskon aikana lapintiirat häviävät hyvin vähiin ja syys-lokakuulta on enää muutama havainto. Ylivoimaisesti myöhäisin on Pitkäluodossa 13.10.1999 nähty lintu.

PIKKUTIIRA, Sterna albifrons

Pikkutiira, 14.6.2007 Tanska. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Pikkutiirasta on tiedossa 12 havaintoa: 31.5.1973 1 yks Kasarmilahdella, 27.5.1977 1 yks Kytämäenraumassa, 16.5.1998 1 N Vasikkarissa, 13.5.2000 1 N Vasikkarissa, 29.4.2003 1 Pitkäluodossa, 16.5.2004 1 N Vasikkarissa, 13.7.2008 1 S Vasikkarissa, 14.8.2009 1 ad S Vasikkarissa, 6 linnun parvi SW 30.7.2010 Vasikkarissa, 2 yks N 24.5.2014 Keskiletolla, 2 SW 31.8.2019 Vasikkarissa ja 20.8.2020 1 juv SW Vasikkarissa. 

MUSTATIIRA, Chlidonias niger

Mustatiira, 21.5.2006 Viro. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Mustatiirasta on ilmoitettu yhteensä 13 havaintoa:

11.5.1969 1 yks Käätyjärvellä,

25.6.1977 1 yks Lokalahdella,

3.6.1984 2 yks Ahmasvedellä,

15.7.1992 1 yks Kuljussa,

15.9.1996 1kv lintu Liesluodossa,

8.5.2000 1 yks Pietolanlahdella,

11.6.2000 3 SW Vasikkarissa,

22.5.2004 1 N Liesluodossa,

31.5.2004 1 p Liesluodossa,

11.5.2006 1 p Pietolanlahdella,

23.7.2006 1 juv SW Vasikkarissa,

26.7.2010 1 ad SW Kalaletolla.

31.7.2010 1 ad SW Vasikkarissa.

29.7.2021 1 ad SW Vasikkarissa

VALKOSIIPITIIRA, Chlidonias leucopterus

Valkosiipitiira, Uki Käätyjärvi 20.5.2003. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Valkosiipitiira on nähty Ukissa kerran: 19. - 20.5.2003 Käätyjärvellä saalisteli 2 yks, ja mitä ilmeisimmin toinen näistä oli paikalla vielä 27.5.

ETELÄNKIISLA, Uria aalge

Etelänkiisla, 19.6.2007 Norja. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Etelänkiislaa on totuttu pitämään Suomen eteläisten merialueiden vähälukuisena pesimälintuna. Laji kuitenkin esiintyy säännöllisesti Pohjanlahdenkin puolella, vaikka Ukista ei pesintään viittaavia havaintoja tunnetakaan. Laji kuitenkin ainakin ajoittain pesii lähellä olevassa Kustavin suuressa ruokkiyhdyskunnassa. Ukista on tiedossa n. 30 havaintoa, joista valtaosa touko - heinäkuussa. Näiden kuukausien ulkopuolelta olevat havainnot ovat 12.9.1992 1 yks Vekarassa, 27.4.1994 1 yks Lähdekarilla, 8.9.2002 1 tp lintu Vekarassa, 4. - 16.8.2006 1 yks Harmaaletoilla, 20.10.2007 1 tp Harmaaletoilla ja 30.10.2020  1 tp m Harmaaletolla. Saarien lisäksi etelänkiisla on nähty vain Vasikkarissa (kolmasti). Saattaa olla, että laji ajoittain pesii Ukinkin alueella, lähinnä vähän retkeillyssä pohjoissaaristossa. Vuoden 2008 aikana ainakin lajia nähtiin poikkeuksellisen usein, mikä viittaa joko pesintään tai pesinnän yritykseen lähialueilla.

RUOKKI, Alca torda

Ruokkeja (2 kesäpukuista ja 1 talvipukuinen), Uki Pertunletto 22.4.2009. 

Ruokki lienee vähälukuinen säännöllinen pesijä Ukin ulkosaaristossa, vaikka varsinaisia vakituisia kolonioita ei tunnetakaan. Suuria yhdyskuntia alueella ei ole, ja pesimäkanta Ukin alueella lienee muutaman parin varassa. Lajia näkee kuitenkin alueella ympäri vuoden säännöllisesti, mutta mitään suuria muuttoja ei ole havaittu. Talvikaudella ilmoitettuja havaintoja on kymmenkunta. Vekarassa nähtiin 10.1.2000 vielä 16 yks, ja myöhäisin ilmoitettu ruokkihavainto on 14.2.2020 2 yks Vekarasta.

