KAHLAAJAT

Päivitetty 16.5.2019. 

Tässä tiedostossa ovat meriharakka, avosetti, pikkutylli, tylli, keräkurmitsa, kapustarinta, tundrakurmitsa, töyhtöhyyppä, isosirri, pulmussirri, rusokaulasirri, pikkusirri, lapinsirri, palsasirri, kuovisirri, merisirri, suosirri, jänkäsirriäinen, suokukko, jänkäkurppa, taivaanvuohi, heinäkurppa, lehtokurppa, punakuiri, mustapyrstökuiri, pikkukuovi, isokuovi, mustaviklo, punajalkaviklo, lampiviklo, valkoviklo, metsäviklo, liro, rantakurvi, rantasipi, karikukko, isovesipääsky ja vesipääsky.


MERIHARAKKA, Haematopus ostralegus

haematopusostralegus.jpg

Meriharakka, Uki Kloppi 11.7.2009.

Meriharakka on yleinen pesimälaji Ukin saaristossa, esiintymisen painottuessa ulkosaaristoon. Vuoden 1993 laskennassa Ukin ulkosaaristosta laskettiin 46 paria. Sisempänä lajia näkee ajoittain pelloilla ruokailemassa. Erityisesti kevätmuuton aikana meriharakoita saattaa nähdä merialueella myös merkittäviä määriä läpimuuttajana, ja meriharakoiden muuttoparvet ovatkin merimuuton hienoimpia näkyjä. Talvihavaintoja lajista ei Ukin alueelta tunneta.

Muutto

Meriharakka saapuu yleensä hyvin täsmällisesti huhtikuun alussa. Maaliskuun puolelta on jokunen, aikaisimpana 22.3.2009 1 m Vasikkarissa, 22.3.2014 1 yks Kalasatamassa ja 30.3.2009 jo 15 yks Vasikkarissa. Huhtikuussa muutto vilkastuu nopeasti, ja jo 14.4.2003 on nähty kevään suurin muutto, 189 m Vasikkarissa. Useimmiten huhtikuun parhaat muuttopäivät sijoittuvat kuun loppupuolelle. Lajilla on selvästi toinen muuttohuippu toukokuun puolivälin seutuvilla, joka koskenee arktista pesimäkantaa. Tästä paras päiväsumma on 110 yks 15.5.2005 Vasikkarissa, sisältäen tosin komean 60 linnun parven matkalla etelään. Selviä muuttoparvia voi nähdä vielä aivan toukokuun lopulla, esim. 29.5.2004 17 yks parvi N Vasikkarissa.

Kesäkuussa on nähty suuria parvia vain ruokailemassa - nämäkin koskenevat arktisille alueille muuttavaa kantaa. Näistä suurin on 78 yks Salmen pelloilla 1.6.2006. Toisaalta lajin syysmuutto alkaa jo kesäkuun alkupuolella, esim. 4.6.2006 Vaakuassa 11 m SW. Selviä muuttoparvia näkee kesäkuussa kuitenkin melko vähän, hieman töyhtöhyypän tapaan. Heinä - elokuussa meriharakat katoavat pääasiassa varsin huomaamattomasti, ja suuret muutot ovat harvinaisia. Heinäkuun selvästi paras muuttopäivä on ollut 17.7.1994, jolloin Vasikkarissa muutti 41 yks SW. Elokuulta ei ole ilmoitettu yli 15 yksilön muuttopäiviä, ja syyskuussa laji on jo vähälukuinen. Joinain vuosina syykuun lopulla - lokakuussa näkee ilmeisesti arktisen kannan syymuuttajia, esim. Vekarassa 11 m 30.9.1995. Lokakuulta on enää 8 ilmoitettua havaintoa, joista myöhäisimpänä 1 m Liesluodossa 30.10.1988.


AVOSETTI, Recurvirostra avosetta

recavo_050515_fin_salo_jjn_6245.jpg

Avosetti, 15.5.2005 Salo. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Avosetti on nähty Ukissa kahdesti: 23.4.2000 1 yks Pullonkarissa (lähti SW) sekä 22.5.2005 3 yks SW Vasikkarissa.


PIKKUTYLLI, Charadrius dubius

charadriusdubius.jpg

Pikkutylli, Uki Vekara 31.5.2009. 

Pikkutylli on harvalukuinen pesijä Ukin alueella. Vuoden 2004 kartoituksessa ilmoitettiin kolme paria - todellinen luku lienee suurempi, sillä pesimäbiotoopit eivät välttämättä ole retkeilykohteita. Keskustan lähellä laji pesinee enemmän tai vähemmän säännöllisesti Hiussa, Golf-kentän luona ja kaatopaikan luona. Laji on pesinyt 1990-luvulla Liesluodossa. Muutolla lajia nähdään kohtalaisen vähän, eikä se ole esim. Vasikkarissa ollut vuosittainen.

Muutto

Varhaisimmat pikkutyllit on nähty 5.4.2008 3 yks Santtiossa ja 6.4.1994 1 yks muutolla Pullonkarissa. Kaikki muut havainnot ovat kuun jälkipuoliskolta, ja suurin osa aivan kuun lopulta. Muuttolennossa lajia ei ole ilmoitettu 2.5. jälkeen, ja kevätmuutto päättyneekin toukokuun alussa. Kuitenkin Vasikkarissa on nähty 6.6.1995 1 yks lennossa N - myöhäinen muuttaja vai pesimätön kiertelijä? Syysmuutto alkanee kesä - heinäkuun vaihteessa, varhaisimpana 8.7.1995 2 yks S Vasikkarissa. Elokuussa lajista on ilmoitettu vain  neljä havaintoa ja syyskuulta kolme, joista myöhäisimpänä 16.9.2006 1 yks Käätyjärvellä. 

 


TYLLI, Charadrius hiaticula

charadriushiaticula.jpg

Tylli, Uki Vähä-Santakari 7.6.2009. 

Tylli pesii sekä Ukin saaristossa että harvalukuisena myös joillain peltoalueilla. Vahvin kanta on ulkosaaristossa, 1990-luvun arvioissa 24 paria.  Keväisin laji on muutolla melko vähälukuinen, mutta syysmuutolla selvästi runsaampi. Talvihavaintoja ei tunneta. Vakituisia usein retkeiltyjä pesimäpaikkoja ovat mm. Liesluodonlahti ja Vekara.

Muutto

Maaliskuulta tylli on ilmoitettu hieman yli 10 kertaa, varhaisimpana 14.3.2015 1 yks Harmaaletolla ja Vekarassa. Huhtikuun alusta lähtien tylli on jo yleinen, joskaan ei kevätmuutolla siis runsas. Huhtikuun suurin määrä on 15 yks Kytämäenraumassa 8.4.2007. Muuttolennossa ei ole nähty kolmea lintua enempää päivässä. Muuttajia näkee vielä toukokuussakin, mahdollisesti arktista kantaa, mutta nämäkin määrät ovat pieniä. Vekarassa nähtiin 2.5.1998 20 yks, jotka eivät kaikki liene olleet pesivää kantaa.

Syysmuutto alkaa jo kesäkuun alkupuolella, varhaisin ilmoitettu 1.6.2000 1 S Vasikkarissa. Kesäkuussa muutto on vielä vähäistä, sillä suurin muutolla nähty määrä on 4 yks. Muutto vilkastuu vasta heinäkuun lopulla, jolloin paras muutto on ollut 115 m Vasikkarissa 31.7.2010, ja lepäilijämäärä 20 yks Klopilla 26.7.1997 sekä 52 yks saarilla yhteensä 28.7.2009.  Vilkkaimmillaan muutto on yleensä elo - syyskuussa, parhaana elokuun muuttona on huikea 562 m 24.8.2015 Vasikkarissa ja paikalliskertymänä 60 yks Klopilla 20.8.2007, toiseksi paras muutto on 191 m 5.8.2017 Vasikkarissa. Syyskuun vastaavat ovat 54 m Vasikkarissa 10.9.2000 ja 30 p Ärväskivellä 7.9.2003. Syyskuun lopulla muutto jo selvästi hiljenee, ja lokakuussa paras päivä on vain 9 m 5.10.2003 Vasikkarissa. Myöhäisin tyllihavainto on Kuljusta 31.10. - 2.11.1987.


