Vasikkari

Ajo-ohje: Pyhämaan kirkolle menevältä tieltä käänny vasemmalle tienhaarasta "Lyökki 14". Aja tätä noin 9 km kunnes tulee kyläalue jonka keskellä oikealle tienhaara "Vasikkakari 1". Tätä tietä 50 m päästä jyrkästi vasemmalle ja ajetaan kolmisen kilometriä, kääntymättä millekään nimetylle tai numeroidulle tielle. Tien vasemmalla puolella tulee näkyviin matala lahti jonka takana alkaa Vasikkari. Heti kannnaksen jälkeen jätä auto tien vasemmalla puolella olevan louhosalueen päälle, joka on ainoa yleinen pysäköintipaikka alueella. Voit kävellä rantaan joko Vasikkarintietä jatkaen tai Vasikkarinpolkua oikealle. Huom! Vasikkarin kaikki rannat ovat kesämökkien pihapiiriä. Luvallisesti voit mennä rantaan vain jos olet asiasta sopinut asukkaiden kanssa.

Näkymä Vasikkarin tornista länteen Vasikkarin leton suuntaan, taustalla horisontissa Siliön saari. 

Vasikkari on ehkä eniten havainnoitu rannikon tarkkailupaikka, johtuen lähinnä siitä että allekirjoittaneella on ollut siellä mökki vuodesta 1994 lähtien. Vasikkarin ongelma on, kuten edellä olevasta ajo-ohjeesta selviää, että se ei sovellu yleiseksi havainnointipaikaksi koska vapaata rakentamatonta rantaa ei ole. Niinpä jos rannan omistajan kanssa ei ole sopimusta, suositellaan retkeilijää suunnistamaan Liesluotoon, joka on merimuuton tarkkailuun ihan yhtä hyvä paikka. Allekirjoittaneella on nykyään Vasikkarissa oma yksityinen lintutorni, joka on lukittu yleiseltä käytöltä naapurien kanssa tehdyllä sopimuksella. 

Vasikkari lienee Liesluodon ohella TLYn alueen paras autolla saavutettava paikka merimuuton tarkkailemiseen. Jos on kiinnostunut peto- tai pikkulintumuutosta, kannattaa suunnistaa joko Kankaronvuorelle tai Lyökin - Lepäisten suunnalle, sillä näiden lajien muutto ohjautuu pääosin Vasikkaria sisempää. Lajisto on kuitenkin todennäköisesti Vasikkarin alueella kaikkein monipuolisin. Merimuuton näkyvyys riippuu paljolti sääoloista: heikko - kohtalainen lounaistuuli ja hyvä näkyvyys on yleensä paras yhdistelmä keväin ja syksyin. Idän - kaakonpuoleiset tuulet ovat tarkkailuun yleensä kaikkein huonoimmat, vaikka rannalla onkin mukavan suojaisaa. Oma kohokohtansa on loppukesän ja alkusyksyn kahlaajamuutto kovilla lounaanpuoleisilla tuulilla, sillä silloin kahlaajia menee yllättävän runsaasti ja aivan Liesluotoa ja Vasikkaria hipoen matalalla meren pinnassa.

Näkymä Vasikkarin läntisimmästä kärjestä pohjoiseen, keskellä näkyvä niemi on Liesluodon kärki.

Paikalliset vesilinnut keskittyvät lähinnä Vasikkarinleton ympärille, Liesluodon kärjen edustalle sekä Nurmisensaaren rannalle. Paikalliset maalinnut eivät Vasikkarissa keskity mihinkään erityisesti, mutta parhaat biotoopit ovat eteläkärjessä, Vasikkarin kannaksen luona sekä läntisimmässä kärjessä.

Vasikkarissa on toistaiseksi nähty 213 lajia, joukossa monia mukavia harvinaisuuksia kuten amerikanjääkuikka, lumihanhi, pikkuruokkeja, avosetti, tunturikihu, leveäpyrstökihu, tunturipöllöjä, pikkukajavia, pikkutiiroja, mustatiiroja, turturikyyhkyjä, sepelrastas, valkoselkätikka, riuttatiiroja ja arosuohaukköja. Vasikkarin vedet ovat yleensä hyvin pitkään auki alkutalvella ja toisaalta avautuvat aikaisin keväällä. Talvisin meren ollessa auki paikalla näkee usein ajankohtaan nähden mielenkiintoisia vesilintuja. 

Näkymä Vasikkarin länsikärjestä etelään, oikealla Nurmisensaarta ja vasemmalla Petsamoa.

Näkymä Vasikkarin tornilta lounaaseen, edessä Vasikkarin letto, siitä vasemmalle Nurmisensaaren pohjoiskärki ja näiden välissä häämöttää Vekara.

Näkymä Vasikkarin tornista Santakarien suuntaan, kuvan vasemmassa laidassa Pooki ja oikeassa laidassa Hylkikari.