Muutto

Keväällä ensimmäiset ruokit on nähty yleensä maaliskuun lopulla, varhaisimpana 3.3.2024 1 yks Vasikkarissa ja Vekarassa  peräti 47 m 16.3.2008. Varsinaisen päämuuton ajankohtaa on vaikea arvioida, koska ulkomerellä tarkkailua kevätkaudella on tehty hyvin vähän. Huhtikuun suurin ruokkilukema on 35 yks Harmaaletoilta 26.4.2008. Huhtikuun ruokkihavainnoistakin monet koskevat etelään matkaavia lintuja, mikä osaltaan vaikeuttaa muuton arviointia. Toukokuussa nähdyt ruokit lienevät pääosin kalastuslennolla olevia lintuja - suurin lukema on 49 yks Kajakulmassa 24.5.2008. Kesäkuun huiput ovat samansuuruisia ja nekin Vekarasta, useammaltakin päivältä.

Heinäkuussa ruokeilla on selvää etelään päin tapahtuvaa liikehdintää, esim. 9.7.2000 Vasikkarissa yht. 28 yks S ja 21.7.2009 ennätyksenä 84 S. Elokuussa liikehdintä on vähäistä, ja nähdyt linnut ovat lähinnä ulkoluodoilla olleita paikallisia lintuja. Syyskuussakin määrät ovat olleet vähäisiä lukuun ottamatta Ukin parasta paikallisten ruokkien lukemaa 68 yks Santakareilla 26.9.1999. Tämä ilmeisesti liittyy syys - lokakuun vaihteen liikehdintään, joka yleensä tapahtuu lokakuun puolella. Lokakuun paras lukema lepäilevänä on 63 yks Ärväskivellä 8.10.2008 ja muuttavana 293 yks Harmaaletolla 9.10.2021.  Marraskuultakin on toistakymmentä havaintoa retkeilyn vähäisyydestä huolimatta - suurimpana lukemana 20 yks Vekarassa 3.11.1996.

RISKILÄ, Cepphus grylle

Riskilä, Uki Iso-Santakari 28.7.2009. 

Riskilä on yleinen ja paikoin runsas pesimälaji Ukin ulkosaaristossa, vuoden 1993 laskennassa kannan suuruudeksi laskettiin 400 paria. Suurin yhdyskunta on Santakareilla, mutta kymmenien parien yhdyskuntia on monilla muillakin saarilla. Lajia näkee merialueella ympäri vuoden, joskin talvehtivien lintujen määrät ovat vähäisiä. Riskilä sekä saapuu että lähtee varsin huomaamatta, eikä varsinaisia muuttoja juurikaan nähdä. Talvihavaintoja on yli 70, suurimpana määränä 15 yks Vekarassa 10.1.2000. Helmikuulta on vain jokunen havainto, mutta 10.2.2008 Pyhämaan ulkosaarilla oli yht. 10 yks joista pari jo juhlapukuisia.

Muutto

Juhlapukuiset riskilät alkavat yleensä saapua vasta maaliskuun loppupuoliskolla, mutta parina viime keväänä edellä mainitun helmikuun lisäksi Vasikkarissa on nähty 5 juhlapukuista lintua 7.3.2009, 8 jp lintua 14.3.2008 ja Vekarassa 10 jp 16.3.2008. Maaliskuun suurimmat päivälukemat ovat vain kymmenisen lintua. Kanta saapuu pääosin huhtikuun aikana, ja ilmeisesti Ukin ennätyslukema 194 yks Ärväskivellä 26.4.2007 sisältää myös muutolla levähtäviä lintuja. Vekarassa on nähty 3.4.1993 jo 152 lintua. Suurin muutolla nähtyjen lintujen määrä on 26 yks N Vasikkarissa 16.4.2001. Touko - kesäkuussa laji oleilee visusti pesimäpaikoillaan.