KERÄKURMITSA, Charadrius morinellus

kerkurmitsa_3_inari_07-03_copy.jpg

Keräkurmitsa, heinäkuu, Inari. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Keräkurmitsasta on ilmoitettu viisi havaintoa: 13.9.1995 1 juv Ärväskivellä, 23.- 24.9.1995 1 yks Ärväskivellä, 11.5.1996 1 yks Hangossa, 19.9.1999 1 juv m Vasikkarissa ja 2.9.2013 1 ad m Liesluodossa..


KAPUSTARINTA, Pluvialis apricaria

pluvialisapricaria.jpg

Nuori kapustarinta, Uki Kloppi 18.9.2009. 

Kapustarinta on niitä harvoja kahlaajia joiden osalta Ukin alue ei ole TLYn parhaita. Toki peltoalueilla nähdään satunnaisesti suurehkojakin parvia, mutta vakituisia suuria kokoontumispaikkoja ei ole eikä suuria muuttajamääriä ole nähty. Ulkosaaristossa lajia näkee muuttoaikoina yksittäisiä tai enintään pikku parvia. Laji on pesinyt Ukin alueen soilla, mutta on epäselvää pesiikö laji vuosittain, sillä Ukin suoalueet ovat melko huonosti tutkittuja. Talvihavaintoja ei tunneta.

Muutto

Ukin varhaisin "kapula" on nähty 19.3.2015 Kallelassa. Huhtikuun puolella kapustarinta yleistyy nopeasti, mutta määrät ovat alkukuusta vähäisiä. Loppukuusta alkaa lajin päämuuttoaika, ja huhtikuun suurin ilmoitettu määrä on 170 yks 20.4.2009 Kallelassa. Muuttolennossa suurin määrä on vain 26 yks N Vasikkarissa 28.4.2000. Muutto huipentuu toukokuun alussa, maksimina 302 yks p Valkiamerellä 8.5.2007 ja 60 m Kemiralla 7.5.1997. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty 19.5.

Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, selviä muuttajia ainakin 4 SW 25.6.1994 Vasikkarissa. Kesäkuun alkupuolelta on muutamia havaintoja yksittäisistä paikallisista linnuista, esim. 14.6.2000 Vohdensaaresta. Nämä lienevät pesimättömiä harhailijoita. Heinäkuussa kapustarinta on vielä vähälukuinen. Päämuutto alkaa elokuun loppupuolella, elokuun parhaan päivän ollessa 22 m Vekarassa 16.8.1968. Syksyllä laji ei kokoonnu pelloille keväiseen tapaan, ja syyskuunkin paras päivä on vain 35 yks Ärväskivellä 16.9.2001. Lokakuun alkupuolella kapustarinta on vielä säännöllinen, ja 9.10.1993 Liesluodossa muutti 22 yks. Kuun loppupuolella laji on jo harvinainen. Marraskuulta on ilmoitettu vain yksi havainto: 4.11.2007 1 yks Harmaaletolla.


TUNDRAKURMITSA, Pluvialis squatarola

pluvialissquatarola.jpg

Nuori tundrakurmitsa, Uki Kloppi 21.10.2009. 

Tundrakurmitsa on säännöllinen, joskaan ei runsas, syysmuuttaja ulkosaaristossa. Lajia näkee sekä paikallisena että muuttolennossa. Keväällä laji on Ukin alueella harvinainen, eikä eteläisen saariston kaltaisia massamuuttoja tunneta. Keväiset parvet ylipäätään ovat harvinaisia. Talvihavaintoja ei tunneta Ukin alueelta.

Muutto

Huhtikuun puolella laji on nähty vain kerran, 28.4.1997 1 yks Vekarassa. Toukokuisia havaintojakaan ei ole havaintotietokannassa kuin toistakymmentä, kaikki 16.5. tai myöhemmin. Vain kahdesti on nähty suurempi parvi: 23.5.1976 Ärväskivellä yht. 100 m kahdessa parvessa ja 27.5.1998 Vekarassa 105 yks muuttoparvi. Viimeiset kevätmuutolla viivyttelijät on nähty 13.6.1977 Kajakulmassa.

Ensimmäisiksi syysmuuttajiksi tulkittavat linnut (5 yks) on nähty 22.6.1985 Matalankarinrännissä. Varsinaisesti vanhojen lintujen syysmuutto käynnistyy kunnolla vasta heinäkuun puolivälissä, jota ennen on vain hajahavaintoja. Heinäkuun suurin päiväsumma on 20 m Vekarassa 27.7.1995. Muuttajia nähdään koko elokuun ajan, ja suurin määrä elokuulta on 90 m Lyökissä 8.8.1998. Paikallisena ei ole nähty kymmentä lintua enempää. Myös syyskuun ennätys on 90 m, tehtynä 10.9.1995 Vekarassa. Syyskuun ja koko syksyn paikallisten lintujen maksimi on 25 yks Vekarasta 21.9.1996. Lokakuussa määrät ovat jo selvästi vähäisempiä, vaikka tundrakurmitsa onkin ulkosaariston myöhäisimpiä kahlaajia, päiväennätyksen ollessa 11 yks. Marraskuun puolelta on vielä muutamia havaintoja, myöhäisimpänä juhlapukuinen lintu Edväisissä 25.11.2000.


TÖYHTÖHYYPPÄ, Vanellus vanellus

vanellusvanellus1.jpg

Töyhtöhyyppä, Uki Iso-Harmaaletto 12.7.2009.

Töyhtöhyyppä pesii laajalti Ukin pelto- ja niittyalueilla, mutta kannan määrästä tai kehityksestä ei ole selvää tietoa. Laji on pesinyt pitkään myös Vekarassa, mutta nyttemmin hävinnyt ainakin vakituisesta pesimälinnustosta. Muutolla nähtynä laji on oikullinen - alkukeväisin lajia näkee säännöllisesti, joskus suuriakin määriä, mutta syysmuuton aikana laji on varsin harvalukuinen. Myös keväisin laji saattaa olla joskus lähes kateissa siten, että näkyvää muuttoa ei juurikaan havaita. Talviajalta on vain yksi tiedossa oleva havainto: 25.1.2006 1 yks Valkiamerellä.

Muutto

Varhaisimmat kevätmuuttajat on nähty ennätysaikaisena keväänä 2014 24.2. 1 yks Valkiamerellä ja 28.2. 17 yks Peteksessä. Lähelle pääsee 25.2.2016 Hangossa tehty havainto. Muiden vuosien osalta aikaisin on 8.3.2007 Kallelassa, 10 yks paikallisena. Maaliskuun loppupuolella muutto saattaa olla jo melko vilkastakin, parhaana lukemana 90 m Liesluodossa 26.3.2005 sekä Vasikkarissa 28.3.2009 ja lepäilijämääränä 250 yks Valkiamerellä 15.3.2008. Päämuutto on yleensä huhtikuun alussa, tosin ajoittain nähdään myös runsaita paluumuuttoja. Huhtikuun ennätys on 488 m Vasikkarissa 14.4.2013. Paikallisina suurimmat määrät on nähty Valkiamerellä, huhtikuun maksimina 653 yks 7.4.2010. Yleensä muutto hiljenee selvästi huhtikuun puolivälin aikoihin, mutta vielä 21.4.1996 nähtiin Vasikkarissa 84 m. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty 8.5.1997 Vasikkarissa, 2 yks NW.

Syysmuutto alkaa pian kevätmuuton päätyttyä, jo toukokuussa. Varhaisimmat varmat syysmuuttajat ovat olleet yht. 3 SW matkannutta lintu Vasikkarissa 3.5.2008. Jonkinlainen päämuutto on kesäkuun lopulla, jolloin on nähty 90 yks paikallisena Ruonanperässä 27.6.2006 ja 33 m Vasikkarissa 25.6.2000. Heinäkuussa muutto on selvästi vähäisempää, tosin suurin syysmuuttajamäärä on nähty 23.7.2011 Vasikkarissa kun yhdessä parvessa muutti 70 yks. Elo - syyskuussa lajia näkee muutolla erittäin vähän, ja näiden kuukausien paras summa on 68 yks paikallisena Kytämäenraumalla 22.9.2008. Syyskuulta on kuitenkin vain kaksi muuta ilmoitettua havaintoa! Lokakuulta havaintoja on viisi ja marraskuulta kaksi. Töyhtöhyyppä on syksyllä siis varsinainen harvinaisuus.


ISOSIRRI, Calidris canutus

calidriscanutus.jpg

Isosirri, Uki Vähä-Harmaaletto 28.7.2009. 

