PETOLINNUT, RANTAKANAT, KURJET

Päivitetty 8.4.2024 

Tässä tiedostossa ovat seuraavat lajit: mehiläishaukka, haarahaukka, isohaarahaukka, merikotka, hanhikorppikotka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, arosuohaukka, niittysuohaukka, kanahaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, kiljukotka, pikkukiljukotka, maakotka, kalasääski, tuulihaukka, punajalkahaukka, ampuhaukka, nuolihaukka, tunturihaukka, muuttohaukka, luhtakana, luhtahuitti, pikkuhuitti, ruisrääkkä, liejukana, nokikana, kurki.

MEHILÄISHAUKKA, Pernis apivorus

Mehiläishaukka, Uki Vasikkari 28.5.2011.

Uusikaupunki ei ole otollisinta esiintymisaluetta suurille päiväpetolinnuille, sen enempää pesimisen kuin muutonkaan kannalta. Mehiläishaukka on alueella selvästi runsaampi syys- kuin kevätmuuton aikana, mutta silloinkin vähälukuinen lajin valtaväylien lukemiin verrattuna. Alueella pesinee jokunen pari vuosittain, todennäköisesti viiden parin luokkaa. Vakituisia pitkäaikaisia reviirejä ei ole ilmoitettu. Mehiläishaukkoja näkee pitkin kesää kierteleviä yksilöitä, mikä vaikeuttaa mahdollisten paikallisten lintujen arviointia.

Muutto

Varhaisin mehiläishaukka on nähty 11.5.2018 Saraperänkallioilla. Keväistä niukkuutta kuvaa, että myöhemmin toukokuulta lajista on ilmoitettu vain viisi havaintoa. Kesäkuulta havaintoja on jo parikymmentä, pääosa selvästi kiertelevistä linnuista. Syysmuuton alkua on kiertelijöiden takia vaikeaa hahmottaa - heinäkuun esiintymiskuva on kuitenkin hyvin samanlainen kuin kesäkuussa, eikä kahta yksilöä enempää päivässä ole ilmoitettu. Elokuun alkupuolella muuttajia on jo selvästi liikkeellä, esim. 9.8.2005 Kuuanvuorella 3 m. Elokuun suurin päivälukemakin on vain 5 yks Vasikkarista 22.8.1995. Syyskuun havainnot painottuvat alkukuuhun, ja alueen paras muuttosumma on 10 yks Vasikkarista 2.9.1995. Lokakuussa lajia on nähty vain kerran, 1.10.2017 Lepäisissä.

HAARAHAUKKA, Milvus migrans

Haarahaukka, 28.3.2005 Israel. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Haarahaukasta on Ukin alueelta 20 havaintoa: 2.6.1988 1 yks Kukaisissa, 20.5.1995 1 m Vekarassa, 28.8.1996 1-kv lintu S Varanpäässä, 28.6. - 4.7.2006 1 2-kv lintu kaatopaikalla ja 12.6.2011 niinikään 2 kv lintu kaatopaikalla, 27.8.2011 1kv lintu Lepäisissä, 10.6.2014 2kv lintu Valkiamerellä, 3.9.2015 1 Orivossa N, 28.4.2017 1 2kv lintu Kytämäenraumalla, 29.4.2017 1 yks Kurulmissa, 15.5.2017 1 yks Lepäisissä, 14.4.2019 1 yks Lokalahdella, 19.5.2021 1 yks Lokalahdella, 25.5.2021 1 yks Pohjaisissa, 3.7.2021 1 yks kaatopaikalla, 2.7.2022 1 yks Lokalahdella, 30.5.2023 1 yks Paulähteellä ja 21.9.2023 1 yks Peteksessä.

ISOHAARAHAUKKA, Milvus milvus

Isohaarahaukka, Uki Peteksentie 20.5.2013.

Laji on nähty Uudessakaupungissa 7 kertaa, 12.7.2005 Ukin keskustan yllä jolloin alun perin haarahaukaksi maastossa arveltu lintu paljastuikin valokuvista paljon harvinaisemmaksi isoveljekseen, 20.5.2013 Kaatopaikan vieressä tien yllä kaartelemassa, 5.11.2014 Valkiamerellä, 14.3.2015 Lokalahdella ja 30.4.2015 Suurikkalassa - tosin kolme viimeksi mainttua havaintoa saattanevat koskea samaa yksilöä joka oleili kyseisen talven Lounais-Suomessa. Viimeisimmät havainnot ovat 24.3.2020 jolloin ilm. sama yksilö nähtiin useasta paikasta kaupungin eteläpuolella sekä 21.5.2023 jolloin 2 yks kiertelemässä hakkuaukean yllä Pyhämaalla.

MERIKOTKA, Haliaeetus albicilla

Merikotka, Uki Vasikkari 20.3.2010.

Merikotka on tavallinen näky Ukin saaristossa ympäri vuoden. Pesimäkauden havainnot on havaintotietokannasta salattu, joten tarkempia tietoja lajin pesinnästä ei voi tässäkään yhteydessä antaa. Kuitenkin Ukin alueen rannikolla ja saaristossa pesii vakituisesti muutaman parin kanta. Lisäksi lajia näkee yleisesti muutolla sekä keväällä että syksyllä, ja talvisinkin merikotka on ulkosaaristossa jokapäiväinen näky. Varmimmin merikotkan näkee avomerta reunustavilla luodoilla ja saarilla. Lähempänä mannerta mm. Liesluodon ja Nurmisensaaren korkeat kuuset ovat mieluisia istumapaikkoja. Talvikauden suurimmat päiväkohtaiset lukemat ovat olleet kahdeksan yksilöä.