Heinäkuussa riskilät alkavat kerääntyä suuremmiksi joukoiksi, joista on vaikea sanoa ovatko kaikki alueen pesivää kantaa vai osin pohjoisempaa tulleita. Suurin luku on 187 yks Santakareilta 21.7.2004, ja heinäkuun lopulta on useita muitakin yli sadan linnun havaintoja. Muuttavista ei ole havaintoja. Kerääntymät ennakoivat lajin häviämistä, sillä elokuussa suurin päivälukema on enää 7 yks! Riskilöiden äkillinen katoaminen kesän lopulla onkin eräs mysteeri - muuttavatko ne yöllä ja mihin? Syyskuussakin riskilä on melko vähälukuinen, runsastuen hieman lokakuun puolella uudelleen. Harmaaletoilla nähtiin 9.10.2021 yht. 57 m, ja marraskuun suurin luku on 20 yks Vekarassa 5.11.2000.

PIKKURUOKKI, Alle alle

Pikkuruokki, 10.11.2007 Eura. Kuva J. Lunden. (www.tarsiger.com).

Pikkuruokki on nähty Ukissa yhdeksän kertaa:

                      5.- 7.11.1988 Pullonkarissa

                      4.10.1997 1 S Vasikkarissa

                      3.11.1998 2 N Vekarassa

                      7.11.1998 1 yks Vasikkarissa

                      9. - 10.11.1998 1 yks Sorvakonniemessä

                      14.11.1998 1 S Vasikkarissa

                      14.11.1998 1 yks Vähä-Vehanen

                      2.1.2017 1 yks Vasikkarissa

                      3.12.2022 1 yks Pitkäluodossa

Havainnoista siis peräti viisi on lajin "massaesiintymisvuodelta" 1998, ja pääosin marraskuun alkupuoliskolta.

KALLIOKYYHKY, Columba livia

Kallio- l. kesykyyhky, Uki Satama 8.2.2010. 

Kesykyyhky on vakituisten pesimäpaikkojensa ulkopuolella harvinaisuus. Ukissa laji esiintyy kaupunkialueella sekä toinen pienehkö populaatio on Kalannin Kallelassa. Ilmoitetut maksimilukemat näistä ovat 120 yks (Ukin kaupunkialue, Hanko) ja 37 yks (Kallela). Näiden ulkopuolelta on tiedossa vain kolme havaintoa Vasikkarista (9.8.1994 1 SW, 1.7.2001 1 SW ja 3.4.2008 2 NE) sekä yksi havainto Vekarasta.

UUTTUKYYHKY, Columba oenas

Uuttukyyhkyjä, 20.3.2010 Mietoinen. 

Uuttukyyhky on Ukin alueella kohtalaisen vähälukuinen pesimälintu. Muuttoaikoinakin nähtävät määrät ovat pieniä verrattuna esim. Turun seutuun. Vuonna 2006 alkaneen lintuatlaksen mukaan Ukin alueelta on ainoastaan mahdollisia pesimähavaintoja - vanhassa kartoituksessa laji pesi joka ruudussa ulkosaaristoa lukuun ottamatta. Talvehtimishavaintoja tunnetaan kuusi: 9.12.1990 Kukaisissa, 8.12.1991 Pyhämaan kirkolla, 9.2.1997 Ukin kirkon luona ruokinnalla, 1. - 2.12.2000 4 yks Palkkisissa, 15.2.2010 Lahden kylässä ja 6.1.2015 Kalannissa. Myös 26.1.2008 Ukin kaatopaikalle ilmestynyt lintu lienee talvehtija, joskaan muuttajaa ei voi poissulkea.

Muutto

Uuttukyyhky on aikaisimpia kevätmuuttajiamme. Ukista on useampi havainto jo helmikuulta, varhaisimpana 24.2.2014 1 yks Ruoholassa ja 24.2.2024 3 m Vasikkarissa ja 2 m Lepäisissä. Uuttukyyhkyn päämuutto on jo maaliskuun lopulla, jolloin suurimpana lukemana on 27 yks Kemirantiellä 30.3.1985. Kuitenkin jo 11.3.2007 nähtiin Kallelassa 16 muuttavaa. Huhtikuussa havaintoja on enää selvästi vähemmän, joskin yksittäisiä muuttajia on nähty huhtikuun lopulle saakka. Lajin vähälukuisuutta Ukin alueella kuvaa se, että havaintotietokannassa on toukokuulta vain kuusi ja kesäkuulta kolme havaintoa.