Tundrakurmitsan tapaan isosirri on keväisin vähälukuinen - suorastaan harvinainen - mutta syysmuutolla ulkosaaristossa säännöllinen nähtävyys. Syksyisin isosirrejä näkee merialueella sekä ohimuuttavana että lepäilevänä. Talvihavaintoja ei Ukin alueelta tunneta.

Muutto

Kevätmuutolta on ilmoitettu vain viisi havaintoa: 7.6.2009 7 yks Klopilla, 25.5.2002 6 NE Vasikkarissa, 5.6.2007 1 yks Vähä-Harmaaletolla, 8.6.1990 5 m Iso-Haurusessa ja 7.5.2011 1 m Vasikkarissa mikä on samalla aikaisin keväthavainto. Kevät- ja syysmuuton välijaksoon ajoittuu havainto 1 yksilöstä 17.6.2011 Laitakarilla.

Syysmuutto alkaa aivan kesä - heinäkuun vaihteessa, varhaisimpana 30.6.2007 1 yks Klopilla. Vanhojen lintujen päämuutto on heinä - elokuussa, heinäkuun ennätyksenä 211 m 23.7.2012 Vasikkarissa ja elokuussa 104 m 18.8.2001 Vasikkarissa. Paikallisten ennätys on 19 yks Santakareilla 16.7.2001 ja 27 yks saarilla yhteensä 28.7.2009. Syyskuun puolella enemmistö on nuoria lintuja, mutta muutolla isosirrejä näkee vähemmän kuin kesäkuukausina. Paras muuttolennossa nähty määrä on 14 yks Klopilla 11.9.2010. Paikallisena on nähty enimmillään 16 yks Klopilla 18.9.2007. Lokakuun puolella isosirri on jo harvinainen, havaintoja on ilmoitettu vain 8, joista myöhäisimpänä 31.10.2009 1 jp ad Klopilla.

 


PULMUSSIRRI, Calidris alba

calidrisalba.jpg

Nuori pulmussirri, Uki Pertunletto 12.9.2009. 

Ukin saariston ulkoluodot lienevät Jurmon jälkeen TLY:n alueen paras pulmussirripaikka, kaikkiaan havaintoja on yli 80. Pulmussirrit viihtyvät pienillä vain muutaman neliön kokoisilla pikku kareilla aivan ulkomeren tuntumassa. Pulmussirrejä näkee kuitenkin sopivalla säällä myös muutolla mantereen niemiltä - elo - syyskuussa kova lounainen tuuli on otollisin tilaisuus. Keväisin laji on suurharvinaisuus. Talvikaudella lajia ei ole nähty sen enempää Ukissa kuin muuallakaan Suomessa.

Muutto

Kevätkaudelta tunnetaan Ukin alueelta vain 8 havaintoa: 23.5.1971 3 yks Santakareilla, 12.6.1997 1 yks Fräkälissä, 24.5.2008 1 yks Pertunletolla, 18.5.2013 2 yks Vähä-Harmaaletolla, 24.5.2015 4 yks Matinletolla, 4.6.2017 2 yks Vähä-Harmaaletolla ja Ärväskivellä sekä 16.5.2019 1 yks Vähä-Harmaaletolla.

Pulmussirrin syysmuutto alkaa heinäkuun loppupuolella. Varhaisin muuttaja on nähty 17.7.1999 Vasikkarissa. Heinäkuun parhaat lukemat ovat kuun lopulta: 21 yks ulkoluodoilla 26.7.2011, 20 yks 28.7.2009 ja 16 yks 25.7.2009 sekä 10 yks muuttavana Vasikkarissa 31.7.2010. Vanhojen lintujen muutto päättyy usein elokuun alkupuolella, ja kuun puolivälissä havaintoja on vähemmän ennen nuorten lintujen muuttoa. Elokuun paras summa on 54 yks luodoilla 25.8.2012, muuttolennossa suurin määrä on 9 m Vasikkarissa 18.8.2012. Syyskuussa pulmussirri on vielä säännöllinen vieras, ja ennätys on 10 yks Harmaaletoilta nähtynä 17.9.2006, ja muuttolennossa 3 yks päivässä maksimi. Syyskuun jälkeen pulmussirri harvinaistuu nopeasti, sillä lokakuulta on enää viisi havaintoa, myöhäisimpänä 13.10.2007 Klopilta.

 


RUSOKAULASIRRI, Calidris ruficollis

calrufhk.jpg

Rusokaulasirri, Uki Iso-Santakari 12.7.1997. Kuva H. Kettunen (www.birdlife.fi).

Rusokaulasirri on harvinaisimpia Ukissa nähtyjä lintuja, havainto oli aikanaan maamme kolmas. Juhlapukuinen lintu löytyi 12.7.1997 Iso-Santakarin kaakkoiskulman levävallilta, jossa viihtyi koko loppupäivän bongareidenkin iloksi.


PIKKUSIRRI, Calidris minuta

200910cmin.jpg

Pikkusirri, Uki Iso-Santakari 20.9.2010. 

Pikkusirri kuuluu niihin sirrilajeihin joita esiintyy Pohjanlahdella lähinnä vain syksyisin. Vaikka Yyteristä on kymmeniä keväthavaintoja - parvistakin - on Ukin alueelta ilmoitettu vain kolme keväthavaintoa: 25.5.2002 25 yks parvi Klopilla, 2 yks Vähä-Harmaaletolla 19.5.2013 ja 4.6.2017 1 yks Kalaleton luona. Kaikki muut havainnot ovatkin syysmuutolta, mutta silloinkaan ei Ukin saaristossa lajia nähdä sellaisia määriä kuin monilla sisämaan tai rannikon kahlaajapaikoilla. Syysmuutto alkaa heinäkuun puolivälin tienoilla, varhaisimpana 9.7.2007 1 yks Klopilla. Laji yleistyy nopeasti ja heinäkuun maksimi on 13 yks Santakareilla 15.7.2000. Heinäkuun yli 40 havainnosta vain muutama on muualta kuin Santakareilta tai Harmaaletoilta. Elokuussa esiintyminen on samankaltainen, päivämaksimin ollessa 20 yks Vekarasta 30.8.1998. Syyskuussa pikkusirri on runsaimmillaan, mutta silloinkin päiväennätys on vain 25 yks Santakareilta 4.9.1998. Muuttolennossa pikkusirrejä näkee melko vähän, suurin määrä koko syyskaudelta on 12 SW Vasikkarissa 18.8.2001. Syyskuun jälkeen laji harvinaistuu nopeasti, sillä lokakuulta on vain kolme havaintoa, myöhäisimpänä 5.10.1996 2 SW Vekarassa. Sisämaan lahdilta on ilmoitettu vain neljä havaintoa pikkusirristä, nämäkin kaikki syyskuulta 1996.

 


LAPINSIRRI, Calidris temminckii

calidristemminckii.jpg

Lapinsirri, Uki Kloppi 6.8.2008. 

Lapinsirri on Ukin alueella vain läpimuuttaja, mutta lajia näkee niin kevät- kuin syysmuutollakin. Kevätmuutolla lajia näkee merialueella enimmäkseen muuttolennossa, kun taas syysmuutolla pääasiassa lepäilevänä. Sisämaan lahdilla laji on harvinainen.

Varhaisimmat kevätmuuttajat on nähty 2.5.2008, 1 yks Vekarassa. Laji yleistyy nopeasti kuun puolivälin seudulla, ja kevään paras lukema onkin jo 17.5.2007 34 m Harmaaletoilla. Muutto on käytännössä ohi parissa viikossa, sillä kesäkuun puolelta on enää kaksi havaintoa kuun ensimmäiseltä päivältä.

Syysmuutto käynnistyy aikaisimmillaan kesäkuun lopulla, varhaisimpana 25.6.1985 2 yks Ukin ulkosaaristossa. Päämuutto ajoittuu heinäkuun loppupuolelle, jolloin paras summa on 25 yks Harmaaletoilta 25.7.2007. Elokuun loppua kohti laji harvinaistuu mutta on elokuussa vielä säännöllinen, kuun parhaan lukeman ollessa 12 yks Harmaaletoilta 12.8.2007. Syyskuun puolelta on enää kolme havaintoa, joista myöhäisin on 28.9.1997 1 yks Vekarassa. Sisämaan lahdilta ei lajista ole kuin kaksi havaintoa ilmoitettuna, yksi Esimosta ja yksi Pitkäluodosta keväältä.