Muutto

Paikallisen kannan takia muuton alkua tai loppua on mahdoton varmuudella todeta. Keväällä päämuutto ajoittuu kuitenkin usein jo maaliskuun lopulle, tai viimeistään huhtikuun alkuun. Suurin maaliskuun päivälukema on 16 yks Valkiamerellä 11.3.2008, tosin paikallisia lintuja, ja huhtikuun 23 muuttavaa Valkiamerellä 3.4.2010. Muut suurimmat päiväkohtaiset yksilömäärät ovat 27.3.2004 Vasikkarissa 14 lintua, joista ilmeisesti 10 muuttavia, ja saman verran lintuja nähtiin paikallisena 9.4.1998 Kuljussa ojansuun sulassa kalastelemassa. Suurin huhtikuun kerääntymä on 20 paikallista Esimossa (merikotkaparvi!) 18.4.2010. Huhtikuun lopulla osa linnuista lienee vielä muuttajia, mutta sen jälkeen paikallista kantaa tai pesimättömiä lintuja.

Syksyisin muutto käynnistynee syyskuun alkupuolella. Suurimmat määrät nähdään lokakuun puolivälin tienoilla, parhaana 19 m Vasikkarissa 15.10.2006. Marraskuun alkupuolellakin muuttajia on vielä selvästi liikkeellä, kuun parhaan lukeman ollessa 9 m Vasikkarissa 7.11.1998. Yksittäisiä ilmeisesti muutolla olevia lintuja näkee talven tuloon saakka.

HANHIKORPPIKOTKA, Gyps fulvus

Hanhikorppikotka, 14.10.2006 Espanja. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Etelä-Suomessa kesällä 2000 pitkään viihtynyt hanhikorppikotka käväisi myös Ukissa: lintu nähtiin kaupungin keskustan yllä 19.7.

RUSKOSUOHAUKKA, Circus aeruginosus

Ruskosuohaukka, 4.9.2005 Halikko. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Ruskosuohaukka pesinee harvalukuisena vuosittain Ukin alueella, vaikkei aivan viime vuosilta olekaan havaintokannassa raportoituja pesälöytöjä. Laji oli yleisempi 1990-luvulla, jolloin alueella oli 6 - 7 pesäpaikkaa, mutta 2000-luvulla laji pesinee vakituisemmin vain Lamminjärven alueella sekä Kalannin lounaisosan järvillä. VS-linnut kirjassa Ukin runsausluokaksi on mainittu 16 - 30 (paria?), mikä tuntuu nykytilanteeseen selvästi ylimitoitetulta. Muuttoaikoina lajia näkee säännöllisesti joskin harvalukuisena.

Muutto

Varhaisin ruskosuohaukka on havaittu 28.3.2021 Peteksessä, ainoana maaliskuisena havaintona. Ennen huhtikuun puoliväliä laji on melko harvinainen, mutta loppukuusta havaintoja on jo runsaammin. Suurin päivälukema on 4 yks Valkiamereltä 10.4.2009. Muuttavia näkee toukokuun loppupuolelle asti, mutta keväällä laji on harvalukuinen muuttaja eikä toukokuussa ole nähty kahta lintua enempää päivässä.

Kesällä ruskosuohaukka on harvinainen reviirialueidensa ulkopuolella. Syysmuutto käynnistyy heinä - elokuun vaihteessa, ja todennäköisimmin lajin näkee muutolla elokuussa, kuun puolivälissä tai lopulla. Suurin muuttajamäärä on 4 yks Kokonvuorelta 28.8.1993. Syyskuussa laji on jo selvästi vähälukuisempi, ilmoitettuja havaintoja on vain hieman toistakymmentä, ja enintään kaksi lintua päivää kohti. Myöhäisin havainto syyskuulta on 30.9.2001 1 m Hangossa, mutta kaikkiaan selvästi myöhäisin lintu on marraskuulta: 7.11.2008 1 koiras m Kytämäenraumalla.

SINISUOHAUKKA, Circus cyaneus

Naaras sinisuohaukka, Uki Vasikkari 15.4.2011. 

Sinisuohaukka ei tiettävästi ole varmuudella pesinyt Ukin alueella, eikä ainakaan kuulu vakituiseen pesimälinnustoon. Laji esiintyy lähinnä syksyllä säännöllisenä läpimuuttajana, keväällä määrät ovat huomattavasti vähäisemmät. Kesäkaudelta kesä - heinäkuulta on ilmoitettu yhteensä 11 havaintoa, jotka koskenevat pesimättömiä kiertelijöitä - ainakaan miltään paikalta ei ole ilmoitettu havaintoja pitkään paikalla olleista linnuista. Talvikaudella laji on nähty kerran: 18.1.1980 1 vanha koiras SSW Ahmasvedellä.

Muutto

Joinain vuosina ensimmäiset sinisuohaukat nähdään jo maaliskuun puolella, varhaisimpana 1 yks 18.3.2017 Vasikkarissa. Päämuutto on huhtikuun puolivälin tienoilla, ja selvästi parhaimpana kevätmuuttosummana on 12 m Kankarovuorella 15.4.2000, mikä on samalla TLYn alueen ennätys. Toukokuussa laji on jo suorastaan harvinainen, vain kuusi ilmoitettua havaintoa, joista myöhäisimpänä 1 naaras Vekarassa 18.5.1991.