Heinäkuussa Hankoon on ainakin parina viime vuonna ilmestynyt muutamia lintuja, joukossa nuoria. Elokuulta on koko Ukista ilmoitettu vain kolme havaintoa. Uuttukyyhky kokoontuu alkusyksystä sepelkyyhkyn tapaan parviin, ja muuttanee sepelkyyhkymuuton yhteydessä, johon massaan uuttupulut häviävät tehokkaasti. Valkiamerellä nähtiin 30 linnun parvi 9.9.2006, ja Liesluodossa 7 m 26.9.2006, mikä on ainoa ilmoitettu muuttoparvi syysmuutolta. Lokakuulta on havaintoja pääasiassa vain yksittäisistä linnuista ja marraskuulta vain kaksi havaintoa.

SEPELKYYHKY, Columba palumbus

Sepelkyyhkyjä, Uki Vanhatie 2.4.2010. 

Sepelkyyhky pesii yleisenä koko Ukin alueella rannikolta sisämaahan, ja tiettävästi ainakin ajoittain myös ulkosaaristossa suurilla saarilla, kuten Vekarassa. Sepelkyyhkyn osalta merkittävin ilmiö Ukin alueella on kuitenkin komeat syysmuutot, joita nähdään oikeastaan vuosittain. Kesäisin sepelkyyhkyjä liikkuu saaristossa yllättävän suurina parvina, jotka koostunevat pesimättömistä linnuista. Keväisin laji saapuu melko huomaamatta, ja suuret muutot ovat harvinaisia. Talvehtimishavaintoja tunnetaan seitsemän, joista viisi Ukin kaupunkialueelta. Muut ovat Miklinkarilta 8.2.1992 ja Pullonkarilta 28.12.2000.

Muutto

Sepelkyyhkyt saapuvat maaliskuussa, usein ensimmäiset jo kuun alkupuoliskolla. Varhaisin havainto on kuitenkin jo helmikuulta: 24.2.2008 1 NE Lyökissä. Maaliskuun lopulla muutto voi olla jo vilkasta, mistä osoituksena 663 m Kokonvuorella 31.3.1994 ja n. 1000 p Arvassalossa 31.3.2006. Lajin päämuutto on yleensä huhtikuun alkupuoliskolla. Ylivoimaisesti suurin kevätmuutto on nähty Kankarovuorella 15.4.2000, jolloin koilliseen matkasi yht. 2640 yks. Suurin kertymä on Arvassalosta 11.4.2006, n. 1500 paikallista. Muut muutot ja kertymät jäävät alle tuhanteen lintuun. Viimeiset kevätmuuttajat nähdään huhti - toukokuun vaihteessa.

Kesällä sepelkyyhkyjä matkaa jo toukokuun lopulta lähtien lounaaseen, esim. Vasikkarissa 21.5.2000 127 SW, 25.6.2006 150 SW ja 15.7.2000 48 SW. Elokuussa tällaista liikehdintää ei enää tapahdu. Sepelkyyhkyn päämuutto ajoittuu hyvin tarkasti syys- lokakuun vaihteeseen - kaikki yli tuhannen linnun muuttopäivät sijoittuvat välille 23.9 - 10.10. Suurimmat lukemat ovat 40130 m 26.9.2021 Vasikkarissa, 38 320 m 1.10.2011 Vekarassa, 32 000 m 29.9.1989 Päiväkarilla, 29 500 m Pohjaisissa 4.10.2005 ja 27 700 m 28.9.2007 Päiväkarilla. Sepelkyyhkyt matkaavat varsin tarkasti samaa linjaa Lyökin seudulta Putsaaren suuntaan, miltä linjalta lähes kaikki suurimmat muutot onkin havaittu. Ensimmäinen pohjoisenpuoleinen tuuli ja poutainen päivä edellä mainitulla aikavälillä takaa melko varmasti näyttävän sepelkyyhkymuuton, jossa suurimmissa parvissa voi olla yli tuhatkin lintua. Päämuutto tyhjentää seudun sepelkyyhkyistä varsin tehokkaasti, sillä lokakuun loppupuoliskolla suurin päivälukema on enää viisi lintua! Marraskuulta on ilmoitettu vain kolme havaintoa paikallisista linnuista.