 


PALSASIRRI, Calidris melanotos

melanotos_img_6419.jpg

Palsasirri, Uki Kytämäenrauma 17.9.2009. Kuva P. Alho.

Palsasirri on nähty Ukin alueella kolmesti: 22.7.2001 1 ad. lintu alueen parhaalla kahlaajapaikalla Klopissa ja samalla paikalla ad. lintu 2.8.2014 sekä 16.-17.9.2009 1 juv lintu Kytämäenraumassa.


KUOVISIRRI, Calidris ferruginea

calidrisferruginea.jpg

Juhlapukuisia kuovisirrejä, Uki Vähä-Harmaaletto 14.7.2008. 

Kuovisirri on keväisin Ukin alueella suurharvinaisuus. Havaintotietokannassa ei ole yhtään keväthavaintoa, mutta allekirjoittanut tietää lajin nähdyn Santakareilla 1980-luvulla kevätrallin yhteydessä toukokuun puoliväin paikkeilla. Lajin puuttuminen on sikäli yllättävää, että joka kevät Yyterissä nähdään useita lintuja (tietokannassa tätä kirjoitettaessa 77 havaintoa, joista kuitenkin osa päällekkäisiä). Toisaalta sekä Rauman että Kristiinan alueelta on havaintotietokannassa vain kaksi keväthavaintoa eikä Ahvenanmaalta yhtään.

Aikuisten kuovisirrien syysmuutto alkaa heinäkuun toisella viikolla, varhaisimpien havaintojen ollessa 9.7. Kuitenkin jo 10.7.2007 Klopilla nähtiin 36 yks! Heinäkuun ja koko TLY:n alueen päiväennätys on 75 yks Klopilla 16.7.2007. Muuttolennossa nähtyjen ennätys on 21 m 17.7.1999 Vasikkarissa. Elokuun alkupuolella kuovisirrien määrä on usein vähäisempi vanhojen lintujen pääjoukkojen mentyä ja nuorien ollessa vielä tulematta. Elokuun ennätys on 70 yks Santakareilla 19.8.1999 ja muuttolennossa 33 yks SW Vasikkarissa 17.8.2007. Syyskuun puolella kuovisirri harvinaistuu melko nopeasti, mutta 7.9.2002 nähtiin Klopilla vielä 51 yks. Myöhäisin havainto on 26.9.1996 Vekarassa 1 yks, eli lokakuussa lajia ei ole nähty. Ukin ulkosaaristosta on havaintotietokannassa yli 170 havaintoa, mutta sisempää lahdilta vain kaksi.

 


MERISIRRI, Calidris maritima

calidrismaritima.jpg

Merisirri, Uki Vähä-Harmaaletto 30.9.2008. 

Ukin ulkosaaristo on Jurmon - Utön jälkeen alueemme parhaita merisirripaikkoja. Pulmussirrien tapaan merisirrit viihtyvät parhaiten pienillä aaltojen huuhtomilla kareilla aivan avomeren tuntumassa. Rannikon niemiltä niiden näkeminen on onnenkauppaa. Viime kokemusten perusteella Kalaletto, Tootiletto, Pertunletto ja Harmaalettojen W-puolen kari tuntuvat olevan erityisesti merisirrien suosiossa. Lajista on kertynyt jo yli  sata havaintoa.

Keväältä merisirrihavaintoja on kymmenkunta aikaväliltä 22.4. - 21.5., enimmillään 30.4.2009 13 yks Tootinletolla.

Syksyllä ensimmäiset merisirrit ilmaantuvat yleensä syyskuun lopulla, varhaisimpana 12.9.2009 1 yks Tootiletolla ja 1 yks Pertunletolla. Lokakuun alkupuolella merisirri on vielä vähälukuinen, mutta runsastuu kuun lopulla. Paras päiväsumma on 71 yks ulkoluodoilta 17.10.2010, suurimman parven ollessa 45 yks Pertunletolla. Meriretkeilyn puute lokakuun jälkeen lienee suurin syy myöhempien havaintojen vähäisyyteen - marraskuulta on vielä pitkälti toistakymmentä ja joulukuulta viisi havaintoa, maksimina 37 yks 4.11.2008 ulkoluodoilta viidessä parvessa. Tammikuulta on vielä neljä havaintoa ja helmikuulta yksi, Farron luona 1 yks 10.2.2008. Vain kahdesti laji on nähty mantereelta, molemmilla kerroilla yksinäinen lintu lokakuun lopulla Vasikkarista.

 


SUOSIRRI, Calidris alpina

calidrisalpina.jpg

Suosirri, Uki Laitakari 11.7.2009. 

Monien muiden sirrien tapaan suosirri on alueella keväällä hyvin vähälukuinen mutta syysmuutolla runsas. Ukin saaret ovat Jurmon ohella varmasti TLY:n alueen paras suosirripaikka. Erityisesti Kloppi on suosirrien suosiossa, mutta suuria määriä voi nähdä myös muilla ulkoluodoilla. Ajoittain lajilla on nähty myös näyttäviä muuttoja. Etelänsuosirri on pesinytkin Ukin alueella, viimeksi 1960-luvulla Kytämäenraumassa ja Harmaaletoilla, ja ulkosaaristosta on pesimähavaintoja vielä 1997, muttei varmuudella sen jälkeen. Lupaavasti 2 yks kuitenkin soidinteli Klopilla 9.6.2007. Suosirristä on myös yksi talvihavainto: 1 yks Tootiletolla 9.12.2007.

Muutto

Varhaisimmillaan suosirriä on nähty huhtikuussa, mutta havaintoja on vain muutama. Varhaisin on 10.4.1998 1 yks Hangossa. Eteläisen saariston tapaisia massamuuttoja ei Pohjanlahdella nähdä, ja toukokuun paras summa on 100 yks Klopilla 24.5.2008. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty aivan kesäkuun alkupäivinä.

Syysmuutto alkaa melko tarkasti kesä - heinäkuun vaihteessa, varhaisimpien havaintojen ollessa 24.6. Vanhojen lintujen päämuutto on heinäkuussa, jolloin maksimit ovat 640 paikallista Klopilla 16.7.2008, huikeat 3005 muuttavaa Vasikkarissa yht. 184:ssä parvessa 31.7.2010, 1090 paikallista Klopin - Harmaalettojen alueella 19.7.2011 ja 771 yks 25.7.2009, sekä yhteensä 1214 yks luodoilla 28.7.2009. Yli 200 linnun lepäilijämääriä on nähty usein. Elokuun alkupuolella voi vielä nähdä suuria määriä, parhaana 300 yks Klopilla 3.8.1993 ja muutolla 1173 m Vasikkarissa 5.8.2017. Kuun puolivälissä on hiljaisempaa ennen nuorten lintujen muuttoa. Se huipentuu vasta syyskuun puolivälin paikkeilla, komeana ennätyksenä 1829 m Liesluodossa 20.9.2004. Paikallisena suurin määrä on ollut "vain" 160 yks Vekarassa 21.9.1993. Lokakuun alkupuolen jälkeen suosirri harvinaistuu nopeasti, ja lokakuunkin päiväennätys jää alle sataan lintuun: 81 m Vekarassa 4.10.1999. Kuun puolivälin jälkeen on enää seitsemän havaintoa, ja marraskuulta vain kolme: 2.11.2008 Sammossa, 4.11.2008 Klopilla ja 7.11.2018 Tootiletolla. Lajin talvihavainto on tässäkin mielessä merkittävä.


JÄNKÄSIRRIÄINEN, Limicola falcinellus

limicolafalcinellus.jpg

Jänkäsirriäinen, Uki Vähä-Harmaaletto 20.7.2008. 

Jänkäsirriäisestä on Ukin alueelta hieman yli 40 havaintoa, sekä kevät- että syysmuuton ajalta. Fenologisesti poikkeavia havaintoja ei ole tiedossa.

Keväällä lajista on tehty kahdeksan havaintoa aikavälillä 22.5. - 2.6. Näistä havainnoista kolme on Vekarasta, kolme Santakareilta, yksi Vasikkarista sekä yksi Kettelistä, jossa nähtiin 30 yks 30.5.1978. Muissa havainnoissa lintuja on ollut 1 - 4.