Syysmuutto alkaa joskus jo elokuun alkupuolella, varhaisimpana 1 m koiras 12.8.2007 Lyökissä. Elokuun lopulla muutto on jo säännöllistä, ja paras päivä on 6 muuttajaa Kokonvuorella 28.8.1993. Syysmuutto huipentuu yleensä syyskuun puolivälissä - lopulla, syyskuun ennätyksenä 31 m Liesluodossa 25.9.2006. Yli kymmenen linnun muuttoja on ilmoitettu syyskuulta yhteensä 11 kappaletta. Kuitenkin syksyn paras muuttopäivä on ollut vasta 15.10.2005 Lyökissä, jolloin nähtiin 32 muuttavaa (= TLYn alueen pronssisija). Lokakuulta on kuitenkin vain kaksi muuta yli kymmenen linnun muuttopäivä. Vuoden 2005 muutto on ollut sikälikin poikkeuksellinen, että 15.10. jälkeen ei ole nähty kolmea lintua päivässä enempää. Marraskuulta havaintoja on toistakymmentä, myöhäisimpänä 1 koiras m Ärväskivellä 22.11.2008.

AROSUOHAUKKA, Circus macrourus

Nuori arosuohaukka, Uki Valkiameri 21.8.2009. Kuva P. Alho.

Arosuohaukasta on ilmoitettu Ukin alueelta jo yli 20 havaintoa, varhaisin keväthavainto on 18.4.2021 1 k Vekarassa. Havaintoja on huhtikuusta lokakuuhun, heinäkuun puuttuessa välistä, ja suuriimman osan painottuessa elo-syyskuun vaihteeseen. Enimmillään on nähty 6.9.2015 peräti 4 m Valkiamerellä. Myöhäisin on 7.10.2012 1 juv Kallelassa.

NIITTYSUOHAUKKA, Circus pygargus

Naaras niittysuohaukka, 27.7.2006 Kempele. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Niittysuohaukka on tavattu Ukissa vain kolmasti: 5.5.1981 1 ad koiras SE Kajakulmassa, 7.5.1995 1 ad koiras S Kokonvuorella ja 18.9.2020 1 koiras Valkiamerellä.

KANAHAUKKA, Accipiter gentilis

Kanahaukka, Uki Vekara 21.10.2009.

Kanahaukka on nykyään hyvin vähälukuinen Ukin alueella, mutta jokunen pari pesinee vuosittain. Tosin sekä havaintotietokannan että viimeisen lintuatlaksen mukaan selvät pesintään viittaavat havainnot puuttuvat, mutta oletettavasti vähän retkeillyillä metsäalueilla kanahaukkaakin vielä esiintyy. Kesäaikaisia havaintoja on ilmoitettu havaintotietokantaan kuitenkin vain kourallinen. Talvisaikaan lajin tapaaminen on todennäköisempää, joskin kanahaukka on silloinkin epäsäännöllinen nähtävyys. 2000-luvulta on ilmoitettu yhteensä 18 talvihavaintoa, kaikilta talvikuukausilta melko tasaisesti.

Muutto

Kanahaukka on nykyään hyvin vähälukuinen muuttaja, etenkin keväällä. Muutto tapahtuu maalis - huhtikuun aikana, huhtikuulle painottuen. Toukokuulta ei ole enää muuttohavaintoja, mutta aiemminkin keväällä on nähty enintään kaksi yksilöä päivässä.

Syysmuutto tapahtuu pääosin syys - lokakuussa, mutta vielä marraskuussa voi nähdä muuttajia. Syksynkin paras päiväsumma on vain 5 muuttavaa, 15.10.2006 Pohjaisissa. Marraskuun puolella ei ole nähty enää yhtä lintua päivässä enempää.

VARPUSHAUKKA, Accipiter nisus

Varpushaukka, Uki Kloppi 14.8.2010.

Varpushaukka on sinisuon ohella ainoa runsaana muutolla esiintyvä petolintu Ukin alueella, hyvin satunnaisia piekanamuuttoja lukuun ottamatta. Laji pesii alueella myös säännöllisesti, mutta on pesimäaikaan vaikeasti havaittava ja etenkin pesä on hyvin vaikea löytää. Kannanarvio "lonkalta" heitettynä on kymmenkunta paria. Keväällä laji on muutolla melko vähälukuinen, mutta syksyisin kerääntyy Lyökin - Putsaaren linjalle ajoittain näyttäviä muuttoja. Lajia nähdään yksittäisiä säännöllisesti myös talvisin, ilmoitettuja havaintoja on yli 20 jakaantuen kaikille talvikuukausille.

Muutto

Varpushaukan muutto alkaa yleensä maaliskuun lopulla, mutta maaliskuun puolella laji on vielä vähälukuinen. Varhaisin selvästi muuttava on kuitenkin tavattu jo 23.2.2008 Vasikkarissa. Päämuutto on huhtikuussa, sijoittuen kuun puoliväliin - loppupuolelle. Paras muutto on nähty 26.4.1986 Kankarovuorella, yhteensä 56 muuttavaa. Muutto loppuu nopeasti huhtikuun lopulla, sillä toukokuussa ei ole enää nähty kahta lintua enempää päivässä! Kuitenkin vielä esim. 25.5.1995 Vasikkarissa muutti 2 yksilöä N.