TURKINKYYHKY, Streptopelia decaocto

Turkinkyyhky, 19.5.2007 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Muun Lounais-Suomen tapaan turkinkyyhky on harvinaistunut Ukin alueella. Laji on esiintynyt vakituisimmin Kalannin asemalla, jossa sielläkin kuitenkin on nähty enimmillään vain kahdeksan yksilöä vuonna 1995. Ukin kaupunkialueeltakin laji on ilmeisesti kokonaan hävinnyt. Yksittäishavainnot ilmeisesti kiertelevistä linnuista on tehty Kajakulmassa, Vekarassa, Lepäisten kylässä, Kurulmissa sekä Kuivarauman kylässä, kaikki touko - kesäkuussa. Talvella 2013/14 oleili 2 yks Mähkärlässä.

TURTURIKYYHKY, Streptopelia turtur

Turturikyyhky, 29.5.2007 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Turturikyyhkystä on tiedossa Ukista yhteensä 12 havaintoa:

                      23.5.1976 1 yks Ärväskivellä

                      30.5.1985 1 yks Kajakulmassa

                      19.5.1987 1 yks Ukin kaupunkialueella

                      7.10.1989 1 yks Pullonkarilla

                      8. - 19.10.1994 1 juv Vekarassa

                      26.6.1996 1 SW Vasikkarissa

                      5.10.1996 1 yks Vekarassa

                      9.7.1998 1 yks Vekarassa

                      21.5.2000 2 SW Vasikkarissa, ilm. samat linnut myöhemmin samana päivänä Vekarassa

                      6.10.2001 1 juv Ärväskivellä

                      13.10.2005 1 juv Vekarassa

                      18.5.2013 1 yks Vekarassa

Yllättäen siis lähes puolet havainnoista on lokakuun alkupuolelta.

IDÄNTURTURIKYYHKY, Streptopelia orientalis

Idänturturikyyhky, 8.1.2014 Uusikaupunki, Pietola. Kuva: Arttu Lehtonen.

Varsinais-Suomen ensimmäinen idänturturikyyhky (alalajia meena) löytyi Pietolasta omakotitalon ruokinnalta 7.1.2014. Asukkaiden mukaan lintu oli oleillut paikalla jo pari viikkoa, viimeisen kerran lintu tiettävästi nähtiin 2.5. 

KÄKI, Cuculus canorus

Käki, Uki Vekara 16.5.2010. 

Käki on nykyään kohtalaisen vähälukuinen, joskaan ei sentään mikään harvinaisuus Ukin alueella. Vuodelta 2007 on esimerkiksi ilmoitettu havainnot yhdeksältä reviiriltä. Ukin käkikannan koko sijoittunee jonnekin 20 ja 50 parin väliin. Varmimmin käen usein havaitsee saaristossa elokuussa muuttoaikaan.

Muutto

Käki saapuu yleensä hyvin täsmällisesti toukokuun toisella viikolla. Varhaisin havainto on tehty 28.4.2016 Sirppujoen suistossa. Keväisin käki saapuu melko suoraan reviireilleen, eikä mitään kertymiä havaita - koko toukokuussa ei ole kahta lintua enempää nähty samalta paikalta. Lisäksi keväisin lähes kaikki havainnot ovat äänihavaintoja, ja muuttolennossa käkeä näkee keväällä ani harvoin.

Ensimmäiset syysmuutolle lähteneet käet ilmestyvät jo heinäkuun puolivälissä, varhaisimpana 1kv lintu Santakareilla 15.7.2003. Muutto kuitenkin vilkastuu vasta elokuussa, ollen huipussaan elokuun puolivälin seuduilla. Tällöin saattaa lähinnä saarilla nähdä useampiakin käkiä, suurimpana määränä 7 yks Vekarassa 18.8.2002. Elokuussa käkeä näkee myös muuttolennossa säännöllisesti. Syyskuulle tultaessa käki harvinaistuu nopeasti. Myöhäisimmät on kuitenkin nähty lokakuun puolella, 2.10.1993 Liesluodossa, 9.10.1988 Edväisissä sekä ilmeisesti yksi ja sama lintu 11. ja 19.10.1991 Vekarassa. Tämä on samalla TLYn myöhäisin ja koko maamme myöhäisimpiä havaintoja.