Ylivoimaisesti suurin osa havainnoista on heinäkuulta, 9.7. lähtien. Elokuulta on vielä muutama havainto, joista myöhäisin 29.8.2010 Harmaaletoilla. Suurin osa havainnoista on Klopilta, muut ovat Harmaaletoilta, Vekarasta ja Vasikkarista. Vasikkarissa on nähty poikkeuksellinen muutto: peräti 70 yks kolmessa parvessa 16.7.2000. Mahdollisesti samat linnut nähtiin aiemmin samana päivänä Kristiinassa ja myöhemmin Jurmossa. Klopilla on nähty enimmillään 23 yks, 10.7.2007.

 


SUOKUKKO, Philomachus pugnax

philomachuspugnax.jpg

Suokukko, Uki Iso-Harmaaletto 6.9.2009. 

Suokukko on niitä harvoja kahlaajia joka ei ole erityisen mieltynyt Ukin seutuun. Massamuuttoja ei nähdä sen enempää keväisin kuin syksyisinkään, eikä laji ole Ukin parhailla kahlaajapaikoilla koskaan kovin runsas. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole ilmoitettu.

Muutto

Varhaisimmat suokukot on yleensä nähty huhtikuun loppupäivinä, selvästi aikaisimpana 1 yks Heikkalassa 12.4.2016. Muutto vilkastuu huhti-toukokuun vaihteessa nopeasti, ja suurin lepäilijämäärä 36 yks on ilmoitettu Kuljusta 9.5.2006 ja muuttajamäärä 166 m Vasikkarista 8.5.2010. Muutto käytännössä päättyy toukokuun puolivälissä.

Koiraiden syysmuutto alkaa jo kesäkuun alkupuoliskolla, varhaisimpana 2 S Vasikkarissa 9.6.2000. Kesäkuun suurin päiväsumma 17 m koirasta on nähty Vasikkarissa 24.6.2000. Heinäkuussa suokukko on melko vähälukuinen, parhaan päivälukeman ollessa vain 9 yks Vekarassa 29.7.1977. Muutto vilkastuu uudelleen elokuun puolivälin seuduilla, ja runsaimmillaan suokukko on elo - syyskuun vaihteessa. Elokuun huippu on 49 m Vasikkarissa 10.8.2013 ja 81 p ulkoluodoilla 8.9.2013. Syyskuun maksimi sisämaasta on 30 yks Kuljussa 15.9.1996. Lokakuulta on enää kaksi havaintoa, myöhäisimpänä 1 m Hangossa 9.10.1996.

 


JÄNKÄKURPPA, Lymnocryptes minimus

jankakurppa_04_korppoo_10_08.jpg

Jänkäkurppia, 5.10.2008 Korppoo. Kuva J. Tenovuo.

Jänkäkurpalla ei ole Ukissa mitään vahvoja esiintymispaikkoja. Alueen lintulahdilla sitä on nähty hyvin vähän, ja havainnoista noin 80 % on Vekarasta. Keväisin jänkäkurppa on Ukin alueella harvinainen, havaintoja on ilmoitettu vain seitsemän. Talvihavaintoja on tehty yksi (16.1.2009), mutta pesimäaikaisia havaintoja ei ole tiedossa.

Muutto

Kevään harvoista havainnoista suurin osa on tehty huhtikuun lopulla, ajalla 24. - 29.4. joista selvästi erottuvat varhaisimmat havainnot 22.3.2014 soitimella Kytämäenraumassa ja 3.4.2011 1 yks Kalannin Kylähiisissä. Toukokuulta on vain kaksi havaintoa, 3.5.2008 1 soidintava Kytämäenraumassa ja 16.5.1992 Vekarassa.

Ensimmäiset syysmuuttajat ilmaantuvat syyskuun loppupuolella, varhaisimpana 1 yks Hangossa 15.9.2008. Yli puolet havainnoista on lokakuulta, mutta kolmea yksilöä päivässä enempää ei ole nähty. Myöhäisimmät havainnot ovat juuri marraskuun puolelta, 2.11.2010 1 yks Klopilla ja 3.11.2011 1 yks Ärväskivellä.

 


TAIVAANVUOHI, Gallinago gallinago

070810ggal2.jpg

Taivaanvuohi, Uki Kloppi 7.8.2010. 

Taivaanvuohi on yleinen, joskaan ei runsas, pesimälaji sopivilla rehevillä lintujärvillä, merenlahdilla ja vesijättömailla. Ukin pesimäkannan suuruudesta tai kehityksestä ei ole käsitystä. Laji pesii myös suurimpien ulkosaarien (Vekara, Hylkikari) kosteikoilla. Talvihavaintoja on tiedossa vain yksi: 10.1.2018 1 yks Vähä-Harmaaletolla. Muuttoaikaan lajia näkee yleisesti ulkoluodoilla pientenkin lätäkköjen tai silmäkkeiden luona. Muuttolennossa lajia näkee ani harvoin.

Muutto

Taivaanvuohen muutto alkaa maalis - huhtikuun vaihteessa, mutta maaliskuun puolelta on ilmoitettu vain kaksi havaintoa: 16.3.2008 1 yks Vekarassa ja 30.3.2003 1 yks Torlahdessa. Huhtikuun puolella laji yleistyy nopeasti, ja suurin lukema on 27 yks Valkiamerellä 17.4.1999. Kevätmuuton päättymistä on paikallisten lintujen takia vaikea arvioida, mutta se ajoittunee toukokuun alkupuolelle.

Syysmuutto alkaa heinäkuun loppupuolella, ensimmäiset varmat muuttajat on päivätty 25.7.2006 5 yks Klopilla. Laji on sopivilla paikoilla tavallinen koko elo- lokakuun ajan, suurimman osan havainnoista ollessa ulkosaarilta. Elokuun suurin lukema on 35 yks Vähä-Harmaaletolla 7.8.2010. Syyskuun maksimi on 16 yks Klopilla 11.9.2010 ja lokakuun 16 yks niin ikään Vekarassa 6.10.1990. Marraskuulta on vielä 15 havaintoa, myöhäisimpänä 1 yks Vekarassa 24.11.1996.


HEINÄKURPPA, Gallinago media

heinkurppa_rauma_10-02_copy.jpg

Heinäkurppa, lokakuu, Rauma. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Heinäkurpasta on tiedossa 8 havaintoa: 23.9.1972 1 yks Rännissä, 25. - 26.9.1996 1 yks Vekarassa, 15.10.1996 1 yks Ukin kaatopaikalla, 29.9.2002 1 yks Vekarassa, 9.9.2007 1 yks Iso-Harmaaletolla, 21.9.2013 1 yks sekä Vekarassa että Vähä-Santakarilla ja 26.9.2016 1 yks Vekarassa.


LEHTOKURPPA, Scolopax rusticola

3scorus300i.jpg

Lehtokurppa, 4.7.2003. Kuva A. Juvonen (www.lintukuva.fi).

Lehtokurppa on tavallinen näky Ukin keväisellä ja alkukesäisellä yötaivaalla. Ukin alueen kanta on vahva ainakin koko rannikkoseudulla. Muuttoaikoina lajia voi harvinaisena tavata aivan ulkoluodoillakin. Suurimmilla saarilla laji pesii ainakin ajoittain. Talvihavaintoja on tiedossa vain yksi, aivan tuoreet jäljet Vekarassa 8.1.2012.

Muutto

Lehtokurpat saapuvat yleensä maalis - huhtikuun vaihteessa, varhaisimman havainnon ollessa 1 yks Kuutniemenaukolla 11.3.2008. Kevätkaudella lajin muuton kulusta on vaikea sanoa mitään, koska kertymiä ei ulkosaarilla tavata. Laji tuntuu kuitenkin yleistyvän melko nopeasti huhtikuun alkupuolella.

Syksyisin lehtokurppaa näkee vain satunnaisesti, yleensä jaloista räpsähtäen. Hangon havainnoista on pääteltävissä muuton alkavan syyskuun loppupuolella. Päämuutto on mitä ilmeisimmin lokakuussa, jolloin havaintoja on paljon syyskuuta enemmän. Muuttokausi on pitkä, ja suurin päiväkohtainen yksilömäärä on vasta marraskuulta, kun 6.11.1992 nähtiin Vekarassa 7 yks. Myöhäisin havainto on 17.11.2005 Vekarasta.

 


MUSTAPYRSTÖKUIRI, Limosa limosa

160710llim.jpg

Mustapyrstökuiri, Uki Mustakluppi 16.7.2010. 