Syysmuutto käynnistyy elokuun alkupuolella, mutta vilkastuu vasta aivan loppukuusta. Elokuun paras päivälukema on 25 muuttavaa Kokonvuorella 28.8.1993. Päämuutto ajoittuu yleensä selvästi syys - lokakuun vaihteeseen, syyskuun parhaan summan ollessa 226 m 30.9.2005 Päiväkarissa ja lokakuun lähes kaikkien suurimpien muuttojen ollessa ennen 10.10.  Lokakuun alkupuolen paras päivä on ollut 238 m Päiväkarissa 9.10.1988. Kuitenkin lokakuun on ollut kaksi hyvää muuttopäivää yllättävän myöhään: 15.10.2005 197 m Lyökissä ja alueen ennätyksenä 335 m Lyökissä 23.10.2000, joka on samalla TLYn toiseksi suurin päivälukema. Muutto loppuu hyvin nopeasti lokakuun lopulla, koska marraskuun paras päivälukema on vain kolme yksilöä.

HIIRIHAUKKA, Buteo buteo

Hiirihaukka, Uki Vasikkari 14.4.2013. 

Hiirihaukka on Ukin alueella vähälukuinen sekä muuttajana että pesimälintuna. Muutolla suurimmat määrät keväisin voi nähdä mantereen tarkkailukallioilta, esim. Pyhämaan rannikolla lajin ollessa lähes harvinainen. Syksyllä voi muuttajia poikkeuksellisesti nähdä rannikon niemilläkin, varpushaukan tapaan etenkin Lyökin alueella. Ukin alueella pesinee hiirihaukkoja 5 - 10 paria, esim. Kukaistenmaalla on vakituinen reviiri. Talvikaudelta hiirihaukasta on yllättävänkin runsaasti havaintoja, useita kymmeniä, ja useita vielä helmikuulta. Talvella 2005 - 2006 Ukin kaatopaikalla talvehti kolmekin lintua ja tästä näyttää muodostuneen vakituinen talvehtimispaikka lajille.

Muutto

Hiirihaukka on varhainen muuttaja, ja ensimmäinen muuttolennossa oleva lintu on nähty jo 19.2.1999 Kemirantiellä. Maaliskuun puoleenväliin saakka laji on vähälukuinen, vaikkakin esim. 10.3.2007 nähtiin Hangossa jo 3 muuttavaa.  Huhtikuuta kohden muutto vilkastuu, ja maaliskuun paras summa 27 m onkin nähty 31.3.1994 Kokonvuorella. Tämä on samalla koko kevään suurin määrä, sillä huhtikuun ennätys on 19 m, Hangossa 6.4.2006. Kaikki muut kevään päivälukemat jäävät alle kymmeneen lintuun. Muutto päättyy huhtikuun loppuun mennessä, eikä toukokuun puolelta ole ilmoitettu enää selvästi muuttavia lintuja.

Hiirihaukkoja näkee kesäisin hyvin harvoin kiertelevänä, toisin kuin mehiläishaukkoja. Syysmuutto käynnistyy elokuun alkupuolella, ja 28.8.1993 nähtiin Kokonvuorella 11 muuttavaa. Syysmuutto on yleensä vilkkaimmillaan syyskuun lopulla, jolloin paras päiväsumma on Lyökistä 29 m 28.9.2007. Kuitenkin alueen ylivoimaisesti suurin muutto nähtiin Lyökissä 8.10.2005, jolloin muutti peräti 123 yksilöä, näistä noin 10 % lajilleen määrittämättömiä Buteoita. Päivän poikkeuksellisuutta kuvaa se, että lokakuun toiseksi paras noteeraus on vain 12 yksilöä. Lokakuun lopulla hiirihaukka on jo vähälukuinen, eikä marraskuun puolella ole nähty yhtä lintua päivässä enempää. Kuitenkin vielä joulukuun havainnoista osa on ollut ilmeisesti muuttavia lintuja, myöhäisimpänä 21.12.2006 1 yks Hangossa SE.

PIEKANA, Buteo lagopus

Piekana, Uki Vekara 1.11.2014.

Piekanan esiintyminen Ukin alueella on hyvin vaihtelevaa. Toisinaan nähdään keväisin suuria muuttoja, mutta joinain vuosian laji on lähes kateissa. Tämä vuosisadan puolella laji on ollut toistaiseksi surullisen vähälukuinen. Piekanan esiintyminen painottuu vahvasti kevääseen, eikä syksyllä ole koskaan nähty suuria muuttoja. Kesäkuukausilta on ilmoitettu vain yksi havainto myöhäisestä muuttajasta: 1.6.2000 1 NE Vasikkarissa. Talvikuukausilta on kahdeksan havaintoa joista myöhäisin 18.2.2016 Pullonkarilla.

Muutto

Piekanan kevätmuutto käynnistyy usein nopeasti, sillä maaliskuulta on vain vähän havaintoja, varhaisimman ollessa 15.3.2008 Heikkalanpäässä. Kuitenkin TLYn alueen muuttoennätys on tehty jo 13.4.1985 Kankarovuorella, jossa laskettiin 143 piekanaa + 91 Buteo sp. Muut yli sadan linnun muutot ovat 12.4.1995 Vekarassa 130 muuttavaa ja 19.4.1994 Pyhämaalla 128 yksilöä. Kaikki yli 20 linnun muutot ajoittuvat jaksolle 10. - 20.4. Toukokuun puolella piekana on enää satunnainen, eikä kahta lintua enempää päivässä ole ilmoitettu.

Syysmuutto alkaa myöhään, ensimmäinen muuttaja on raportoitu vasta 15.9. Syysmuutosta on vaikea nähdä mitään huippua parhaan päivälukeman ollessa vain 4 lintua, 23.9.1990 Liesluodossa. Muutto jatkuu marraskuun puoliväliin asti.