Mustapyrstökuirista on ilmoitettu 11: 25.4.1978 1 m Kytämäenraumalla, 20.4.1984 1 p Kuljussa, 22.4.1989 2 E Liesluodossa, 27.4.1989 1 yks Vekarassa, 17.7.2000 1 yks Klopilla, 19. - 22.7.2002 1 juv Klopilla, 16.7.2010 1 ad. Mustaklupilla, 20.7.2012 1 yks Iso-Laitakarilla, 21.4.2014 Pitkäluodossa, 28.7.2015 Klopilla ja 27.7.2016 1kv lintu Vekarassa. Laji on nähty myös Hangossa mutta tarkempaa päivää ei ole tiedossa. 


PUNAKUIRI, Limosa lapponica

limosalapponica.jpg

Punakuiri, Uki Kloppi 12.9.2009. 

Punakuiri on säännöllinen läpimuuttaja Ukin merialueella niin kevät- kuin syysmuutollakin, mutta sisempänä harvinaisuus. Melko näyttäviä muuttoja - joskaan ei Suomenlahden lukemia - voi nähdä etenkin keväisin, mutta satunnaisesti myös syksyisin. Talvella lajia ei ole havaittu.

Muutto

Kevään ensimmäiset punakuirit on monena vuonna nähty huhtikuun puolella, varhaisimmillaan 16.4. Huhtikuun puolella ei suuria muuttoja ole vielä nähty, vaan lukemat ovat jääneet alle 10 lintuun. Päämuutto on useimmiten toukokuun toisella viikolla, parhaana päiväsummana 267 m Vasikkarissa 12.5.2001. Kuun viimeisellä kolmanneksella laji on jo satunnainen, vain kaksi havaintoa ilmoitettu. Koko kesäkuulta on kaksi havaintoa: 13.6.1992 Santakarilla 2 yks sekä 25.6.2000 1 SW Vasikkarissa. Jälkimmäinen edustaa syysmuuton alkua, mutta edellisen linnut saattanevat pikemminkin olla kevätmuutolta myöhästyneitä.

Heinäkuussa punakuireja saattaa nähdä alkukuusta lähtien, mutta eniten loppukuusta, jolloin onkin nähty 52 SW Santakareilla 19.7.2000 ja 102 m Vasikkarissa 17.7.2009. Päämuutto on yleensä elokuussa, parhaina lukemina 188 m Klopilla 3.8.2007 ja 78 m Vasikkarissa 17.8.2007. Syyskuussa punakuiria tapaa säännöllisesti mutta määrät ovat olleet pieniä, suurimman päivälukeman ollessa vain 11 yks. Lokakuulta on vielä parikymmentä havaintoa ja marraskuultakin viisi, myöhäisimpien ollessa molempien Santakareilta 8.11.1975 ja 8.11.2010 (TLY:n myöhäisin).


PIKKUKUOVI, Numenius phaeopus

nuumeniusphaeopus.jpg

Pikkukuoveja, Uki Kloppi 11.7.2009.

Punakuirin tapaan pikkukuovi on säännöllinen läpimuuttaja merialueella keväin ja syksyin, mutta sisämaan puolella harvinainen.

Muutto

Ensimmäiset pikkukuovit saapuvat usein huhtikuun lopulla, aikaisimpana 25.4.1998 1 m Vasikkarissa. Muuton ajoittuminen on hyvin samanlainen kuin punakuirilla, päämuuton osuessa yleensä toukokuun toiselle viikolle. Paras päivä on ollut 45 m 12.5.2001 Vasikkarissa. Myöhäisin kevätmuuttaja on nähty 2.6.1996 Vasikkarissa.

Syysmuutto alkaa pian kevätmuuton päätyttyä kesäkuun puolivälissä, varhaisimpana 1 S Vasikkarissa 10.6.2000. Kesäkuussa on nähty vain max. 3 lintua päivässä. Päämuutto on vaihtelevasti heinäkuun aikana, huippuna 94 m Vasikkarissa 7.7.2001. Pikkukuoveja näkee vielä koko elokuun ajan, kuun parhaan päivän ollessa 27 yks Vekarassa 18.8.1974. Elokuun jälkeen on ilmoitettu vain neljä havaintoa: 5.9.2010 1 p Harmaaletoilla, 13.9.2009 1 m Niittyluodonkarilla, 14.9.1997 1 m Vasikkarissa sekä maamme myöhäisimpänä 1 m Vekarassa 23.10.1988.

 


ISOKUOVI, Numenius arquata

isokuovi.jpg

Isokuovi, Uki Vasikkari 31.7.2010. 

Isokuovi on valitettavalla tavalla harvinaistunut Etelä-Suomen peltoalueiden pesimälajina. Tällä hetkellä jokunen pari pesinee viljelymaillakin, mutta saattaa olla että suurin osa Ukin pesivistä kuoveista löytyy ulkosaaristosta. Lajia ei ole mielletty perinteiseksi ulkosaaristopesijäksi, ja kyseessä saattaakin olla uusi ilmiö perinteisten pesimäpaikkojen vähennyttyä. Isokuovi on pesinyt tai yrittänyt pesiä ainakin Vekarassa, Klopilla, Ärväskivellä, Hylkikarilla, Iso-Laitakarilla ja Iso-Haurusessa. Isokuovin saaristopesintää kannattaisi seurata ja ilmoittaa tätä koskevat havainnot. Keväisin Ukin merenrannikolla nähdään usein melko vilkasta kuovimuuttoa, joskin TLYn alueen ennätykset ovat eteläisestä saaristosta.

Muutto

Keväisin isokuovi saapuu yleensä huhtikuun alkupuolella. Maaliskuulta on ilmoitettu vain yksi havainto: 30.3.2004 1 m Pitkäluodossa. Isokuovin päämuutto sijoittuu huhtikuun loppupuolelle, yleensä 20. - 25.4. välille. Suurin lukema on summattu 21.4.1995, jolloin Kankarovuorella nähtiin 950 muuttajaa. Tämä onkin selvästi suurin muutto, seuraavaksi parhaiden ollessa 350 linnun luokkaa. Kaikki yli sadan linnun muutot on nähty ajalla 15. - 27.4. Selvästi suurin lepäilijämäärä on 180 yks Valkiamerellä 19.4.2011. Huhtikuun jälkeen muutto hiljenee nopeasti, sillä toukokuun päiväennätys on enää 13 yks.

Isokuovi on tunnetusti aikainen syysmuuttaja, ensimmäisten lähtiessä jo reilusti toukokuun puolella, samaan aikaan kun viimeiset vielä matkaavat pohjoiseen. Aikaisimmat selvät lounaaseen muuttajat on nähty 18.5. Muutto on usein vilkkaimmillaan kesäkuussa, mutta syysmuutolla laji ei koskaan esiinny läheskään keväisissä lukemissa. Kesäkuun suurin ilmoitettu päivälukema on 40 m 25.6.2004 Lyökissä. Monet linnut muuttavat yksikseen. Heinäkuussa huippupäivä jää vain kymmenkuntaan lintuun. Elokuussa muutto on hieman heinäkuuta vilkkaampaa, mutta silloinkin paras päivä on vain 21 yks, Vekarassa 16.8.1968. Syyskuussa isokuovi on jo melko vähälukuinen, sillä ilmoitettuja havaintoja on vain alun toistakymmentä. Lokakuun puolelta on enää kuusi havaintoa ja ylivoimaisesti myöhäisimpänä 1 m Vekarassa 23.11.1985.


MUSTAVIKLO, Tringa erythropus

tringaerythropus.jpg

Mustaviklo, Uki Ärväskivi 12.6.2009. 

Elegantti mustaviklo on melko harvalukuinen mutta säännöllinen muuttaja niin keväällä kuin syksyllä. Varmimmin lajin tapaa syysmuutolla ulkoluodoilta, mutta kevätmuutolla paikallisia lintuja näkee lähinnä lintuvesillä. Pienehköjä kertymiä näkee lähinnä vain keväisin.

Muutto

Aikaisimmat mustaviklot on nähty huhtikuun lopulla, varhaisimmillaan 23.4.2006 1 yks Kytämäenraumalla. Lajin muutto tapahtuu varsin nopeasti, sillä päämuutto on toukokuun 10. päivän paikkeilla, parhaana noteerauksena 39 yks Kuljussa 13.5.2000. Yli kymmenen linnun kertymät onkin kaikki havaittu juuri Kuljussa. Muuttolennossa suurin lukema on 19 m Vasikkarissa 8.5.2010. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty 17.5., eli laji ohittaa Etelä-Suomen melko tarkkaan kolmessa viikossa.

Monen muun kahlaajan tapaan syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, varhaisimman havainnon ollessa 5.6.2004 1 m Vasikkarissa. Kesäkuussa nähdyt määrät ovat pieniä, enimmillään 4 yks päivässä. Päinvastoin kuin kevätmuutto, jakaantuu syysmuutto pitkälle ajanjaksolle. Muuttavia mustavikloja näkee harvakseltaan koko heinä - elokuun ajan, heinäkuun maksimin ollessa vain 5 yks Klopilla 25.7.2007 ja elokuun 9 yks Klopilla 18.8.2004. Syysmuutto eroaa kevätmuutosta siinäkin, että esim. elokuulta ei ole ainoatakaan havaintoa lintuvesiltä, vaan kaikki ovat saaristosta. Tähän on merkittävänä poikkeuksena syyskuun suurin päiväsumma 23 yks, joka on havaittu 7.9.1999 Lamminjärvellä. Asiaan voi toki vaikuttaa syyshavainnoinnin vähäisyys lintuvesillä. Mustaviklo on nähty viidesti vielä lokakuun puolella: 1.10.1996 3 yks Kuljussa, 1.10.2010 1 yks Vähä-Harmaaletolla, 2.10.2010 1 yks Klopilla, 9.10.2009 1 m Niittyluodonkarilla ja 9.10.2010 1 yks Klopilla.


PUNAJALKAVIKLO, Tringa totanus

tringatotanus.jpg

Punajalkaviklo, Uki Ärväskivi 3.7.2008. 

Punajalkaviklo on yleinen pesimälaji koko Ukin alueella, ulkosaaristosta sisävesille. Muuttoaikoina lajista ei yleensä nähdä mitään suuria kertymiä, eikä myöskään näyttäviä muuttoja. Syksyllä laji häviää varsin vaivihkaa.

Muutto

Ukin varhaisin punakinttu on nähty 3.4.2010 Vanhatien pelloilla. Huhtikuun lopulla laji on jo yleinen, mutta suurin päivälukema on vain 12 yks. Muuttavia lintuja näkee noin toukokuun puoliväliin saakka.

Punajalkakin lähtee syysmuutolle kesäkuun puolella, joskin yleensä vasta aivan kuun lopulla. Klopilla muutti 30.6.2007 yhteensä 13 lintua S. Vilkkaimmillaan muutto on heinä - elokuun vaihteessa. Heinäkuun suurin summa on 19 yks Vekarassa 29.7.1977 ja elokuun 21 yks Vekarassa 16.8.1968. Syyskuun puolella laji on jo harvinainen, sillä ilmoitettuja havaintoja on vain seitsemän. Viimeiset on kuitenkin nähty lokakuun puolella (2 havaintoa), myöhäisimpänä 6.10.1999 Vekarassa. Kuitenkin lajista on myös yksi yllättävä talvihavainto: 1 yks 7.12.1996 Vekarassa.

 


LAMPIVIKLO, Tringa stagnatilis

lampiviklo_21_Korppoo_05_14.jpg

Lampiviklo, 21.5.2014 Utö. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com)

Pitkään Uudenkaupungin lajilistalle odotettu lampiviklo tavattiin vihdoin Klopilla 29.5.2016, saaren laguunilla ruokailemassa.


VALKOVIKLO, Tringa nebularia

valkoviklo.jpg

Valkoviklo, Uki Vasikkari 10.7.2010. 

Valkoviklo on vikloista muuttajana selvästi runsaslukuisin ja näkyvin - tai ehkä oikeammin kuuluvin. Näin erityisesti syysmuuttokauden aikana, joka on pitkä kestäen kesäkuulta lokakuulle. Keväällä mustaviklon tapaan läpimuutto tapahtuu nopeasti ja melko huomaamatta. Fenologisia kummallisuuksia ei tämänkään lajin kohdalta ole Ukista tiedossa.

Muutto

Keväällä valkoviklot ilmestyvät hyvin säännöllisesti huhtikuun lopulla. Huhtikuulta on havaintotietokannassa noin 25 havaintoa, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat kuun viimeiseltä kolmannekselta. Tuo poikkeus on 1 yks Kursilansalmessa 15.4.2008. Huhtikuun puolella määrät ovat yleensä vielä pieniä, joskin 30 yks nähtiin Kytämäenraumassa jo 29.4.2010. Lajin keväistä näkymättömyyttä kuvaa kuitenkin se, että toukokuun kokonaishavaintomäärä on hyvin samaa luokkaa kuin huhtikuun, eikä toukokuun paras päiväsumma muutolla ole kuin kahdeksan yksilöä (8.5.1997 Vasikkarissa). Lepäilijämääränä suurin on 34 yks Kytämäenraumassa 1.5.2010. Kevätmuutto on pääosin ohi toukokuun puoliväliin mennessä, mutta yksittäisiä muuttajia voi nähdä kuun loppuun asti.

Syysmuutto voi alkaa jo kesäkuun alkupuoliskolla, varhaisimman havainnon ollessa 10.6.2000 1 m Vasikkarissa. Määrät runsastuvat vasta kuun lopulla, ja kesäkuun paras päivä on 26 m Vasikkarissa 25.6.2006. Heinäkuussa äännellen etelään painelevia valkovikloja kuulee usein päivittäin, eikä muutto kovin selvästi keskity mihinkään ajankohtaan. Paras päivälukema on 22 m Vasikkarissa 16.7.2002. Muutto jatku elokuun ajan hyvin samanlaisena vähitellen pitkin kuuta tapahtuvana muuttona, parhaiden päivien ehkä keskittyessä kuun puolivälin seutuun. Paras päiväsumma on 37 m Vasikkarista 2.8.2014. Syyskuussa valkoviklo on vielä tavallinen, joskaan ei yhtä runsas kuin elokuussa, parhaan päiväsumman ollessa 16 yks Harmaaletoilla 1.9.2007. Lokakuuhun mennessä laji on pääosin kadonnut, ja lokakuulta on tiedossa kymmenkunta havaintoa, myöhäisimmän ollessa 17.10.2010 Vekarassa. Kuitenkin vielä marraskuultakin on kaksi havaintoa, 3.11.2015 Vekarassa ja 7.-14.11.2018 Ärväskivellä.


METSÄVIKLO, Tringa ochropus

tringaochropus.jpg

Metsäviklo, Uki Vähä-Harmaaletto 11.7.2009. 

Metsäviklo pesii harvalukuisena Ukin alueella sopivilla biotoopeilla, merenrannikolta sisämaahan. Ulkosaaristossa laji ei pesi. Muuttoaikoina lajia näkee harvakseltaan yleensä ilman mainittavia keskittymiä tai näkyvää muuttoa. Keväällä muutto tuntuu tapahtuvan useammin päiväsaikaan kuin syksyllä. Satunnaisesti ulkoluodoilla saattaa nähdä pieniä keskittymiä, mutta muuten laji ei ole kahlaajasaarillakaan jokapäiväinen.

Muutto

Keväisin metsäviklo saapuu huhtikuun alussa - maaliskuun puolelta ei Ukista ole ilmoitettu havaintoja. Varhaisin on 5.4.2001 Pitkäluodosta. Vilkkainta muutto on huhtikuun puolivälin jälkeen, parhaan päivälukeman ollessa 6 m Liesluodossa 25.4.2006. Viimeiset muuttajat näyttäisivät liikkuvan toukokuun alkupuolella, joskin muuton päättymistä on paikallisen kannan takia vaikea tarkkaan arvioida.

Syysmuutto alkaa kesäkuussa, varhaisin varma muuttaja on 1 yks korkealla S Lyökissä 11.6.2005. Pääosin syysmuutto tapahtuu hyvin huomaamatta heinä - elokuussa. Heinäkuun suurin lukema on 6 yks Vekarassa 29. - 30.7.1997. Koko heinäkuun ajalta on vain kolme havainto muuttolennossa olevista linnuista. Syysmuuton huippu on yleensä elokuun alussa, parhaana lukemana 12 yks Harmaaletoilla 4.8.2007. Syyskuuhun mennessä metsäviklot katoavat, ja syyskuun ainoat ilmoitetut havainnot ovat 1 yks Vaakuassa 4.9.2004, 1 yks Kaatopaikalla 10.9.2009, 2 yks Klopilla 13.9.2015 ja myöhäisimpänä 1 yks Vekarassa 17.9.2017.


LIRO, Tringa glareola

tringaglareola.jpg

Liro, Uki Kloppi 28.7.2009. 