KILJUKOTKA, Aquila clanga

Kiljukotka, 13.2.2013 Oman. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Kiljukotka liittyi Uudenkaupungin lajiluetteloon hiukan erikoisella tavalla kun seuranta-antennilla varustettu Tönn-niminen kiljukotka paikantui Hiujärven pohjoispuolen metsään 22.5.2013.

PIKKUKILJUKOTKA, Aquila pomarina

Pikkukiljukotka 7.9.2005 Liettua. Kuva J. J. Nurmi (www.jjn.1g.fi).

Pikkukiljukotka on nähty Ukissa kahdesti: 1.6.2007 1 subad lintu kierteli Ukin vierasvenesataman yllä ja 1 yks etelään 3.10.2008 Haavaisten Pitkäluodossa. 

MAAKOTKA, Aquila chrysaetos

Maakotka, 31.10.2016 Uki Vekara. Kuva R. Heinonen.

Maakotka on Ukin alueella ennen kaikkea loppuvuoden vierailija, valtaosan havainnoista sijoittuessa loka - joulukuulle. Keväällä laji on hyvin vähälukuinen. Kesäkuukausilta ei ole ilmoitettu yhtään havaintoa. Talvisin laji on joulukuun jälkeen harvinainen, yhteensä tammikuulta on ilmoitettu kuusi havaintoa ja helmikuulta neljä.

Muutto

Kevään vähälukuinen maakotkamuutto alkaa jo maaliskuun alussa, ensimmäisen havainnon ollessa 1m NE 2.3.1994 Pitkäluodossa. Yhteensä ilmoitettuja keväthavaintoja on maaliskuulta kuusi ja huhtikuulta kymmenen, kaikki yksittäisistä linnuista. Myöhäisin kevätmuuttaja on nähty Kankaronvuorella 13.4.1985, eli toukokuussakaan lajia ei ole tavattu.

Syysmuutto alkaa aikaisintaan syyskuun puolivälissä, varhaisimman havainnon ollessa 14.9.2007 Valkiamereltä. Päämuutto ajoittuu selvästi lokakuulle, ja parhaana päivänä on nähty 6 yks Lintuluodossa 6.10.1989. Tämän lisäksi kuitenkin vain neljänä päivänä on nähty enemmän kuin yksi yksilö. Marraskuulta on kymmenen havaintoa, ainoan kahden linnun päivän ollessa 6.11.1994 Vekarassa. Vielä joulukuun puolella näkee ilmeisiä muutolla olevia lintuja, kuten esim. 6.12.2003 1 m Pitkäluodossa.

KALASÄÄSKI, Pandion haliaetus

Kalasääski, Uki Vasikkari 30.8.2009.

Kalasääski on melko tavallinen näky Ukin ilmatilassa, sillä laji pesii säännöllisesti muutaman parin (arviolta 5 - 10) voimin Ukin alueella. Varmimmin lajin näkee merenlahdilla tai järvillä saalistelemassa, ja ulkomeren alueella laji on harvinainen. Muutolla kalasääski seuraa mieluiten rannikkoa tai matkaa sisämaan yllä. Lajista ei tunneta talvihavaintoja Ukin alueelta.

Muutto

Ensimmäiset kalasääsket on nähty vasta huhtikuun puolella, varhaisimman ollessa 2.4.2017 paristakin eri paikasta. Päämuutto on huhtikuun puolivälissä - lopulla, parhaan päivälukeman ollessa viisi paikallista lintua Kuljussa 15.4.2000. Muuttajia näkee vielä toukokuun alkupuolella, mutta sen jälkeen vain paikallista kantaa.

Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella, ja on vilkkaimmillaan elo - syyskuun vaihteessa. Tällöinkin määrät ovat melko vähäisiä, sillä elokuun maksimi on neljä yksilöä 20.8.2002 Pyhämaan kirkolta ja syyskuun kolme muuttajaa 2.9.1995 Hangossa. Lokakuulta on enää kolme havaintoa, myöhäisimpänä 10.10.1999 1 m Pullonkarissa.

TUULIHAUKKA, Falco tinnunculus

Tuulihaukka, Uki Vasikkari 31.7.2009. 

Tuulihaukka ei liene vakituinen pesijä Ukin alueella, joskin kunnan itäosat ovat puutteellisesti tunnettuja. Lajia kuitenkin näkee ympäri vuoden, koska syysmuutto alkaa jo keskikesällä. Vähälukuisin laji on kesäkuussa, kun kevätmuutto on ohi eikä syysmuutto ole vielä alkanut. Talvikaudelta on yllättäen vain yksi havainto: 1 yks Tammistossa 2.12.2023.

Muutto

Kevätmuutto alkaa yleensä aikaisintaan maaliskuun lopulla, varhaisimman havainnon ollessa 14.3.2014 Valkiamereltä. Kaikkiaan maaliskuulta on ilmoitettu kuusi havaintoa. Päämuutto on huhtikuun puolenvälin seutuvilla. Paras muuttopäivä on ollut 22.4.2012 jolloin Valkiamerellä nähtiin 15 muuttavaa. Muuttajia näkee harvakseltaan vielä koko toukokuun ajan, esim. 31.5.1997 Vekarassa 1 N. Kesäkuulta on vain neljä havaintoa yksittäisistä paikallisista linnuista.

Syysmuutto alkaa heinäkuun puolivälin tienoilla, varhaisimpana 1 SW Vasikkarissa 8.7.1995. Kuun loppupäivinä voi nähdä jo useampia lintuja päivässä. Päämuutto on elo - syyskuussa, elokuun parhaan päivän ollessa 10 yks Hangossa 31.8.1996 ja syyskuun 12 m Kokonvuorella 18.9.1994. Laji harvinaistuu nopeasti lokakuun alussa, sillä lokakuusta on ilmoitettu vain viisi havaintoa vaikka esim. 2.10.2006 Hangossa nähtiin vielä neljä yksilöä. Myöhäisin ja ainoa marraskuun havainto on Vaakuasta 4.11.2006. 

PUNAJALKAHAUKKA, Falco vespertinus

Punajalkahaukka, 1kv lintu 12.8.2007 Korppoo. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Punajalkahaukasta on ilmoitettu 9 havaintoa: 10. - 12.7.1981 ad. koiras Vartsaaressa (RK), 12.9.1992 1 npuk Vekarassa, 22.4.1993 1 ad koiras Kankarovuorella (RK), 30.8.1997 1kv lintu Putsaaressa, 20.5.2004 1 ad koiras Heikkalan pelloilla Lokalahdessa, 30.8.2008 1 ad koiras Pitkäkarissa, 7.-8.9.2013 1 juv Lepäisissä sekä invaasiosyksyinä 2019 2 1kv lintua Valkiamerellä 1.9. ja 2022 1 kv lintu Tammistossa 12.9. Tiettävästi vain merkityt on virallisesti hyväksytty.

AMPUHAUKKA, Falco columbarius

Nuori ampuhaukka, Uki Ärväskivi 3.9.2011.

Ampuhaukka ei liene säännöllinen pesimälaji Ukin alueella, mutta lajin pesintää on hyvin vaikea varmistaa ja se on pesimäaikaan myös varsin näkymätön. Kesä - heinäkuulta on havaintotietokannassa vain kolme havaintoa, joista mikään ei selvästi viittaa pesintään - kaksi havaintoa Vasikkarista ja yksi Liesluodosta ohi lentävistä linnuista. Laji on kuitenkin varmistetusti pesinyt viime vuosisadan puolella ainakin Kajakulmassa. Talvikaudelta on ilmoitettu yhteensä kymmenkunta havaintoa kaikilta talvikuukausilta. Myös maaliskuun alkupuolelta on kolme havaintoa ilmeisesti talvehtineista paikallisista linnuista.

Muutto

Ensimmäiset selvät muuttajat on nähty aivan maaliskuun lopulla, varhaisimpana 28.3.1997 1 NE Vasikkarissa. Lajin päämuutto on huhtikuussa, mutta keväisin ampuhaukka on vähälukuinen, eikä koko havaintokannassa ole huhtikuulta kuin vajaat 30 havaintoa. Suurin päiväsumma on vain 3 yks Klopilla 14.4.2007. Toukokuussa ampuhaukka on vielä vähälukuisempi, ilmoitettuja havaintoja on vain kymmenkunta. Viimeiset selvästi pohjoiseen matkaavat on nähty 25.5.

Syysmuutto alkaa elokuun puolivälin paikkeilla, varhaisimpana 7.8.2007 1 yks Ärväskivellä. Vasikkarissa nähtiin 19.8.1995 jo viisi yksilöä. Päämuutto on syyskuun loppupuolella, ja paras päiväsumma on 12 yks Putsaaresta 29.9.1995. Lokakuusta on vielä paljon havaintoja, mutta suurin päiväsumma jää vain kolmeen yksilöön. Lajin muutto päättyy lokakuussa, sillä marraskuulta on vain kaksi havaintoa!

NUOLIHAUKKA, Falco subbuteo

Nuolihaukka, Uki Vasikkari 2.5.2010.

Nuolihaukasta on melko paljon kesäaikaisia havaintoja ja myös varmistettuja pesimähavaintoja, ja laji pesineekin vuosittain harvalukuisena Ukin alueella. Talvikuukausilta ei odotetusti ole havaintoja, sillä lajista ei liene koko Suomesta hyväksyttyä talvihavaintoa.

Muutto

Nuolihaukka on myöhäinen tulija, ja varhaisimmat havainnot ovat huhtikuun lopulta, ennätyksenä 20.4.2018 2 m Vasikkarissa. Päämuutto on toukokuussa, mutta ilmoitettuja havaintoja on vain parikymmentä. Mitään selvää huippua ei erotu, sillä kahta yksilöä enempää ei päivässä ole nähty. Muutto jatkuu vielä kesäkuun alkupuolelle.

Kesällä nuolihaukkoja näkee säännöllisesti, ja on vaikea arvioida ovatko nämä mahdollisesti lähistöllä pesiviä vai kierteleviä pesimättömiä lintuja. Syysmuutto alkaa jo heinäkuun lopulla, esim. 17.7.1999 1 SW Vasikkarissa. Muutto jatkuu koko elo- ja syykuun, elokuun parhaan lukeman ollessa 6 m 14.8.2000 Vasikkarissa ja syyskuun 4 m 16.9.2001 Vasikkarissa - Liesluodossa. Lokakuun puolelta on vielä muutama havainto, myöhäisimpänä 1 yks Vasikkarissa 18.10.2008.

TUNTURIHAUKKA, Falco rusticolus

Tunturihaukka, 22.6.2008 Islanti. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Tunturihaukasta on ilmoitettu Ukista kolme havaintoa yli 40 vuoden ajalta: 19.10.1974 1 yks WSW Lyökissä, 8.11.1975 1 kiertelevä Ärväskivellä ja 8.10.2015 1 nuori lintu Vekarassa. Keskimmäinen on RK:n hyväksymä, ensimmäistä ei ilm. ole tarkastettu koska on tehty ennen RK:n aikaa.