Liro on monien muiden viklojen tapaan keväällä melko huomaamaton mutta syksyllä selvästi näkyvämpi. Laji on pesinyt Ukissa Kalannin järvillä ainakin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta viime vuosilta ei ole varmoja pesintähavaintoja ilmoitettu. Epäilemättä laji saattaa silti olla edelleen vuosittainen pesijä Ukin alueella. Keväisin muutto tapahtuu yleensä nopeasti, mutta joskus sään pysäyttämänä saattaa nähdä kertymiä. Syysmuuton aikaan esiintyminen painottuu ulkosaaristoon.

Muutto

Liro saapuu yleensä aikaisintaan huhtikuun lopussa, varhaisin havainto on kuitenkin jo 14.4.2011 1 yks Karhun tienhaaran niityllä. Päämuutto on toukokuun puolivälin paikkeilla, ehdottomina huippuina paikallisista 200 yks Kuljussa 13.5.2000 ja muuttolennossa 612 m Vasikkarissa 8.5.2010. Viimeiset kevätmuuttajat on nähty 8.6.

Syysmuutto alkaa lirollakin jo kesäkuussa, ja Vekarassa nähtiin 24.6.2007 jo 18 m. Syysmuuton huippu on heinäkuun lopulla - elokuun alkupuolella, jolloin heinäkuun parhaana päivänä 27.7.2007 Harmaaletoilla oli 70 yks ja elokuun parhaana 60 yks Kuljussa 8.8.2005.  Muuttolennossa on nähty enimmillään 279 yks 23.7.2011 Vasikkarissa, elokuun paras määrä on vain 31 yks. Syyskuussa liro on jo selvästi vähälukuinen, ja myöhäisin havainto on 25.9.1994 1 yks Vasikkarissa.  

 


RANTAKURVI, Xenus cinereus

xencin051117ki6w5691.jpg

Rantakurvi, 17.11.2005 Oman. Kuva T. Lindroos (www.tarsiger.com).

Ukin kurvikkaasta rantaviivasta huolimatta rantakurvi on nähty alueella vain kerran: 31.5.1997 Vekarassa järven rantakalliolla.


RANTASIPI, Actitis hypoleucos

tringahypoleucos.jpg

Rantasipi, Uki Vasikkari 30.4.2009. 

Rantasipi on yleinen pesimälintu kaikissa alueen vesistöissä ulkosaaristoa lukuun ottamatta - tosin laji pesii ainakin ajoittain Vekarassa. Laji on tunnetusti yömuuttaja, eikä keväällä näkyvää muuttoa näe juuri koskaan. Syyskesällä pieniä muuttoparvia saattaa nähdä iltahämärissä. Mainittavia kertymiä ei juuri tavata.

Muutto

Rantasipi saapuu yleensä huhti - toukokuun vaihteessa, varhaisimman havainnon ollessa jo 9.4.2016 Heikkalasta. Keväisin laji saapuu suoraan pesimäpaikoilleen, eikä varsinaisia muuttohavaintoja ole ilmoitettu lainkaan. Keväisin lajia ei näe myöskään ulkoluodoilla.

Syysmuutto alkaa ulkosaaristohavainnoista päätelleen heinäkuun alussa. Vekarassa nähtiin 29.7.1977 7 yks, mikä on heinäkuun suurin ilmoitettu päivälukema. Päämuutto on elokuussa, jolloin 11.8.2001 nähtiin Santakareilla 11 yks. Syyskuussa rantasipi on jo selvästi harvinaistunut, ja 22.9.2001 jälkeen on vain yksi havainto: 2.10.2010 1 yks Vasikkarissa.


KARIKUKKO, Arenaria interpres

arenariainterpres.jpg

Karikukko, Uki Ärväskivi 31.5.2009. 

Karikukko on ulkosaariston luotojen tyyppilintuja. Se pesii vähälukuisena mutta yleisenä koko ulkosaaristoalueella sopivilla luodoilla, usein lokki- tai tiirayhdyskuntien mukana. Vuoden 1993 laskennoissa Ukin ulkosaaristosta laskettiin 84 paria, mutta tuosta lukemasta kanta tuntuu taantuneen. Sisäsaaristossa lajia nähdään harvoin ja sisämaassa se on suurharvinaisuus. Ainoa tiedossa oleva sisämaahavainto on Ahmasvedeltä 29.5.1977. Muutolla karikukkoa näkee yleensä yksittäin. Kevätmuutto on melko näkyvää, mutta loppukesällä linnut katoavat vaivihkaa.

Muutto

Karikukko saapuu yleensä toukokuun alussa, aikaisimmillaan jo huhtikuun puolella. Varhaisin havainto on tehty 15.4.2012 Vasikkarissa. Päämuutto on toukokuun puolivälissä, parhaana lukemana 18 m Vasikkarissa 16.5.1999. Viimeisiä muuttajia matkaa pohjoiseen kesäkuun alussa, esim. 6.6.1997 2 N Vasikkarissa.

Syysmuutto alkaa kesäkuun lopulla, varhaisimpana 22.6.1996 1 S Vasikkarissa. Päämuutto on heinäkuun lopulla, jolloin suurin päiväsumma on 27 yks Klopilla 20.7.2002. Harmaaletoilla nähtiin kuitenkin poikkeuksellisesti jo 1.7.2008 30 yksilöä, ilmeisesti pääosa paluumuutolla olleita ad. lintuja. Muutto jatkuu koko elokuun ajan, mutta elokuun suurin summa on vain 13 yks Kajakulmassa 12.8.1973. Syyskuun puolella laji on jo harvinainen, ja havaintoja on vain muutama. Lokakuun alusta on jokunen havainto, ja vielä marraskuultakin pari: 4.11.2008 1 yks ja mitä ilmeisimmin sama lintu 22.11.2008 Klopissa, ja 14.11.2018 1 yks Tootiletolla.

 


ISOVESIPÄÄSKY, Phalaropus fulicarius

021010pful2.jpgIsovesipääsky, Uki Pertunletto 2.10.2010.

Isovesipääskystä on neljä havaintoa, ad. lintu Laitakarilla 29.7.1989 (havainto on useimmissa lähteissä merkitty Pyhärannan puolelle, mutta Laitakari kuuluu kuitenkin Uuteenkaupunkiin, sen pohjoisimpana saarena) sekä 1 nuori lintu Pertunletolla 2.10.2010, samassa paikassa myös 25.9.2011 sekä nuori lintu Tootiletolla 2.9.2012.


VESIPÄÄSKY, Phalaropus lobatusphalaropuslobatus.jpg

Vesipääsky, Uki Vähä-Harmaaletto 12.7.2009. 

Vesipääsky on kevätmuuttajana Ukin alueella epäsäännöllinen, eikä kaikilta vuosilta ole ilmoitettu havaintoja. Sen sijaan syysmuutolla Ukin ulkosaaristo on selvästi TLYn paras vesipääskypaikka. Laji on mieltynyt erityisesti Vähä-Harmaaleton lampareisiin.

Muutto

Kevään aikaisin vesipääskyhavainto on 2 yks Vekarassa 16.5.1992. Päämuutto on touko - kesäkuun vaihteessa, ja toukokuun päiväennätys on 31 yks Vekarassa 25.5.1995. Kevään suurin muuttolukema on kuitenkin 40 m Vasikkarissa 1.6.1997. Muutto päättyy kesäkuun alkupuolella, ja 14.6.1994 Fräkälissä nähty lintu lienee vielä kevätmuuttaja. Sen sijaan pariskunta Vähä-Harmaaletolla 17.6.2011 on tulkinnanvarainen - kevät- vai syysmuuttajia vai jopa pesinnästä kiinnostuneita?

Syysmuutto alkaa kesäkuun lopussa, varhaisimpana 5 yks Sasissa 27.6.1993. Päämuutto on heinäkuussa, mutta ei keskity kovin selvästi millekään viikolle. Suurin lukema, peräti 54 yks, on nähty 8.7.2002 Vähä-Harmaaletolla. Yli kymmenen suurinta summaa ovat kaikki Harmaaletoilta, ja yli kymmenen linnun päiviä on parikymmentä. Elokuun puolella vesipääsky on jo selvästi harvinaisempi, ja kuun paras lukema on vain 5 yks Harmaaletoilta 4.8.2007. Syyskuun puolelta on enää viisi havaintoa, myöhäisimpänä 22.9.1973 Kajakulmassa.