MUUTTOHAUKKA, Falco peregrinus

Muuttohaukka, Uki Pertunletto 20.9.2014. 

Erityisesti Ukin saaristo on hyvää aluetta muuttohaukkojen havaitsemiseen, sillä lajista on havaintotietokannassa lähes 80 havaintoa. Esim. vuodelta 2006 lajista on 16 havaintoa. Kesäajalta ei ole aikakausiin juurikaan havaintoja ennen elokuun lopulla tapahtuvaa muuton käynnistymistä, eikä muuttohaukan tiedetä pesineen Ukin alueella viime vuosikymmeninä. Viimeiset kesä - heinäkuiset havainnot ovat Kalannista 1968 ja 1980. Talvikuukausilta ei ole havaintoja.

Muutto

Muuttohaukan kevätmuutto käynnistyy yleensä vasta huhtikuun puolella, sillä maaliskuulta on vain yksi havainto: 29.3.1997 1 m Vasikkarissa. Keväällä laji on selvästi syksyä vähälukuisempi, sillä huhtikuun päämuuttokaudelta on ilmoitettu vain 13 havaintoa, ja vain kerran kaksi lintua päivässä. Toukokuun puolelta on kaksi havaintoa: 2.5.1975 1 m Kytämäenraumalla ja 21.5.2011 1 m Vekarassa.

Syysmuutto käynnistyy elokuun lopulla, varhaisimman havainnon ollessa 24.8.1970 Kuuanvuorelta. Selvä enemmistö havainnoista on syyskuulta, kuun puolivälistä ja loppupuolelta, ja parhaina päivinä on nähty kolme yksilöä eri puolilla Ukia. Vielä lokakuun alkupuolella muuttohaukkoja voi nähdä useinkin, ja viiden linnun päiväennätys on tehty 8.10.2006 Lyökissä. Viimeinen havainto on 29.10.2023 Kajakulmasta, eli marraskuussa muuttohaukkaa ei enää ole nähty.

LUHTAKANA, Rallus aquaticus

Luhtakana, 28.2.2007 SW Suomi. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Luhtakanoja pesinee muutamia pareja vuosittain Ukin alueella, vaikka aivan säännöllisiä tapaamispaikkoja onkin vähän. Vakituisimmin laji on viime vuosina havaittu Lamminjärvellä, mutta esim. Kuljussa, Makeanvedenaltaan lahdissa ja Palsanjärvellä laji myös pesinee säännöllisesti. Kanta saattaakin olla paljon suurempi kuin ilmoitetuista havainnoista voisi päätellä. Täysin varmistettuja pesintöjä on ilmoitettu vain Lamminjärveltä. Ylivoimaisesti suurin osa havainnoista on huhti - kesäkuulta, ja varhaisin luhtakana on havaittu 4.4.2014 Häähäjärvellä. Kesäkuun jälkeen ilmoitettuja havaintoja on vain 14, joista vain seitsemän muualta kuin Lamminjärveltä. Myöhäisin havainto on 7.9.1999 Lamminjärveltä. Ulkosaaristosta on ilmoitettu vain yksi havainto: Vekarassa 12.5.2010 ääntelevä. Talvikaudelta ei ole havaintoja. Ainoa muu saarihavainto on Kuliluodosta 27.5.2008.

LUHTAHUITTI, Porzana porzana

Luhtahuitti, Espoo 27.4.2006. Kuva P. Komi (www.tarsiger.com).

Luhtahuitti on Ukissa selvästi luhtakanaa harvinaisempi vieras, 2000-luvulta on ilmoitettu vain seitsemän havaintoa. Havaintoja on useilta lintuvesiltä, mutta millään niistä laji ei tunnu olevan kovin säännöllinen vieras, Häähäjärven ja Lamminjärven ollessa ehkä todennäköisimmät tapaamispaikat. Laji on ilmeisesti pesinyt Kalannin Rohijärvellä vuonna 1984. Kaikki tehdyt havainnot ovat touko - heinäkuulta, varhaisimpien ollessa 10.5. ja myöhäisimpien 26.7. Laji on kerran havaittu Vekarassa, 11.6.1992.

PIKKUHUITTI, Porzana parva

Pikkuhuitti, 24.9.2005 Kuwait. Kuva J. Tenovuo (www.jtenovuo.com).

Pikkuhuitista on kaksi havaintoa: Uudenkaupungin ja Pyhärannan rajalta, Pyhämaan risteykseen kuultuna ääntelevä lintu 19.6.1984 sekä soidintava koiras Hiunjärvellä 29.5-13.6.2010.

RUISRÄÄKKÄ, Crex crex

Ruisrääkkä, Oulainen kesäkuu 2005. Kuva J. Peltomäki (www.lintukuva.fi).

Ruisrääkkä on Ukissa melko harvalukuinen ja joiltain vuosilta ilmoitettuja havaintoja ei ole lainkaan. Todennäköisimmin rääkän kuulee toukokuun lopun - heinäkuun alun välisenä aikana sopivilta kesantopelloilta tai niityiltä. Varhaisin rääkkä on havaittu 11.5.2022 Raviradalla ja ainoa syysmuuttohavainto on Vekarasta 9.10.2010. Saarilta on tämän lisäksi vain yksi muu havainto, sekin Vekarasta 26.5.2020.

LIEJUKANA, Gallinula chloropus

Liejukana, Uki Kauklainen 22.4.2012. 

Liejukanasta on ilmoitettu Ukista 17 havaintoa, ja niistäkin viisi on jo 1970-luvulta. Kaikki havainnot: 25.5.1973 1 yks Kasarminlahdella sekä toinen yks Ukin keskustan lähellä olevassa lammikossa, 13.7.1973 Kaitajärvellä, 13.6.1975 Uki (tarkempi paikka puuttuu), 22.5.1977 Sorvakossa, 13.6.1992 Käätyjärvellä, 30.9.2002 Hangossa, 23. - 24.6.2006 Kammelassa, 6.11.2008 Pullonkarissa, 10.4.2009 1 yks Ukin satamassa, 21.6.2009 1 yks Muntilanaukolla, 21.-22.4.2012 1 yks Kauklaisissa, 19.4.2016 1 yks Lamminjärvellä, keväällä 2021 1 yks Hangontien varrella, 23.4.2023 1 yks Lamminjärvellä, 21.9.2023 1 juv Ahmasvedellä (havainto tarkoittanee myös pesintää) ja 7.4.2024 1 yks Kasarmilahdella.

NOKIKANA, Fulica atra

Nokikana, Uki Pietolanlahti 3.5.2009. 

Nokikana pesii useimmilla alueen lintuvesillä, mutta ulkosaaristossa laji on ensi luokan harvinaisuus. Poikkeuksena Vekara, jonka järvellä laji on aikanaan pesinytkin, ei kuitenkaan ilmeisesti enää yli 15 vuoteen. Kohtalaisia yhdyskuntia pesii esim. Ahmasvedellä, Kuljussa ja Lamminjärvellä. Pesimäajan ulkopuolella ylivoimainen kerääntymispaikka on Lautvesi ja sen eteläosa Ruskiavuorenaukko. Suurin talvikautinen lukema on kuitenkin Ahmasvedeltä 1. - 2.12.2000, noin 400 yks. Tammikuun suurin lukema on 45 yks Ykskoivusta 6.1.2001 ja helmikuun 13 yks Kemirantien varresta 25.2.2001.

Muutto

Ensimmäiset muuttajat alkavat ilmestyä maaliskuun lopulla, mutta varmaa ensihavaintoa on vaikea arvioida talvehtijoiden takia. Määrät kasvavat nopeasti ja jo 1.4.1990 oli Pitkäluodossa noin 700 yksilöä. Suurin keväinen määrä on 1050 yks Lautvedellä 7.4.1990. Päämuutto on ohi huhtikuun aikana ja toukokuussa lajia näkee vain pesimäpaikoilla. Lajin tapoihin ei näytä kuuluvan pesimäaikainen kiertely.

Syksyllä kertymiä alkaa ilmaantua elokuun lopulla, esim. 16.8.2007 350 yks Ahmasvedellä. Syyskuun huippu on 900 yks Pitkäluodosta 18.9.1999 ja lokakuun 1443 yks niin ikään Lautvedeltä 6.10.1999. Marraskuunkin maksimi on komea 1100 yks Ruskiavuorenaukolta 17.11.1999. Eri vuosien välillä saattaa olla valtavat erot kerääntymien määrässä.

KURKI, Grus grus

Kurki, Uki Heinäinen 12.4.2010. 

Kurkikanta on Ukin alueella kohtalaisen vahva ja laji pesii monin paikoin lintuvesillä tai pienillä suo - järvialueilla. Laji pesii myös ulkosaariston suurimmissa saarissa, kuten Vekarassa ja Hylkikarissa. Sen sijaan näyttävää kurkimuuttoa Ukin alueella näkee vain harvoin. Talvihavaintoja on tiedossa kolme: Sundholmassa 1kv lintu ainakin 3.1.2009 saakka, Hiunjärven alueella 6.12.2014 2 ad ja 2 juv joista havaintoja 21.12.saakka ja Radansuussa 1 yks 31.12.2019-1.1.2020.

Muutto

Kurjet saapuvat hyvin täsmällisesti maaliskuun lopulla, varhaisin havainto on 9.3.2014 1 yks paristakin paikkaa kaupunkialueelta nähtynä. Maaliskuun lopulla on nähty jo 32 m Kokonvuorella 31.3.1994. Kevään suurin muutto on nähty Lokalahdella 8.4.2009, yht. 526 m. Suurin paikallisten lintujen kerääntymä keväällä on 160 yks Valkiamerellä 7.4.2006. Kurkia liikuskelee epämääräisiä porukoita toukokuussa ja myöhemminkin kesällä, esim. 29.5.1999 13 N Vasikkarissa.

Syysmuuton alkua on vaikea hahmottaa kiertelijöiden takia, mutta se joiltain osin alkaa jo elokuun lopulla, esim. 28.8.1993 28 m Kokonvuorella. Päämuutto osuu yleensä syys - lokakuun vaihteen seutuville, jos sitä ylipäätään on Ukin alueella nähtävissä. Selvä paikallinen ennätys on 2505 m 28.9.2007 Päiväkarissa. Muut syyskuun parhaat summat jäävät muutamaan sataan lintuun. Lokakuulta on useampia monen sadan linnun päiviä, parhaina 1180 m Kuuanvuorelta 9.10.2006 ja 920 m niinkin lännestä kuin Vekarassa 18.10.2001. Viimeksi mainitun muuton erikoisuutta korostaa se, että se on samalla myöhäisin Ukin alueelta ilmoitettu kurkimuuttohavainto.